Esiopetuksessa toteutetaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, joten yhteys varhaiskasvatussuunnitelmaan on olennaista. Tässä luvussa kuvataan muita esiopetussuunnitelman rinnalla vaikuttavia tai sitä täydentäviä suunnitelmia. Lisäksi tuodaan esiin huoljien kanssa tehtävän yhteistyön toteutumiseen, oppimateriaalin käyttämiseen, lasten hyvinvointiin ja kokonaisturvallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

 

A. Paikallisesti ohjaavat strategiat ja suunnitelmat

Kotkan kaupunkistrategian 2025 ja Kymenlaakson maakunnallisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2020-2024) mukaisesti jokaisella lapsella on oikeus eheään, terveeseen ja tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen. Hyvinvointisuunnitelma ohjaa, että vanhempien, poliittisten päättäjien, palvelujärjestelmien ja niissä toimivien velvollisuutena on huolehtia siitä, että tämä oikeus toteutuu myös käytännössä.
 
Esiopetuksen tulee yhdessä muiden lapsen ja perheen arjessa toimivien kanssa tarjota lapsille mahdollisuus osallisuuteen ja tarjota tarvittava tuki oikea-aikaisesti. Riittävän varhainen puuttuminen on tärkeää. Lapsen koulupolun tulee olla saumatonta varhaiskasvatuksesta yläkouluun ja toiselle asteelle saakka. 

Kotka pyrkii toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, jolla tavoitellaan kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämistä. Palveluissa halutaan korostaa keskustelevaa ja hyväntuulista toimintakulttuuria. Toimintakulttuurissa keskeisenä on ennakkoluuloton yhdessä tekeminen. Lisäksi esiopetusta toteutetaan yhdenvertaisesti huomioiden lasten ja perheiden moninaisuus.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (maakunnallinen) toimintaa ohjaavia arvoja ovat:
- lapsen etu - käytetään aktiivisesti etua todentavia työtapoja mm. lapsivaikutusten arviointi
- lapsi- ja perheystävällisyys - arvoja noudattavan ilmapiirin ja toimintakulttuurin edistäminen, tavoitellaan Lapsiystävällinen kunta toimintatapoja
- ei hyvinvoinnin eriarvoistumiselle - estetään toiminnallamme eriarvoistumista
- tasa-arvo ja yhdenvertaisuus - vahvistetaan toiminnallamme näitä arvoja

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (maakunnallinen) tavoitteet ovat:

1. Lasten, nuorten ja perheiden arjen hyvinvointi lisääntyy.

2. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat.

3. Lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien monialainen verkostotyö kehittyy ja jalkautuu.

Hyvinvointisuunnitelma jakautuu strategiaosaan ja toimenpideosaan. Jälkimmäisessä osassa maakunnan kunnat ovat kuvanneet toimenpiteitä, joita toteuttamalla suunnitelman tavoitteet saavutetaan. Kotkassa noudatetaan toimenpideosaa vuoteen 2024 saakka.

Kotkan esi- ja perusopetuksen kulttuuripolku rakentui vuoden 2015 opetussuunnitelmatyön rinnalla sekä samalla osaksi suunnitelmia. Kulttuuripolku turvaa vuosittaisia suunnitelmallisia työpajoja ja vierailuja jokaiselle luokka-asteelle esiopetuksesta yläkouluun eli kaikille kotkalaisille lapsille. Tavoitteena on, että lapsi tutustuu kotkalaiseen kulttuuriperintöön ja taide-elämään tekemisen kautta. Kulttuuripolussa jokaiselle luokka-asteelle on valittu oma taiteen tai kulttuurin ala. Esiopetuksessa kulttuurin ala on kirjasto. Lapset tutustuvat kirjastoon nimenomaan palveluna ja harrastuspaikkana.

Monikielisyyden tukemisen suunnitelma ja Perusopetukseen valmistava opetus esiopetuksessa suunnitelma esitellään luvussa Laaja-alainen osaaminen kotkalaisessa esiopetuksessa,

Metsäesiopetuksen toimintasuunnitelma antaa raamit luonnossa toteutettavalle esiopetustoiminnalle. Metsäeskari-nimitystä voidaan käyttää esiopetusryhmästä, joka toimii säännöllisesti päivittäisen esiopetusajan metsässä. 

