Viikko 23
Oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa työkavereita lapsineen. Hoitolapsetkin odottelivat malttamattomina kavereita leikkeihin. Grillimakkara maistui ja kuulumisia vaihdettiin.


Hyppynarun päistä tuli hyvät mikrofonit, ja laulu raikui !!

Otimme metsään luupit( suurennuslinssit).Aluksi oli hankaluuksia pitää silmä auki, kun katsoi luuppiin, mutta alkoihan sekin sitten sujumaan. Näimme upeita suurennoksia voikukasta, mustikankukasta, jäkälästä, mansikankukasta ja sammaleisesta kivestä.

Yritimme pyydystää ötököitä luupin sisään, mutta ne olivat niin vikkeliä, ettei onnistunut.Vihdoin saimme yhden ötökän kiinni ja tutkimisen jälkeen laskimme sen vapaaksi samaan paikkaan mistä se löytyikin, näin se pääsi takakaisin omaan kotiinsa.

Puuhun kiipeily on alkanut sujumaan paremmin, kun paksuja haalareita ei enää tarvita. Joskus puusta alastulo vaatii vähän hoitajan apua.
