Hyödyn aika ja vapauden aika (20 p.)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Ajanjaksoa 1718–1772 on Suomen historiassa kutsuttu hyödyn ajaksi tai vapauden ajaksi.

Aineisto:
5.A Tekstikatkelma: Suomenkieliset Tieto-Sanomat
5.B Tekstikatkelma: Anders Chydenius, Kansallinen voitto
5.1.
Hyödynnä tekstikatkelmia (aineistot 5.A ja 5.B) ja pohdi nimitysten hyödyn aika ja vapauden aika osuvuutta. (12 p.)

5.A Tekstikatkelma: Suomenkieliset Tieto-Sanomat
Porkanat, jotka Ruotsin kielellä kutsutaan Morot, owat ruskiat ja pitkulaiset.

Jotta yhteinen Kansa maalla kehoitettaisin enemmin ja ahkerammin kuin tähän asti vil­je­le­mään taman­kaltaisia juuria, lupaa Kuninkaallinen Tieto Akademia Stokholmisa tämän 1776 vuoden lo­pul­la Sata Talaria Kuparirahaa joka Maaherran kuntaan annet­ta­vaksi kun­nia­palk­kioksi sille Talon­pojalle – –, joka talonsa eli torppansa tiluksilla kylvää suurimman aukian ruokaisilla juurilla, niinkuin Maanpäärynöillä [perunoilla], Juuris­koil­la, Pork­kanoil­la tai Palsternakoilla elatukseksi se­kä ihmisille että eläimille. Jos useampi yhdessä Maa­herran kun­nassa on kylvänyt melkein yhtä ison aukian, se saa luva­tun ra­han, joka näyttää saa­vut­ta­neen runsaimman tulon eli kasvun.

Lähde: Suomenkieliset Tieto-Sanomat nro 1 (1776). Muokkaus: YTL.

5.B Tekstikatkelma: Anders Chydenius, Kansallinen voitto
Älkäämme syyttäkö kansakuntaa ja sen luonnetta hitaudestaan; älkäämme myöskään syyt­täkö tur­mel­tu­nei­ta tapoja. Pääsemmehän me helpoimmalla tällä tavalla, mutta ei val­ta­kuntaa siten auteta. Muualta on tämän epäkohdan alkusyy löydettävissä. Mitä enem­män jossakin yhteis­kunnassa toisilla on tilaisuus elää toisten työstä ja mitä vähemmän toiset saavat itse nauttia vaivansa hedelmiä, sitä enemmän ahkeruus lamautuu. Edelliset tulevat ylpeiksi, jälkimmäiset toivottomiksi, ja molemmat halut­to­miksi. Tämä perustus on niin luja ja ihmissydämen tunte­muksen sekä joka­päiväi­sen koke­muksen oikeaksi todis­ta­ma, etten pelkää kenenkään kykenevän sitä syillä kumo­amaan. Työteliäisyys ja uut­te­ruus vaativat rei­pasta mieltä ja her­keämä­töntä kil­pai­lua, jotteivät piankin laimenisi. Ne eivät koskaan an­tau­du ikeen alle, mutta kun vapaus, pikai­nen menekki ja oma voitto niitä elähdyttävät, niin voi­tetaan luontainen hitaus, jota iskuilla ja lyönneillä ei koskaan ajan­pit­kään voida kar­kot­taa.

Lähde: Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius, Kansallinen voitto, 1765. Teoksessa Antti Chydeniuksen valitut kirjoitukset, 1929. Suomennos: V. Malinen.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä