Esiopetuksen perusteissa arviointi nähdään kiinteänä osana esiopetusta. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää:
1. Suunnitella ja kehittää opetusta.
2. Tukea kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista.

Perusteissa määrätään, että paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan perusteissa kuvattuja esiopetuksen arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan,

• miten arviointia koskevan tiedon siirron käytännöt toteutetaan lapsen siirtyessä perusopetukseen tai lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa
• miten henkilöstön itsearviontiin perustuvia tietoja sekä lapsilta ja huoltajilta saatua palautetta käytetään esiopetuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä
• millaista osallistumistodistusta käytetään.

1. ARVIOINTI OPETUKSEN SUUNNITTELUN JA KEHITTÄMISEN APUNA

Opetuksen suunnittelun arvioinnissa ja kehittämisessä on tärkeänä osana kuntakohtaisen opetussuunnitelman arvioinnin toteutus, jossa auditointi ja henkilöstö- sekä asiakaskysely (kuvataan luvussa 1.3) ovat toteutuksen pohjana. Lisäksi yksiköissä toteutuu vähintään kaksi kertaa vuodessa suunnittelupäivä, joissa uuden suunnittelu perustuu menneen arvioinnille. Yksiköissä on säännöllisesti henkilökunnan tiimikokoontumisia ja ammattiryhmätiimejä, joiden sisältöihin kuuluu toiminnan arviointi. Tiimisuunnitelma-pohja ohjaa arvioinnin toteutumiseen. Arviointien lisäksi yksikkökohtainen kehittämistyö toteutuu näissä tapaamisissa.

Esiopetus kokoaa asiakaskyselyn sekä varhaiskasvatuksen kehittämisryhmän asiantuntemuksen pohjalta vuosittaiset kehittämiskohteet. Näihin esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteisiin ja yksikkökohtaisen asiakaspalautteen nostamiin kehittämiskohteisiin sekä henkilöstön suunnittelutyön tuottamiin kehittämiskohteisiin perustuu esiopetuksen toiminnan suunnittelu. Arviointia täydennetään Kielipeda-työkalun ryhmäkohtaisella oppimisympäristöarvioinnilla ja varhaiskasvatuksen valssi varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmän reflektointiosalla.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiakaskysely ja toiminnan auditointi sisältävät opetuksen lisäksi toimintakulttuuriin, työtapoihin, oppimisympäristöön, yhteistyöhön sekä laaja-alaiseen osaamiseen kuuluvat osiot. Yhteisöllisesti toteutettava Positiivinen tuuri kokoaa laaja-alaisen osaamisen onnistumiset näkyviin koko lapsiryhmän tuottamana. Jokainen lapsi saa esiopetuksesta osallistumistodistuksen, jossa näkyy lapsiryhmän toiminnan ja tekemisen kohokohdat kaupunkistrategian arvojen Reiluus, rakkaus ja rohkeus kautta.

Esiopetuksen toimintakulttuurissa aikuiset ovat läsnä lapsille huomioiden lasten arjessa esiin nostamat kehittämisideat ja arviointikeskustelut. Keskustelukulttuuri mahdollistaa päivän tapahtumien muistelun, kokemusten ja näkemysten vaihtamisen. Lisäksi lapset ovat osallisena opetuksen arvioinnissa ja suunnittelussa erilaisten toiminnan seuraamiseen ja tarkasteluun käytettyjen menetelmien kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten kokoukset, käsitekartta- tai aikajanatyöskentely.

2. ARVIOINTI HYVINVOINNIN, KASVUN JA OPPIMISEN TUKENA

Esiopetuksen toimintakulttuuriin kuuluu, että aikuiset antavat päivittäin kannustavaa ja rohkaisevaa palautetta. Luontaisesti lapset ihmettelevät ääneen ja kommentoivat muiden käyttäytymistä tai osallistumista. Esiopetuksessa lapsia ohjataan kannustavan ja rohkaisevan palauteen antamiseen ja vastaanottamiseen. Lisäksi lapsia tuetaan tilanteissa, joissa annettu tai vastaanotettu palaute on ollut ohjaavaa.

Esiopetuksessa toteutuva arviointi koostuu alla olevista tekijöistä

A. Tiedonsiirto
B. Seuranta
D. Dokumentointi
E. Itsearviointi

A. Tiedonsiirto

Tiedonsiirtokäytännöt korostuvat oppimisenpolun nivelvaiheissa, joita esiopetuksen aikana toteutuu kaksi. Ensimmäinen on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen välillä ja toinen nivelvaihe esiopetuksen ja perusopetuksen välillä. Kotkan oppimisen polun nivelvaihekäytännöt on ohjeistettu erikseen. Ohjeistus tehdään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa työryhmäyhteistyönä. Siitä tiedotetaan koko henkilöstöä ja se on henkilöstön käytettävissä sähköisenä tallenteena.

