Kristillisten koulujen arviointikulttuurin kehittämisen painopisteet

Ihmiskäsitys perustuu kristilliseen maailmankuvaan. Jokaista kunnioitetaan ihmisenä ja hänet hyväksytään. Jumalan silmissä kaikki ovat samanarvoisia, arvokkaita ja ainutkertaisia. Ihminen on olemukseltaan fyysinen, henkinen, hengellinen ja sosiaalinen. Hän kehittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Oleellinen osa ihmisenä kasvamista ovat vuorovaikutustaidot ja toisten huomioiminen, mikä ilmenee näkyvästi hyvänä käytöksenä.

Arviointi on oppilaan oppimisen työkalu. Oppilaalle annetaan työkaluja ja keinoja tavoitteiden asettamiseksi ja saavuttamiseksi. Oppilaan elämäntilanne, kieli- ja kulttuuritausta, sekä henkilökohtaiset oppimisen edellytykset otetaan huomioon tavoitteiden asettamisessa ja tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa. Arvioinnissa painotetaan oppilaan vahvuuksia sekä tullaan tietoisiksi kehittämistarpeista. Arvioinnin tulee olla kannustavaa, sekä itsetuntemusta ja itsearvostusta vahvistavaa. Käyttäytymisen arvioinnin kohteena ei ole oppilaan persoonallisuus vaan vuorovaikutustaidot, asenteet ja toiminta.

Arviointi opintojen aikana

Oppilaan vastuuta omasta oppimisprosessista korostetaan ikätasoon sopivalla tavalla. Opettajan rooli on ohjaava ja auttava. Oppilaan itsearviointi korostuu. Oppilas asettaa opintojaksoittain itselleen tavoitteet, jotka voivat liittyä esimerkiksi itsenäisiin työskentelytaitoihin, yhteistyötaitoihin ja käyttäytymiseen. Oppilas määrittelee, miten hän aikoo toteuttaa tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan opintojakson aikana ja lopussa.

Itsearviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi liitteenä olevan lomakkeen avulla. Myös opettaja ja huoltaja kommentoivat itsearviointia tai täydentävät siihen oman arvionsa. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan tarvittaessa, etenkin jos arvioissa on eroja. Suositeltavaa on, että tieto koulun ja kodin välillä kulkee vähintään kolme kertaan lukuvuoden aikana, esimerkiksi syksyn alussa (tavoitteiden asettelu), marras–tammikuussa (seuranta) sekä maalis–huhtikuussa (palautekeskustelu). Jos huoltaja ei pääse paikalle, käydään keskustelu kirjallisesti Wilmassa. Periaate on, että oppilas pystyy ottamaan vastaan ja hyödyntämään palautetta oppimisprosessin aikana.

Vertaisarviointia voidaan toteuttaa esimerkiksi opetuskeskustelujen, ryhmätöiden ja projektien avulla.

Käyttäytymisen tavoitteet ja arviointi

Oppilaan käyttäytymiselle asetetut tavoitteet toimivat käyttäytymisen arvioinnin pohjana.

Tavoitteena on, että oppilas

• ymmärtää sääntöjen merkityksen, noudattaa koulun järjestyssääntöjä sekä ihmisten yhteiselämän yleisiä pelisääntöjä
• kunnioittaa toisen ihmisen fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta
• ottaa huomioon muut ihmiset, mikä tarkoittaa, että hän
  • suvaitsee erilaisuutta
  • noudattaa hyviä tapoja
  • ottaa huomioon tilanteen vaatimukset käyttäytymisessään
  • antaa työrauhan muille ja myös itselleen
• huolehtii yhteisestä työ- ja elinympäristöstä omalta osaltaan.

Käyttäytymisen arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua rehelliseksi, vastuuntuntoiseksi ja itseään ja toisia kunnioittavaksi, niin että hän kykenee myönteiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on myös ohjata oppilasta arvostamaan sekä omaa että toisen tekemää työtä ja vaalimaan ympäristöä. Tarkoituksena on saada oppilas itse sitoutumaan myönteiseen käyttäytymiseen.

