LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

Kristillisten koulujen yhteinen osa luku 1.4


Opetussuunnitelman ensimmäisessä luvussa käsitellään ne paikallisesti päätettävät
opetussuunnitelmaratkaisut sekä opetussuunnitelmassa kuvattavat asiat, joita ei käsitellä muissa
luvuissa.

Kristillisten koulujen yhteiset osat on laadittu yhteistyössä kristillisten koulujen verkoston kanssa, jota koordinoi Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry. Yhteistyötä tehdään myös paikallisten opetuksenjärjestäjien kanssa. Huoltajien ja oppilaiden kuulemista toteutetaan esimerkiksi Google lomakkeilla, wilmalla ja paperikyselyillä sekä keskustelutilaisuuksilla. Kristillisten koulujen opetussuunnitelmat julkaistaan pedanet-sivustolla. Lisäksi opetussuunnitelmasta on saatavilla paperiversio.

Kristillisten koulujen opetussuunnitelma noudattaa luku luvulta seuraavaa sisällöllistä rakennetta:
OPH:n perusopetuksen perusteet, kristillisten koulujen yhteinen osa sekä paikallinen,
koulukohtainen osa. Opetussuunnitelman perusteissa paikallisiksi asioiksi määritettyjä asioita
voidaan käsitellä joko yhteisessä osassa tai koulukohtaisessa osassa, koska ne muodostavat toinen
toisiaan täydentävän kokonaisuuden.

Kristillisissä kouluissa opetus järjestetään pääosin ainejakoisena ja vuosiluokittain etenevänä, mutta
opetuksen eheyttämiseksi ja eriyttämiseksi sitä voidaan toteuttaa myös vuosiluokkarajoja ylittäen
esim. erilaisten projektien ja teemapäivien yhteydessä. Yhdysluokkaopetus liittyy lähinnä koulujen
perustamis- ja alkuvaiheisiin. Liitteessä (1?) kuvataan, miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain
yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten
aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla. Tuntijaon suhteen kristilliset
koulut myötäilevät oman paikkakuntansa opetustoimen tuntijakoa ja kristillisten koulujen yhteisiä linjauksia.

Kristillinen maailmankatsomus
Kristilliselle koululle ominainen kristillinen maailmankatsomus ilmenee koulun arvoissa,
kasvatustavoitteissa, toiminta-ajatuksessa ja toimintakulttuurissa. Lisäksi se ilmenee pedagogisina
ratkaisuina, jotka konkretisoivat oppimiskäsitystä opetusjärjestelyjen ja –menetelmien sekä työtapojen
ja oppimisympäristöjen avulla. Kristillisten koulujen kannatusyhdistykset ovat itsenäisiä ja toisistaan
riippumattomia perusopetuksen järjestäjiä, vaikka keskinäinen yhteistyö onkin läheistä.
Kristillisen koulun toiminta, kasvatus ja opetus noudattavat perusopetukselle asetettuja yleisiä
kasvatustavoitteita. Ne eivät edellytä oppilaan henkilökohtaista sitoutumista kristilliseen
maailmankatsomukseen tai sitä edustavan yhteisön jäsenyyteen. Kristillisessä koulussa saavutetaan
oppivelvollisuuteen kuuluvien oppimäärien mukaiset tiedot ja taidot sekä jatko-opintovalmiudet.

Valtioneuvoston asetuksessa 422/2012 (28.6.2012) todetaan seuraavasti:
Opetuksen järjestämisluvan mukaan erityiseen maailmankatsomukseen perustuvassa
opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen
perustuvia arvoja, tietoja, taitoja ja valmiuksia painottavaa opetusta läpäisyperiaatteella.
Erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa käytetään
asianomaiseen kasvatusjärjestelmään kuuluvia pedagogisia ratkaisuja. Toiminnan, kasvatuksen
ja opetuksen tulee noudattaa perusopetukselle asetettuja yleisiä kasvatustavoitteita ja
opetukselle asetettuja tavoitteita, sitouttamatta tiettyyn opetuksen taustalla olevaan
maailmankatsomukseen tai kasvatusjärjestelmän taustalla olevaan arvo- tai kasvatus
filosofiseen näkemykseen.


Kunnan OPS-sisältö

Paikallinen opetussuunnitelma, sitä tarkentavat lukuvuosisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien ratkaisujen delegoinnista kouluille ja koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnasta.

Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät opetussuunnitelmaratkaisut sekä opetussuunnitelmassa kuvattavat asiat, joita ei käsitellä muissa luvuissa. Opetussuunnitelman perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kokonaisuuden osalta päättää ja kuvata.

Opetuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelman laatimiseen liittyvistä ratkaisuista ja toimintatavoista:

- laaditaanko paikallinen opetussuunnitelma koulujen yhteisenä, kokonaan tai osin koulukohtaisena, seudullisena tai käytetäänkö muuta ratkaisua

- millä kielillä annettavaa opetusta varten opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään (suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten)

- mikä on opetussuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys, missä muodossa opetussuunnitelma julkaistaan

- miten henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen ja miten otetaan huomioon eri tilanteissa olevien huoltajien osallistumismahdollisuudet

- miten opetussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien oppilaitosten kanssa järjestetään

- mitkä muut tahot ovat mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään

- miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, arviointien ja kehittämistyön tuottama tieto ja kehittämisen tavoitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan opetussuunnitelman valmistelussa huomioon.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat:

- miten huolehditaan oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevien osuuksien laatimisesta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa

- miten opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja miten opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään

- mitkä ovat ne paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat, jotka täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa (esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, kestävän kehityksen ohjelma, tasa-arvosuunnitelma, kulttuurikasvatussuunnitelma, tietostrategia).

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut:

- miten edistetään perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä (perusopetuksen sisällä sekä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen ja perusopetusta seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa)

- järjestetäänkö opetus tai osa siitä yhdysluokkaopetuksena (katso myös alaluvut 5.4 ja 5.6)

- järjestetäänkö opetus tai osa siitä vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä, oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna (katso myös alaluvut 5.4 ja 5.6)

- järjestetäänkö opetus pääosin ainejakoisena vai kokonaan tai osin eheytettynä; mitkä ovat mahdollisen eheytetyn opetuksen järjestämisen pääpiirteet

- miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako)[1]

- mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma, miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan (katso myös toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten osuudet sekä luku 12)

- mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu (katso myös luku 12)

- mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan; miten painotus näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä (katso myös luku 12)

- miten oppilaanohjaus järjestetään

  • o ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (katso myös vuosiluokkakokonaisuuksiin sisältyvä oppilaanohjauksen tehtäväkuvaus).

[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä