Oppilastyö: Aineen kyky varastoida energiaa
Aineen kyky varastoida energiaa
Välineet: keitinlasi, 100 gramman metallikappale kuparikappale, styroksiastia, lämpömittari, kuumennusvälineet, koeputkipihdit, työtakki ja suojalasit.
Tässä työssä tutkitaan kumpi varastoi itseensä paremmin lämpöä, metalli vai vesi?
1. Mittaa styroksiastiaan 100 grammaa n. 20 [[$^\circ$]]C asteista vettä.
2. Lämmitä metallipunnus kiehuvassa vedessä 100 [[$^\circ$]]C asteiseksi. Käytä apuna punnukseen sidottua lankaa tai pitele punnusta koeputkipihdeillä.
3. Laita 100 [[$^\circ$]]C asteinen punnus veteen ja anna lämpötilojen tasaantua.
4. Lämpötilojen tasaantuessa tee hypoteesi siitä, että mihin lämpötilaan vesi ja punnus asettuvat.
5. Tarkista lopuksi, miten lämpötilat muuttuivat.
Miten metallikappaleen lämpötila muuttui?
Miten veden lämpötila muuttui?
Mitä voit sanoa metallin kyvystä varta itseensä lämpöenergiaa? (Vrt. oppilastyö, jossa sekoitit kylmää ja kuumaa vettä)
Tässä työssä tutkitaan kumpi varastoi itseensä paremmin lämpöä, metalli vai vesi?
1. Mittaa styroksiastiaan 100 grammaa n. 20 [[$^\circ$]]C asteista vettä.
2. Lämmitä metallipunnus kiehuvassa vedessä 100 [[$^\circ$]]C asteiseksi. Käytä apuna punnukseen sidottua lankaa tai pitele punnusta koeputkipihdeillä.
3. Laita 100 [[$^\circ$]]C asteinen punnus veteen ja anna lämpötilojen tasaantua.
4. Lämpötilojen tasaantuessa tee hypoteesi siitä, että mihin lämpötilaan vesi ja punnus asettuvat.
5. Tarkista lopuksi, miten lämpötilat muuttuivat.
Lämpötila alussa ([[$^\circ C$]]) | Lämpötila lopussa ([[$^\circ C$]]) | Lämpötilan muutos ([[$^\circ C$]]) | |
Vesi | |||
Metallikappale |
Miten metallikappaleen lämpötila muuttui?
Miten veden lämpötila muuttui?
Mitä voit sanoa metallin kyvystä varta itseensä lämpöenergiaa? (Vrt. oppilastyö, jossa sekoitit kylmää ja kuumaa vettä)