Liiku, leiki ja innostu -iloa ympäri vuoden liikunnan vuosisuunnitelma antaa viitekehyksen lasten fyysisen aktiivisuuden toteutumiselle ja ylläpitää ammattilaisten vastuuta fyysisen aktiivisuuden mahdollistumiseksi. Kotkan varhaiskasvatus ja esiopetus ovat mukana Liikkuva varhaiskasvatus ohjelmassa.

Digipolku on pedagogiseksi työkaluksi koottu suunnitelma, jonka lähtökohtana ovat jatkuvasti kehittyvä tietoyhteiskunta, varhaiskasvatussuunnitelma sekä esiopetuksen opetussuunnitelmanperusteet. Suunnitelmissa ja perusteissa linjataan opetettavia digitaitoja ja ohjataan vahvistamaan turvallista digitoimintaa ergonomiaa unohtamatta.

Kiusaamisen, häirinnän, väkivallan, rikosten ja rikollisten tekojen ennaltaehkäisy ja puuttuminen kotkan opetustoimessa ja varhaiskasvatuksen esiopetuksessa suunnitelma on osa esiopetus-, koulu- ja oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltosuunnitelmaa. Suunnitelman vahvana näkökulmana on, että keskittymällä hyvinvointia lisääviin toimiin, voidaan vaikuttaa ja vähentää pahoinvointia. Aina, kun useampia lapsia ja nuoria kokoontuu yhteen, ei ikäviltä tilanteilta voida välttyä. Sitä varten on laadittu kaikkia esiopetuksia ja kouluja velvoittava toimintamalli. Mallin tarkoituksena on varmistaa turvallinen arki, ennaltaehkäistä kiusaamista ja sitä ilmetessä, saada kiusaaminen loppumaan mahdollisimman nopeasti. (Kiusaamisen, häirinnän, väkivallan, rikosten ja rikollisten tekojen ennaltaehkäisy ja puuttuminen kotkan opetustoimessa ja varhaiskasvatuksen esiopetuksessa suunnitelma, Kotkan opiskeluhuollon ohjausryhmä 2021, s. 1) 

Väylä yrittäjyyteen- Kaakkois-Suomen Yrittäjyyskasvatusstrategia 2020 määrittää yrittäjyyskasvatuksen strategiset painopisteet ja kehittämisen konkreettiset tavoitteet. Kehittämisen tavoitteet jaotellaan seuraavasti:
- yrittäjyyden ymmärryksen lisääminen
- yrittäjyyden pedagogiikan kehittäminen
- yritystoiminnan osaamisen lisääminen

B. Vanhempien osallisuus ja vuorovaikutus henkilöstön sekä huoltajien välillä

Esiopetuksessa yhteistyö ja vuorovaikutus huoltajien kanssa on päivittäistä. Tavoitteena on, että huoltaja saattaa lapsen tai hakee hänet esiopetuspaikasta. Huoltajien osallisuutta esiopetussuunnitelman arviointi- ja kehittämistyöhön kuvataan luvussa 1.3 sekä yhteistyötä esiopetuksen ja huoltajien välillä luvussa 3.4.

Kasvatuskeskustelut
Esiopetuksen toimintakulttuuriin kuuluvissa päivittäisissä huoltajien kohtaamisissa käydään myös kasvatukseen ja lapsen kehittymiseen liittyvää keskustelua. Osana lapsikohtaista esiopetussuunnitelmaa käydään vuosittain keskusteluja lapsen kiinnostuksen kohteista, vahvuuksista, tarpeista ja luodaan yhteistyössä lapsikohtaiset esiopetuksen tavoitteet. Lasten tai lapsiryhmän tilanteiden muuttuessa henkilökunta kutsuu tarvittaessa vanhemmat erikseen järjestettyyn keskustelutilaisuuteen lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen. 

