Äikkä 18.2 abikertaus
Koeviikon kokeen palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Lukutaitotehtävien palautuskansio, osa 2
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Lukutaitotehtävien palautuskansio, osa 1
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Argumentaatiotehtävä, Johanna Malinen
a) Mitä konteksteja vasten teksti asettuu? Ketkä ovat tekstin kohderyhmää?
-
Kolumni on julkaistu Ylen verkkosivuilla, joka on luotettava ja laajalle kohderyhmälle suunnattu alusta.
-
Yhteiskunnallinen konteksti: somemaailmasta ja somevaikuttajista käydään aktiivista keskustelua – kannanotto asettuu osaksi sitä.
-
Kolumnin julkaisualusta ja aihe tekevät kohderyhmästä laajan (työikäiset). Kohderyhmää ovat nuoret (Malisen oman sukupolven edustajat tai nuoremmat), joita aihe koskettaa tai kiinnostaa. Erityisesti kohderyhmää ovat nuoret somevaikuttajat, joita Malinen kolumnillaan myös kannustaa. Teksti on toisaalta kohdistettu niille vanhemmille lukijoille, joilla on ennakkoluuloja somevaikuttajien työstä – heitä teksti herättelee huomaamaan ajattelutapansa.
b) Mikä on kolumnin teesi eli pääväite?
-
Somevaikuttajien työhön ei suhtauduta riittävän vakavasti. TAI Somevaikuttajan ammattia ei arvosteta riittävästi.
c) Etsi kolumnista keskeisimmät argumentoivat kohdat. Nimeä argumentointikeinot.
Argumentaatiorakenne etenee niin, että aiheen ajankohtaisuus ja ongelman olemassaolo perustellaan runsailla esimerkeillä. Sitten edetään todistaen somevaikuttaminen työksi. Sitten todistetaan ennakkoluulo somevaikuttajan työn keveydestä virheelliseksi. Kirjoittaja päättääkin tekstinsä alleviivaten todistelun lopputulosta: somevaikuttaminen on siis työtä. Argumentaatio perustuu ennen kaikkea järkeen mutta myös tunteisiin (vähättelyn kohteena oleminen herättää myötätuntoa).
Seuraavassa on esimerkkejä argumentaatiosta. Kirjoittajan argumentteihin liittyvät sitaatit on kursivoitu.
-
Moni vähättelee somevaikuttajien työtä, vaikkei tiedä siitä juuri mitään Ammatin vähättely perustuu tiedon puutteeseen, eli kyseessä on syy-seuraussuhde.
-
Nämä sitaatit ovat oivallisia esimerkkejä siitä, kuinka sosiaalisen median vaikuttajien työn arvoa lytätään julkisessa keskustelussa rajusti.
Aidot esimerkit todistavat ongelman olemassaolon, ja niiden avulla myös herätetään lukijan mielenkiinto. -
Osuvana esimerkkinä mainittakoon Iltalehden politiikan toimittaja Tommi Parkkosen kolumni, josta toinen sitaatti on lainattu.
Viittaus Tommi Parkkosen kolumniin on esimerkki, joka kertoo siitä, että vähätteleviä asenteita ylläpitävät myös perinteiset mediat. -
Kolumni kirvoitti runsaasti keskustelua. – – Parkkonen nöyrtyikin myöhemmin pyytämään anteeksi – –.
Ajankohtaiset esimerkit nostavat esiin, että kannanotto on tärkeä ja ajankohtainen ja ihmisillä on tarve keskustella aiheesta. -
Sama teema nousee esiin myös Ylen Työnä oma elämä-podcastsarjassa, jossa moni vaikuttaja kertoo kohdanneensa uransa aikana vähättelyä ja ennakkoluuloja.
Esimerkkien avulla kirjoittaja myös osoittaa perehtyneensä aiheeseen, mikä tuo hänelle asiantuntijuutta ja uskottavuutta. -
Maiju Voutilaisen mainitsemalla kirjoittaja vetoaa alan asiantuntijaan. Samassa kappaleessa kirjoittaja osoittaa ongelman yleisyyden ja ennakkoluulot esimerkin avulla.
→ Voutilaista käsittelevään kappaleeseen mennessä kirjoittaja on todistanut aiheen tärkeyden ja ongelman olemassaolon eli perustellut kolumninsa aiheen hyvin moniäänisesti ja siten vakuuttavasti. -
Vähättely tuntuu omituiselta, koska Suomessa on jo vuosia ollut runsaasti somevaikuttajia, jotka elättävät itsensä joko osin tai täysin sosiaalisen median avulla.