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Käyttäytymisen arvosana määräytyy eri opettajien oppilaalle antamien käyttäytymisen arvosanojan keskiarvosta seuraavien kriteerien perusteella:

erinomainen (10)

Oppilas on vastuuntuntoinen, rehellinen, yhteistyökykyinen ja myönteinen. Hän kunnioittaa toisia oppilaita ja aikuisia, käyttäytyy moitteettomasti sääntöjä noudattaen ja parantaa luokan työrauhaa ja ilmapiiriä. Hän on aktiivinen ja ilmaisee omat mielipiteensä ja kysymyksensä rakentavalla tavalla. Oppilaan kielenkäyttö on asiallista ja kunnioittavaa ja hänellä on kohteliaat käytöstavat.

kiitettävä (9)

Oppilas on lähes aina vastuuntuntoinen, rehellinen, yhteistyökykyinen ja myönteinen. Hänellä on kunnioittava asenne toisia oppilaita ja aikuisia kohtaan. Hän käyttäytyy moitteettomasti sääntöjä noudattaen sekä tukee luokan työrauhaa. Hän on aktiivinen ja ilmaisee omat mielipiteensä ja kysymyksensä rakentavalla tavalla. Oppilaan kielenkäyttö on asialista ja kunnioittavaa.

hyvä (8)

Oppilas pyrkii vastuuntuntoisuuteen, rehellisyyteen ja myönteiseen yhteistyöhön. Hän käyttäytyy hyvin, sääntöjä noudattaen ja antaa toisille työrauhan. Oppilaan kielenkäyttö on asiallista.

tyydyttävä (7)

Oppilaan käyttäytymisessä ja kielenkäytössä on joskus huomauttamista. Sääntöjen noudattamisessa

on puutteita. Ajoittain oppilas häiritsee oppitunneilla, joskus hän myöhästelee ja suhtautuu välinpitämättömästi koulutyöhön.

kohtalainen (6)

Oppilaan käyttäytymisessä ja kielenkäytössä on usein huomauttamista. Hän käyttäytyy

epäkunnioittavasti (esimerkiksi kiusaaminen, ylimielisyys). Hän häiritsee oppitunneilla,

myöhästelee ja suhtautuu välinpitämättömästi koulutyöhön.

välttävä (5)

Oppilaan käyttäytymisessä ja kielenkäytössä on usein huomauttamista. Hän käyttäytyy

epäkunnioittavasti (esimerkiksi kiusaaminen, ylimielisyys). Hän häiritsee usein oppitunneilla,

myöhästelee toistuvasti, on luvatta pois ja on epärehellinen.

Lukuvuosiarviointi ja luokalta siirtäminen

Lukuvuosiarviointi perustuu vuoden aikana näkyväksi tehtyyn oppimisprosessiin. Arvioinnin kohteena on oppiaineiden sisältöjen lisäksi koko oppimisprosessi ja oppilaan vastuunoton ja itsereflektointitaitojen kehittyminen. Koko vuoden kehityskaari tulee ottaa huomioon. Oppilaalle on annettava mahdollisuus osoittaa tietojaan ja taitojaan hänelle soveltuvilla keinoilla.

Opintojen aikana kerätyn jatkuvan arvioinnin tiedon (itsearviointilomakkeen) tulee siirtyä nivelvaiheiden välillä (2. ja 3. luokka sekä 6. ja 7. luokka) ja se tulee arkistoida. Nivelvaiheissa voidaan käyttää koontilomaketta, jolla katsotaan koko siihenastista kehityskaarta ja arvioidaan oppimisen edellytyksiä.

Jos suurin osa itsearviointilomakkeen oppimistaidoista on jäänyt saavuttamatta, opettajakunnan yhteisen keskustelun pohjalta voidaan ehdottaa ehdollista luokalta siirtämistä, vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirtämistä tai luokalle jättämistä. Oppilas voidaan jättää luokalle, jos katsotaan, että siitä on hyötyä oppilaan kokonaiskehityksen kannalta. Vanhempia on kuultava ennen päätöstä.

Valinnaisaineiden arviointi

Päättöarviointi (12.6.2015 muokattua)

Peruopetuksen päättöarviointi annetaan oppilaalle, jonka suoriutuminen suhteessa oppiaineiden oppimäärien tavoitteisiin on hyväksytty kaikissa hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa.

Kristillisillä kouluilla on valinnaisaineena syventävä uskonnon kurssi. Jos kurssi on jatkuva ja laajuudeltaan 2 vvk tai enemmän, se arvioidaan numeerisesti. Mikäli kurssi on esim. 1,5 vvk vuodessa, voidaan arviointi suorittaa sanallisesti vuosittain. Päätöarviointiin arvosana merkitään tällöin Valinnainen uskonto 1. ja Valinnainen uskonto 2.