Ötökkä Öö kertoi lapsille tarinaa, kuinka se oli purjehtinut Pihkooseen paroni Pardöön purjelaivalla. Salamatkustajana tietenkin. Matka oli alkanut punaiselta mereltä Arabiasta. Kreikan lähellä laiva oli hetkeksi ankkuroitunut, ja siellä Ötökkä Öö oli tutustunut kauniiseen merenneitoon. Merenneito oli kertonut Vellamo Merenemännästä, jonka kaunis vihreä juhlaviitta oli kadonnut. Viitan katoaminen oli peruuttamassa vuotuiset juhlat merten kartanossa.
Viitan kähveltäjäksi paljastui Vesihiisi, ikuinen kadehtija ja ilkimys. Ötökkä Öö päätti auttaa. Merenneidon taikanäkinkengän avulla se pystyi sukeltamaan merten syvyyksiin ja auttamaan Vesihiiden etsimisessä. Vesihiiden löydyttyä lapset haastoivat sen soittamiskisaan. Marakassit saivat Vesihiiden nöyrtymään. Ja paljastuihan pahansuopaisuudelle syykin; kun ei kukaan koskaan pyytänyt häntä juhliin mukaan....
Lapset lupasivat että kutsu järjestyy, mutta merenneidolta täytyy pyytää anteeksi. Olipas anteeksipyyntö vaikeaa! Ihan lapsetkin ihmettelivät. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Ja Ötökkä Öön matka jatkui, Kotkaa kohti.