Kirjoittaja osoittaa yleistä tietoa olevan tosiasian ja ennakkoluulon välisen ristiriidan. Seuraavassa kappaleessa hän somevaikuttajien taloudellisesta menestyksestä kertomalla kumoaa ennakkoluulon ja osoittaa, että somevaikuttaminen on työtä. -
Uskon, että yksi syy arvostuksen puutteeseen piilee siinä, että sometyö näyttää ulospäin helpolta.
Myönnytys ennakkoluuloisille: työ saattaa näyttää ulkoisesti helpolta. -
Juuri siksi onkin tärkeää ymmärtää, että suurin osa vaikuttajan tekemästä työstä ei näy yleisölle.
Kirjoittaja osoittaa, että ennakkoluulot eivät perustu tosiasioihin (teesi–antiteesi-rakenne). Seuraavassa kappaleessa kirjoittaja havainnollistaa tätä tukiväitteellä. -
Janne Naakkaan ja Sita Salmiseen liittyvällä kappaleella kirjoittaja osoittaa, että käynnissä on muutos, jossa somevaikuttajat avaavat alaa suurelle yleisölle. Tämä tarkoitaa sitä, että ennakkoluuloa on alettu kumota. Tässäkin kappaleessa on myönnytystä, mutta toisaalta osoitetaan, että tietoa ammatista alkaa olla saatavilla myös ammatin sisältä.
-
Ennen kuin oman somen voi kaupallistaa, on oltava näkyvyyttä tuova sitoutunut seuraajakunta ja selkeä brändi.
Kirjoittaja kumoaa ennakkoluulon osoittamalla, että somevaikuttaminen on työtä, ja somevaikuttajana menestyminen vaatii paljon pohjatyötä. Seuraavassa kappaleessa kirjoittaja jatkaa ennakkoluulon kumoamista osoittamalla, että somevaikuttaminen vaatii taitoja: täytyy hallita sisällöntuotanto ja vuorovaikutus seuraajien kanssa. Somekiusaamiseen ja työn uuvuttavuuteen liittyvässä kappaleessa ennakkoluulot kumotaan kertomalla, että työhön liittyy myös ongelmia.
d) Etsi keskeisimpiä retorisia keinoja ja nimeä ne.
-
"Ei tuo somevaikuttajan työ kovin raskaalta vaikuta."
Kolumnin alussa retorisena keinona korostuvat sitaatit, jotka paitsi todistavat ennakkoluuloisesta asenteesta myös rakentavat ristiriitaa ennakkoluulon ja todellisuuden välille. Kolumnin loppupuoli keskittyy kumoamaan nämä ennakkoluuloiset näkemykset. -
Sananvalinnoissa korostuvat miinussanat ennakkoluuloa korostettaessa ja ammattisanasto sekä myönteiset sanavalinnat eli plussanat somevaikuttajan työn todellisuudesta puhuttaessa.
e) Mitä arvoja teksti mielestäsi edustaa? Asettuuko se osaksi jotakin diskurssia? Nimeä diskurssi.
-
Teksti edustaa sosiaalisia arvoja ja oikeusarvoja: toista ihmistä ja hänen tekemäänsä työtä kunnioitetaan ja arvostetaan ja pidetään tasa-arvoisena.
-
Teksti osoittaa työn arvostamisen, joka on suomalaisessa kulttuurissa erityisen voimakasta.
-
Teksti asettuu osaksi somediskurssia ja työdiskurssia. Siinä on myös talousdiskurssin piirteitä.
Hiihtorunojen sarja
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
kun hanki on hohtava alla,
kun taivas kirkasna kaareutuu –
mut hauskempi hiihtää, kun ruskavi puu
tuul’ ulvovi, polku on ummessa
ja tuisku on taivahalla.
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
kun ystävä häll’ on myötä,
kun latu on aukaistu edessään –
mut parempi hiihdellä yksinään,
tiens’ itse aukaista itselleen
ja yksin uhmata yötä.
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
kun tietty on matkan määrä,
kun liesi viittovi lämpöinen, –
mut sorjempi, uljaampi hiihtää sen,
joka outoja onnen vaiheita käy
eikä tiedä, miss’ oikea, väärä.
Ja hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
kun riemu on rinnassansa,
kun toivo säihkyvi soihtuna yöss’ –
mut käypä se laatuun hiihtää myös
hiki otsalla, suurissa suruissa
ja kuolema kupeellansa.
