Tehtävänanto: Balkan – Euroopan ruutitynnyri (20 p.) Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarck (k. 1898) kutsui Balkanin aluetta Euroopan ruutitynnyriksi. Pohdi, mitä Bismarck tällä ilmaisulla tarkoitti, ja arvioi hänen näkemyksensä osuvuutta 1900-luvun historiallisten tapahtumien valossa.

Opiskelijan X vastaus

Balkanin alueella on monta eri kansallisuutta. 1800-luvulla alkanut nationalismi vaikuttti myös Balkanin alueella 1800-luvun lopulta lähtien. Nationalismi perustavoitteita oli saada jokaiselle omalle kansalla oma valtio. Tämä ei kuitenkaan läheskään toteutunut Balkanin alueella. Alueella oli monta eri kansaa, mutta aluetta hallitsi eri keisarikunnat. Itävalta-Unkari hallitsi osaa alueesta ja osa oli Osmaanivaltakunnan hallussa. 1800-luvun lopussa kansat alkoivat nationalistisesti ajamaan omien kansojensa etuja. Otto von Bismarck näki, että maat olivat herkästi valmiina ajamaan omien kansojensa itsenäisyyttä myös väkivaltaisesti, mikä teki alueesta ikään räjähdysalttiin ruutitynnyrin. Otto von Bismarckia voidaan pitää aikalaislähteenä, joka näki keskeisessä asemassa Euroopan tapahtumat. Esimerkiksi Serbia kuului Itävalta-Unkariin ja serbit olivat tyytymättömiä oloihinsa. He kokivat, etteivät saaneet tarpeeksi ääntänsä kuuluviin suuressa keisarikunnassa. Serbit ja muut alueen kansat alkoivat kapinoimaan ja vaatimaan enemmän oikeuksia. Lopulta ruutitynnyri ikään kuin räjähti vuonna 1914, kun serbialainen äärinationalisti ampui Itävalta-Unkarin kruununprinssin. Sarajevon laukakset olivat laukaseiva tekijä ensimmäisen maailmansodan alkamiselle. Venäjä oli luvannut tukea Serbiaa, joten Venäjä julisti sodan Itävalta-Unkarille. Alkoi ketjureaktio, joka johti siihen, että käytännössä koko Eurooppa oli sodassa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen suuret keisarikunnat hajosivat. Itävalta-Unkari ja Osmaanivaltakunta myös hajosivat. Kaikki kansat eivät kuitenkaan saaneet itsenäisyyttä. Toisessa maailmansodassa alueella taisteltiin natseja vastaan, mikä yhdisti kansoja. Toisen maailmansodan jälkeen Balkanin maat muodostivat Jugoslavian valtion 1990-luvulle asti. Jugoslavia oli edelleen hajanainen monien kansojen maa, jossa esiintyi ristiriitoja. 1990-luvulle asti aluetta kuitenkin yhdisti sosialistinen järjestelmä. Toisena kansoja yhdistävänä tekijänä voidaan pitää myös fasisimin voittamista. Se eli vahvasti varsinkin itäisen Euroopan valtioissa ja myös Balkanilla toisen maailmansodan jälkeen. Tämä yhdistävä tekijä kuitenkin suurimmaksi osaksi hävisi, sillä myöhemmillä sukupolvilla ei ollut konkreettista kosketusta fasismin ja natsien kukistamiseen. 1990-luvun alussa myös sosialistinen järjestelmä hajosi. 1990-luvun alussa oltiin taas ajassa, jolloin risti-riidat tulivat voimakkaasti esiin. Ei ollut enää kovinkaan paljon yhdistäviä tekijöitä ja nationalismi nousi jälleen vahvasti. Ruutitynnyri jälleen räjähti, kun Jugoslavian hajoamissota alkoi. Nyt jokainen kansa vaati itselleen omaa itsenäistä valtiotaan. Hajoamissota oli verinen ja vaati paljon uhreja myös siviiliväestössä. Alueella tapahtui myös kansanmurha Bosnian sisällä. Bosnian serbivähemmistö ja Serbia suorittivat kansanmurhan, jonka seurauksena kuoli myös siviilejä, naisia ja lapsia. Lopulta Nato Yhdysvaltojen johdolla onnistuivat lopettamaan tapahtumat. 1900-luvun tapahtumat osoittavat Otto von Bismarckin näkemyksen ruutitynnyristä melko oikeaksi. Alue koostuu monista kansoista, joiden väestöä voidaan pitää keskimääräistä nationalistisempana. Joukkoon mahtuu myös paljon ns. kiihkoilijoita, jotka ovat eri aikoina räjäyttäneet ruutitynnyrin.

Vastauksen pituus: 2876 merkkiä