Tieto siirtyy opetuksen kannalta olennaisen tiedon osalta. Yleinen tuki kirjataan lapsikohtaiseen esiopetussuunnitelmaan. Lapsikohtaisesta suunnitelmasta lisää luvussa 3. Lapsikohtaisen suunnitelman tiedon siirtäminen esiopetuksesta perusopetukseen toteutuu yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa.

B. Seuranta

Lapsen työskentelyä, oppimista ja käyttäytymistä seurataan lapsikohtaisen esiopetussuunnitelman avulla. Suunnitelmassa seuranta toteutuu huoltajien asiantuntemuksen ja esiopetushenkilöstön ammattitaidon sekä kokemuksen pohjalta. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään lapsikohtaisia kartoituksia lasten tarpeiden mukaan. Esiopetuksessa vuosittain käytössä olevista kartoituksista ja niiden toteutuksista on erillinen ohje henkilökunnan käytettävissä. Tässä tehdään yhteistyötä perusopetuksen kanssa.

Oppimisen edistyminen on esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty siten, että lapsen oppiminen edistyy omalla tasollaan ja kaikilla oppimisen aloilla. Oppimisen seurannan tavoitteena on saada vahvuudet esille ja sitä kautta hyödyntää niitä edelleen oppimisen suunnittelussa. Kotkan esiopetuksessa lapset seuraavat oppimistaan hyödyntäen Positiivisen tuurin dokumentointia.

Seurannan tulee olla jatkuvaan, säännöllisesti toteutettavaa. Seurannassa on mahdollisuus
- lapsen ja vanhempien osallisuuteen
- muistella ja vertailla mennyttä ja nykytilannetta sekä tarkastella tulevaisuutta
- tarkastella toiminnan/kehityksen kokonaisuutta

D. Dokumentointi

Kotkan esiopetuksessa dokumentointi toteutuu lapsen esiopetussuunnitelman ja ryhmäkohtaisen Positiivisen tuurin avulla. Lapsen esiopetussuunnitelman ja Positiivisen tuurin käytöstä on esiopetuksessa erilliset ohjeistukset, joihin esiopetuksen henkilökunta on perehtynyt.

E. Itsearviointi

Kotkan esiopetuksessa lapsikohtaisen esiopetussuunnitelman osana on itsearviointipohja, jossa lapsi ilmaisee osaamisalueitaan ja oppimisen paikkojaan värittämällä pohjaan koottuja tavoitteita. Pohjassa on lapsen omien tavoitteiden rinnalla yleisempiä tavoitteita muun muassa työskentelyyn ja käyttäytymiseen liittyen.

Itsearviointi käynnistyy esiopetusvuoden alussa, kun lapset kertovat toiveitaan oppimisesta esiopetuksessa. Lapsiryhmässä on mahdollisuus muodostaa näistä ajatuksista ryhmän yhteisiä tavoitteita, joiden toteutumista seurataan yhdessä. Mikäli tavoitteita on koottu, ne liitetään laaja-alaisen oppimisen tavoitteisiin, joiden saavuttamisesta kootaan lasten kanssa Positiivinen tuuri. 

Itsearviointi on säännöllinen toimintamuoto esiopetuksessa. Itsearvioinnin kohteena ovat lapsen oma tai lapsiryhmän toiminta, osallistuminen, osaaminen, onnistuminen ja vahvuudet. Itsearviointia voi toteuttaa yksittäisen toimintahetken kohdalla, ennen ja jälkeen tilanteen tai ajallisesti pidemmän jakson osalta. Itsearvioinnin kokonaisuus ja monipuolinen toteutus on varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kirjattu erikseen. Tavoitteena on vahvistaa lapsen edellytyksiä itsearvointiin ja tuoda näkyväksi asioita, joita lapset haluavat vielä oppia.

Esiopetuksessa harjaannutaan käymään keskustelua yhteisen toiminnan käynnistymisestä, ryhmän jäsenten osallistumisesta ja lopputulokseen pääsemisestä. Opettaja ja muu henkilökunta virittää keskustelua ja ohjaa sitä yhteisissä oppimisprosesseissa, osana leikkiä sekä esiopetuspäivän kokonaisuudessa. Keskustelu voi kuulua myös menneen muisteluun esimerkiksi ruokailun aikana.