Eino Leino
SUKSILAULU
Suksien sihinä hangen
rytmissä riemukkaassa
puoliksi ilmassa
puoliksi maassa
käärmeenä lentäin
lintuna matain
tuolle puolen
tuttujen ratain
hankien veistos
marmorimattona mailla
valon ja varjon
herkkyys vertoja vailla
suksi sen tuntee
hangen pintojen sulon
hengen neitsyys tuntee
suksimiehen tulon
hangen neitseys tuntee
suksimiehen tulon
liukuva käsi
iholla valkealla
ystäväsi
hengityksen alla.
Aaro Hellaakoski
Antti Tuisku - Mä hiihdän (Virallinen musiikkivideo) - YouTube
Kirjallisuustehtävä, abikertaus
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, Suomalaisen kirjallisuuden kertaus
Lue klassikko
Valitkaa ryhmänne kanssa suomalaisen kirjallisuuden ajanjakso tarkasteltavaksi. Lukekaa ajanjakson kirja, teoksesta ja ajanjaksosta tehdään suullinen esitys. Käyttäkää luovuutta, esitykset saisivat olla informatiivisia ja mielenkiintoisia. Voisivatko esityksiä elävöittää itsetehdyt prezit, kahoot-visat, dramatisoinnit eli näytelmäkohtaukset, omat elokuvakatkelmat tai muiden tekemät elokuvakatkelmat? Tekstinäyte pitää olla jokaisesta teoksesta, tavalla tai toisella. Mikä on hyvä tapa tutustuttaa kaverit teoksen maailmaan? Miettikää tarkoin! Tehkää sellainen esitys, jonka haluaisitte itsekin nähdä! Ideana on, että tämän jakson läpikäytyämme jokaisella on kattava kuva suomalaisen kirjallisuuden historiasta kirjoituksia ja yleissivistystä ajatellen.
Ajanjaksot ja valittavat teokset:
Kirjallisuutemme nuoruusvuodet
Agricola, Se Wsi Testamenti, soveltuvin osin
Juhana Cajanus: Etkös ole ihmisparca, soveltuvin osin
Hemminki Maskulaisen virsikirja:
http://scripta.kotus.fi/www/artikkelit/maskulainen/ soveltuvin osin
Lisäksi ainakin yksi tietokirja, joka selventää kirjasuomen historiaa, avuksi lisäksi
http://www.kotus.fi/kielitieto/vanha_kirjasuomi
Tutustukaa kirjallisuutemme nuoruusvuosiin. Laatikaa noin 20 minuutin mittainen opetustuokio, jossa esittelette suomalaisen kirjallisuuden syntyvaiheita. Käyttäkää luovuutta, pyrkikää eläväiseen esitykseen. Havainnollisuus on tärkeää, esittäkää tekstikatkelmia ja niistä tehtyjä mielenkiintoisia tutkimustietoja. Voisiko opiskelijakavereille tehdä esimerkiksi vanhan kirjasuomen visan?
Kansallisromantiikka
Teoksia:
Johan Ludvig Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat
Elias Lönnrot: Kalevala
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Nämä teokset ovat jo monelle tuttuja. Tehkää opetustuokio, jossa käsitellään klassikkoa uudella, raikkaalla tavalla. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi näytelmäkatkelmat tai visat ja tietokilpailut. Teoksista on tehty paljon muun muassa teatteria, elokuvia ja kuvataidetta, ja nämä klassikot vaikuttavat nykyiseenkin taiteentekoon aina vaan uudestaan ja uudestaan. Voitte pohtia, miksi asia on näin. Olkaa luovia, opetustuokion pituus on n. 20 minuuttia.
Suomen taiteen kultakausi, kansallinen uusromantiikka, symbolismin muunnos Suomessa
Teoksia:
Elias Lönnrot: Kalevala
Eino Leino, Helkavirret 1-2
Juhani Aho: Juha
Mistä on kysymys? Selvittäkää se noin tunnin mittaisessa opetustuokiossa. Käsitelkää lukemanne teoksen ohella laajasti koko taiteen kenttää, apua saatte Särmä -digikirjasta sekä netistä.
Kalevala Aino, Ainolle pari?
Realismin aikakauden alku
Teoksia:
Minna Canth: Työmiehen vaimo, Anna-Liisa
F.E. Sillanpää: Hurskas Kurjuus
Juhani Aho: Rautatie, Papin tytär
Ilmari Kianto: Punainen viiva
Maria Jotuni: Rakkautta, Huojuva talo
Arttu ja Eetu Canthin: Anna-Liisa
Suomalaiselle kirjallisuudelle luonteenomainen piirre on ollut vahva realistiseen perinteeseen sitoutuminen. Vaikka myöhemmin kirjallisuudessa onkin tehty modernistisia kokeiluja ja kirjallisuutta on uudistettukin, on realismi ollut eräänlainen pohjavire monissa teoksissa. Selvittäkää, mitä realismi tarkoittaa suomalaisessa kirjallisuudessa. Teosesittely saisi olla kattava. Vaihtoehtoja perinteisten esittelyjen sijaan, jos haluatte olla luovia, voisi olla esimerkiksi näytelmäkohtaus teoksesta, elokuvakohtaus (itse tehty), tehtävät opiskelijoille yms. Esitys min. 20 min.
Myöhemmät realistit
Teoksia:
Pentti Haanpää: Noitaympyrä
Joel Lehtonen: Putkinotko
Edellä mainitut teokset ovat nyt hyvin ajankohtaisia. Esitelkää teos kattavasti ja havainnoikaa, ovatko kirjassa esitetyt asiat ajankohtaisia vieläkin. Mikä on pysynyt samana, mikä on muuttunut? Jos Haanpää tai Lehtonen eläisi nyt, mistä hän kirjoittaisi? Esitys min. 20 min.
Jesse ja Henry Noitaympyrä
Tulenkantajat ja muut varhaiset modernistit
Teoksia:
Olavi Paavolainen: Nykyaikaa etsimässä
Mika Waltari: Suuri illuusioni
JA LISÄKSI
Edith Södegran: Dikter, suomeksi Runoja
Hellaakoski, Jääpeili
Kummastakin ryhmästä yksi teos, toinen luetaan kokonaan, toiseen tutustutaan soveltuvin osin.
Esitelkää tulenkantajien ideologiaa ja ilmiötä sekä yksi aikakauden teos. Esitys 20 min.
Sota-ajan kuvaukset
Pentti Haanpää: Korpisotaa
Yrjö Jylhä: Kiirastuli
Väinö Linna: Tuntematon Sotilas
Veijo Meri: Manillaköysi
Lukekaa yksi teos, tutustukaa toiseen soveltuvin osin. Miten sota-aikaa käsiteltiin kirjallisuudessamme? Ketkä kirjoittivat sota-ajasta? Millainen vastaanotto teoksellanne on ollut? Kuinka se on elänyt ajassa?
Valmistakaa noin 20 min esitys aiheesta.
Saku ja Mico, Korpisotaa
1950-luku, kirjallisuuden uudistamista
Sota-aika 1939-1944 ei tuottanut paljonkaan merkittävää kirjallisuutta, mutta vuodesta 1945 lähtien padotut voimat purskahtivat esiin. Uusia merkittäviä kertojia olivat mm. Olavi Siippainen ja Eila Pennanen. Lyriikassa akateemikko V.A. Koskenniemen valvovan silmän oli pakko vähitellen hellittää ja uudistumisen tulla. Sen ensi merkkinä oli Aila Meriluodon esikoiskokoelma Lasimaalaus (1946). Muodollisesti se on vielä perinteinen, mutta temaattisesti se enteilee muutosta.
Varsinaisesti runouudistus liittyy yhteisnimellä 50-luvun modernismi kulkevaan ilmiöön. Sen foorumina oli ennen kaikkea kahdesta kirjallisuuslehdestä yhdistynyt Parnasso. Modernismin kriitikkoajajina toimivat ennen kaikkea Tuomas Anhava, itsekin merkittävä runoilija, Kai Laitinen, Eino S. Repo ja Annamari Sarajas. Runoilijoista tärkeimmät olivat Paavo Haavikko, jonka esikoiskokoelma Tuuliöinä (1951) oli muutoksen lähtölaukaus, sekä Eeva-Liisa Manner. Hiukan nuorempaa ikäluokkaa edustaa modernismin ”paha poika” Pentti Saarikoski.
Proosakerrontaan modernismi tuli kertojan kaikkitietävyydestä luopumisen ja todellisuuskuvauksen sattumanvaraisuuden merkeissä. Keskeisiä 50-luvulla alkaneita modernisteja ovat Veijo Meri ja Antti Hyry. Modernistinen kerronta vaikutti myös realisteina alkaneisiin, kuten Juha Mannerkorpeen ja Jorma Korpelaan. http://www.finnica.fi/suomi/kirjallisuus.htm, luettu 10.4.2016.
Teoksia:
Aila Meriluoto: Lasimaalaus
Paavo Haavikko: Kootut runot, lukekaa noin 1/3 teoksesta. (Haavikon runous on valtavan hyvää, suosittelen!)
Pentti Saarikoski: Mitä tapahtuu todella?
