LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET
Koulujen omat suunnitelmat
Tähän linkki koulun toimintasuunnitelmaan vastaavaan kohtaan.
Kristillisten koulujen yhteinen osa luku 3.4
toteutetaan seuraavien hallinnollisten rakenteiden avulla:
- Laadunkehittämistiimi, johon kuuluu jokaiselta koululta vähintäänkin yksi kehittäjäopettaja.
- Säännölliset rehtoritapaamiset
- Opetushallituksen laatukriteereihin pohjautuva kristillisten koulujen oman laatukriteeristö, jonka
avulla laadun kehittymistä arvioidaan
- Vuosittaiset TESO-koulutukset sekä kristillisen arvokasvatuksen kesäkurssit
- Erillisrahoitukseen perustuva laadunkehitykseen liittyvä kristillisten koulujen verkostotyö, jota pyritään edelleen jatkamaan (Laatu- hanke, Osaava - hanke ja Toimintakulttuuritalkoot).
Laatutyön tukemiseksi kehitetyt rakenteet palvelevat myös opetussuunnitelmatyötä. Kristilliset koulut ovat kehittäneet opetussuunnitelmaa täydentäviä asiakirjoja. Yhteisen kehitystyön ja paikallisen yhteistyön tuloksena ovat syntyneet seuraavat asiakirjat: tasa-arvosuunnitelma, työrauhasuunnitelma, tunnekasvatussuunnitelma, kulttuurikasvatussuunnitelma, kestävän kehityksen suunnitelma, tietostrategiasuunnitelma, turvallisuussuunnitelma (sisältää suunnitelman oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä) ja oppilashuollon suunnitelma. Kaikissa kyseisissä opetussuunnitelmaa täydentävissä asiakirjoissa on yhteisten sisältöjen lisäksi myös paikallisia erityispiirteitä. Kaikkiin asiakirjoihin on kirjattu, kuinka kristillisille kouluille ominainen kristillinen arvolähtökohta heijastuu suunnitelmissa.
Laaja-alaisen osaamisen sisältöalueita, tavoitteita sekä tavoitteiden toteutumista arvioidaan edellä
kuvattujen yhteisten rakenteiden avulla sekä koulukohtaisesti kunkin koulun parhaaksi katsomallaan
tavalla. Koulukohtaista arviointityötä on kuvattu koulukohtaisessa osuudessa.
PITÄISIKÖ NÄIHIN NIMETÄ KONKREETTISIA YHTEISIÄ ASIOITA KUNKIN OSA-ALUEEN (L1-L7) ALLE?
- kyllä, paikallisesti. Alla olevilla sivuilla on esimerkkejä paikallisista sovelluksista.
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
Monilukutaito (L4)
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
Kunnan OPS-sisältö
Paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessa keskustellaan, mitä perusopetuksen tehtävä sekä valtioneuvoston asetuksessa määritellyt opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet merkitsevät paikallisesti. Pohditaan myös, mitä opetukselle ja kasvatukselle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden sekä niistä johdettujen laaja-alaisen osaamisen ja oppiainekohtaisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää opetuksen järjestämiseltä, johtamiselta ja koulutyöltä.
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
-mitkä ovat paikalliset, perusopetuksen tehtävää mahdollisesti täydentävät ja käytännön toteuttamista ilmentävät näkökohdat (muilta osin tehtäväkuvauksessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan; tehtävää voidaan konkretisoida ja toteuttaa myös opetussuunnitelmaa täydentävien suunnitelmien kuten esimerkiksi kestävän kehityksen ohjelman tai kulttuurikasvatussuunnitelman avulla, joista tulee tällöin maininta opetussuunnitelmaan)
-mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen mahdolliset paikalliset painotukset ja miten painottuminen ilmenee (muilta osin laaja-alaisen osaamisen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
-mitkä ovat ne järjestelyt ja toimenpiteet, joiden avulla laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä huolehditaan ja toteutumista seurataan (laaja-alaisen osaamisen tarkemmat tavoitteet määritellään vuosiluokkakokonaisuuksittain, katso luvut 13 - 15).