C. Esiopetuksen oppimateriaalit ja -välineet

Esiopetuksen oppimateriaaleissa ja -välineissä korostuvat kokonaisvaltainen oppiminen, leikki sekä muut lapselle ominaiset toiminnan tavat (liikkuminen, tutkiminen, kokeileminen, taiteellinen toiminta). Esiopetuksessa ovat käytössä monipuoliset työtavat, joissa toiminnallisuus ja erilaiset oppimisympäristöt korostuvat. Monipuoliset työtavat mahdollistuvat, kun oppimisympäristöissä on riittävä määrä erilaisia

- leikkiin ja oppimiseen soveltuvia materiaaleja
- havainto- ja työvälineitä

Materiaalit ja välineet ovat sellaisia, että työtavat ovat sekä oppimisen kohde että väline
(esiopetussuunnitelman perusteet 2014). Materiaalien ja välineiden kohdalla huomioidaan myös mahdollisuus pitkäaikaiseen käytettävyyteen.

Yleisesti Kotkan esiopetuksessa tavoitellaan sitä, että lapsikohtaisia työkirjoja ei tarvita. Lisäksi toteutuksessa huomioidaan, että lapsikohtaiset tehtäväpaperit ovat pieni osa oppimateriaaleja. Näihin ratkaisuihin ohjaa esiopetuksen oppimiskäsitys ja -ympäristö sekä toimintakulttuuri. Oppimiskäsitystä avataan opetussuunnitelman luvussa 2 ja oppimisympäristöä sekä toimintakulttuuria luvussa 3.

Digiteknologian käyttö on osa esiopetusta. Digipolku kuvaa esiopetuksessa toteutuvaa uusiin lukutaitoihin pohjautuvaa pedagogiikkaa. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa ja se on koko henkilöstön käytettävissä.

Metsäeskaritoimintaan perustuvassa esiopetusryhmässä oppimateriaalit nousevat paljolti kulloisestakin oppimisympäristöstä. Välineitä ja materiaaleja kuvataan Metsäeskarin toimintasuunnitelmassa Kotkan esiopetuksen pedanet -sivuilla. 


D. Esiopetuksen ruokailu

Ruokailu toteutuu pääsääntöisesti koulun ruokalassa. Koulussa esiopetusryhmä ruokailee ruokalassa sopivan rauhallisena hetkenä. Tällöin voidaan tukea lapsen itsenäisyyden lisääntymistä ruokailutilanteessa. Rauhallinen ruokailu on esiopetusyksikön yhteinen hetki, jossa henkilökunnalla on mahdollisuus lasten yksilölliseen huomioimiseen.
Esiopetuksen ruokailutilanteissa tuetaan lapsia käyttämään hyviä tapoja, lasten säännöllistä ruokailurytmiä ja terveellisiä ravintotottumuksia. Mikäli lapsi käyttää täydentävän varhaiskasvatuksen palveluita, kuuluu hänelle päivärytmiin sisältyvät ruokailut. 

Ruokalista on esi- ja perusopetuksessa sisällöltään sama ja siitä vastaa ulkopuolinen toimittaja. Ruuan valmistaja vastaa myös dieettiruuista esiopetushenkilöstön ilmoituksen mukaisesti.

E. Turvallisuus

Esiopetusyksiköiden esihenkilöinä ovat päiväkotien johtajat, jotka vastaavat yksiköiden turvallisuussuunnittelusta. Yksiköiden turvallisuussuunnitelma on osa päiväkodin turvallisuussuunnitelmaa ja se pohjautuuu kuntakohtaiseen ohjeistukseen. Esiopetusyksiköt sijaitsevat alakouluilla, jolloin pelastautumissuunnitelma on yhteinen kyseisen koulun kanssa. Pelastautumisharjoitukset toteutuvat yhdessä koulun kanssa.

Koska Kotkassa esiopetusyksiköt ovat koulujen yhteydessä, niissä noudatetaan koulun yleisiä turvallista ja viihtyisää oppimisympäristöä tukevia toimintaohjeita. Esiopetus toteuttaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, jolloin varhaiskasvatuksen aidon ja positiivisen kohtaamisen toimintakulttuuri on käytössä. Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisy ja puuttuminen toimenpiteitä kuvataan opiskeluhuollon suunnitelmassa, jossa keskeistä on keskittyminen hyvinvointiin lisääviin toimiin. Esiopetuksen toimintakulttuuriin kuuluu, että lapset kokoavat henkilökunnan avustuksella ryhmän yhteiset toimintasäännöt. Säännöissä tulee huomioitua esiopetusikäisten lasten ikätaso.

Perusopetuslaki 628/1998 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® 29 § perusopetuslaki