Antti Hyry: Maantieltä hän lähti
Veijo Meri: Manillaköysi
Kertokaa suomalaisen kirjallisuuden modernismista. Kuinka se näkyi kirjallisuudessa? Esitelkää yksi kirjallisuutta uudistanut teos. Mikä on teoksen vaikutus kirjallisuudessa? Analysoikaa teosta. Voitte tutkia myös kirjan saamaa vastaanottoa. Esitys 30 min.
Joosua ja Aleksi Manillaköysi
1900-LUVUN JÄLKIOSAN TUULET
1900-luvun jälkiosan kirjallisuus jatkoi osin 1950-luvun murroksen merkeissä, osin perinnäisellä realistisella linjalla.
1960-luvulla ja 1970-luvun alussa kirjallisuuden tehtäväksi koettiin osallistua. Erilaiset pamfletit, dokumenttiromaanit ja vasemmistolaiset agitaatiorunot ottivat kantaa muun muassa naisten, lasten ja työläisten asemaan, niin sanotun kolmannen maailman ongelmiin ja sotaan.
Väinö Linnan romaani Täällä Pohjantähden alla 2 (1960) aloitti vuoden 1918 tapahtumien käsittelyn kirjallisuudessamme. Pentti Saarikosken runokokoelma Mitä tapahtuu todella? (1962) käytti epärunollista kollaasiaineistoa. Varsinkin Pohjois-Suomessa käynnistettiin omakustannustoiminta, jotta syrjäalueidenkin ääni pääsisi esiin.
1970-luvulla kuvattiin maaseudun autioitumista ja alettiin nostaa novellin asemaa. Laajoissa sukusarjoissa käsiteltiin Suomen lähihistoriaa; luetuin on ollut Kalle Päätalon omaelämäkertasarja sarja Juuret Iijoen törmässä.
1980-luvulla naiskirjailijat nousivat keskeiseen asemaan ja romaani sai tartunnan postmodernismista: siitä tuli itsestään ja kerronnastaan tietoinen. Tiivistä, tylyä ja itseään selittelemätöntä kerrontaa edusti muun muassa Rosa Liksom. Osaa kirjailijoista kiinnosti pahan ongelma.
1990-luvulla kirjallisuudenlajit jatkoivat sekoittumistaan ja lyhytproosan erilaiset muodot yleistyivät. Suomenruotsalainen proosa osoitti kuitenkin, että myös perinnäinen tarina on voimissaan. Lyriikkakin alkoi elpyä muutaman varsin hiljaisen vuosikymmenen jälkeen.
Vuosisadan loppuessa oli selvää, että eri sukupolvilla on omat kirjallisuutensa. Lajien kirjo levenee, eri mediat toimivat yhteistyössä ja pienkustantamoiden merkitys kasvaa. Lähteet: http://www.finnica.fi/suomi/kirjallisuus.htm, luettu 10.4.2016.
Teoksia:
Hannu Salama: Juhannustanssit
Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu
Rosa Liksom: Maa on unohdettu vartti
Marja-Liisa Vartio: Se on sitten kevät
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla, osa 1
Pinja ja Aura Juhannustanssit
Esitelkää yksi teos. Mikä on teoksen teema? Mistä teos kertoo? Esitelkää myös muita merkittäviä kirjailijoita ja teoksia. Toteutustapa vapaa. 20 min.
Nykykirjallisuus
Teoksia:
Mikä tahansa 2010 jälkeen julkaistu romaani, esim. tämän vuoden finlandiaehdokkaat käyvät.
Ehdotuksia hyvistä teoksista:
Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia, Bolla (maahanmuutto, sota)
Pauliina Rauhala: Taivaslaulu (uskonnolliset ristiriidat)
Sofi Oksanen: Puhdistus (Viro, neuvotomiehitys)
Aki Ollikainen: Nälkävuosi (nälänhätä Suomessa)
Joonatan Tola: Punainen planeetta (alkoholismi)
Miki Liukkonen: Vierastila (mielenterveys ym)
Juhani Brander: Amerikka (siirtolaisuus)
Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys (kansanperinne, Lappi)
Supersuositus: Iida Turpeinen: Elolliset (Stellerin merilehmä, lajikato) , Joel Haahtela: Yö Whistlerin maalauksessa (elämä ylipäätään, taide)
Roosa, Milla Miki Liukkonn Vierastila
Tutkikaa, millaisista aiheista suomalaiset kirjoittajat tekevät teoksia. Millaisia teemoja teoksista nousee esiin? Miten suomalaista nykykirjallisuutta voisi luonnehtia? Esitelkää omaa teostanne. Esitys 20 min.
Esitysten ideana on opettaa muita. Ole kuin opettaja: mieti, kuinka esitys auttaa oppimaan, kuinka se selventää asiaa, onko se mielenkiintoinen.