Lukutaidon koe osa I, 1. Uhkakuva journalistisessa tekstissä (30 p.)

Analysoi tapoja, joilla tautien leviämiseen liittyvää uhkakuvaa luodaan ja lievennetään Tartuntariski saattaa kasvaa -artikkelissa (aineisto 1.A). Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.

Linda Nyholmin artikkelin "Tartuntariski saattaa kasvaa" (Helsingin Sanomat 30.8.2019) teesi on, että hyttysten levittämät taudit koskettavat tulevaisuudessa eurooppalaisia todennäköisesti aiempaa enemmän. Erityisesti asia nostetaan esiin suomalaisten näkökulmasta, sillä lehden jakelun voidaan olettaa ulottuvan lähinnä heihin. Artikkelin uskottavuutta lisää sen ilmestyminen kansallisella tasolla merkittävässä sanomalehdessä. Uhkakuvia pyritään luomaan ja lieventämään paitsi leipätekstin tasolla myös erilaisilla korostuskeinoilla kuten kuvilla ja nostoilla.

Erityisesti tekstin alussa merkittävä argumentti on, että tautia levittävät hyttyset tulevat leviämään aiempaa pohjoisempaan. Tekstissä nostetaankin esiin useita Euroopan alueita, joissa eri hyttyslajeja on jo tavattu tai tullaan tulevaisuudessa tapaamaan. Esimerkiksi aasiantiikerihyttystä kerrotaan esiintyneen jo Hollannissa. Suomalaisen näkökulmasta hyttysten leviäminen tuntuu tietenkin uhkaavalta, sillä pian hyttyset saattavat levitä myös Suomeen. Toisaalta lukijaa kuitenkin rauhoitellaan toteamalla, että vain murto-osa hyttyslajeista levittää tautia ja että tietyn hyttyslajin esiintyminen alueella ei vielä tarkoita tautiepidemian syntymistä.

Tekstin toinen merkittävä argumentti on, että hyttysten leviämisen lisäksi myös niiden aiheuttavat taudit tulevat lisääntymään Euroopassa. Tekstissä todetaan ilmaston lämpenemisen luovan hyttysille otollisemmat elinolosuhteet. Toisaalta kerrotaan, että erityisesti lämpimien kausien pituus on ratkaiseva tekijä tautien leviämisen kannalta ja että esimerkiksi Suomessa ei edes vuonna 2070 ole tarpeeksi pitkiä ajanjaksoja denguekuumeen merkittävään leviämiseen. Samaan aikaan kuitenkin muistutetaan, että tauti voi levitä myös matkailun seurauksena. Esimerkiksi Madeiralla on ollut jo vuonna 2012 merkittävä dengue-epidemia, jonka seurauksena myös muutama suomalainen on saanut tartunnan.

Artikkelissa vedotaan voimakkaasti auktoriteetteihin. Ääneen pääsee eri hyttystauteihin erikoistuneita asiantuntijoita mutta myös joitain merkittäviä järjestöjä kuten WHO ja THL. Uhkaavuutta lisääkin aina tavallisen kansalaisen silmissä, kun alan asiantuntijat ovat jostakin asiasta huolissaan. Tietynlaisen uhan artikkeliin luo myös asiantuntijoiden tietämättömyys. Tekstissä nostetaan esimerkiksi esiin, että Länsi-Niilin viruksen leviämisen syistä ei olla vielä täysin varmoja, vaikka virus on ilmeisen kuolettava.

Myös hyttysten vaarallisuuteen vedotaan paljon. Hyttysten kerrotaan aiheuttavan vuosittain jopa miljoonia kuolemia. Asiaan saadaan myös paikallisempi ja tarkempi taso, kun kerrotaan tarkkoja lukuja eri Euroopan maiden tautiepidemioiden laajuudesta ja kuolleisuudesta. Lisäksi eri tautien oireista ei juuri kerrota tarkemmin, mikä saa lukijan helposti maalailemaan päässään omia uhkakuvia. Toisaalta lukijaa kuitenkin saattaa lohduttaa, että Länsi-Niilin viruksen oireiden kerrotaan olevan vakavia yleensä vain vanhuksilla ja pitkäaikaissairailla. Tutkijat eivät myöskään pidä Suomelle merkittävänä uhkana malariaa, joka on hyttysten levittämistä taudeista ehkä tunnetuin. Helsingin yliopiston hyttystutkija Lorna Culverwell jopa mahtipontisesti toteaa: "Malariaepidemia voi muodostua vain, jos esimerkiksi syttyisi sota ja terveydenhuoltojärjestelmä pettäisi."

Artikkelin kuvitus tukee leipätekstin luomia uhkakuvia. Lähikuva hyttysestä muuttaa lukijan mielikuvan pienestä hyönteisestä suureksi uhkatekijäksi varsinkin, kun sen voi havaita imeneen verta. Myös kuva viemäreitä desinfioivasta työntekijästä on sommiteltu näyttämään siltä, että se voisi värityksensä ja savun puolesta olla otettu esimerkiksi sotatilanteesta. Toisaalta lukija saattaa kuitenkin löytää lohtua siitä, että on olemassa konkreettisia keinoja estää tautien leviämistä.

Faktalaatikko, tilasto ja levinneisyyskartat auttavat entisestään konkretisoimaan leipätekstin sanomaa. Faktalaatikko kertoo lukijalle, että tauteja ja niitä levittäviä hyttyslajeja on useita, missä lukija saattaa mennä sekaisin tekstiä lukiessaan. Tilastosta lukija näkee, että vaikka Länsi-Niilin virus on selkeästi suuri ongelma myös Euroopassa, viruksen leviäminen on ainakin toistaiseksi hyvin vuosikohtaista. Myös levinneisyyskartat toimivat kaksisuuntaisesti, sillä tosiaalta niistä näkee tautien levinneen jo Eurooppaankin mutta toisaalta suuri osa Euroopasta vaikuttaa olevan kuitenkin vielä tautivapaata.

Nostojen ja otsikon tehtävä on tiivistää tekstin perusajatukset silmäilymuotoon, mistä heijastuvat myös tekstin välittämät uhkakuvat. Sivun yläreunan nostossa hyttysten todetaan olevan ihmiselle välillisesti maailman vaarallisin eläin eli suuri uhka. Tekstin otsikko "Tartuntariski saattaa kasvaa" toisaalta kertoo lukijalle uhan olemassaolosta ja toisaalta täsmentää tilanteen epävarmuutta. Nosto "Suomesta malaria hävisi vuonna 1954" puolestaan pienentää uhkaa lukijan silmissä mutta toisaalta herättää ristiriitaisia ajatuksia artikkelin tarpeellisuudesta.

Tekstissä käytetty sanasto tukee omalta osaltaan artikkelin tieteellistä näkökulmaa ja sitä kautta syntyviä uhkakuvia. Käytetyt sanat ovat usein abstrakteja, ja sanasto liittyy voimakkaasti tauteihin. Esimerkiksi sanat "tartuntariski" ja "terveydenhuoltojärjestelmä" toistuvat usein. Myös vierasperäisiä sanoja, kuten "denguekuume" ja eri hyttysten latinankieliset nimet, käytetään paljon. Tällä halutaan ehkä tietoisesti saada lukija tuntemaan olonsa uhatuksi ja jollain tapaa tietämättömäksi, jotta hyttysten aiheuttama uhka otettaisiin tosissaan ja auktoriteettien tietämykseen luotettaisiin vielä enemmän.

Vastauksen pituus: 4930 merkkiä