Mittaamista ja omat rahat kioskilla

Luontotuvalla täytyi tietenkin lähteä joen rantaan tarkistamaan, etteivät kaarnalaivat ole purjehtineet vastavirtaan takaisin. Eipä näkynyt, mutta lähetettiin virran mukaan paljon muuta puuta...
Otimme Luontotuvalta mukaan vesikannun ja kaksi erilaista lämpömittaria, digitaalisen ja perinteisen pakkasmittarin. Mantu kauhaisi kannulla vettä ja mittasimme veden lämpötilan; +9,7˚C. Tarkoituksenamme on seurata veden lämpötilaa muutaman viikon ajan. Lapsilla tuntuu olevan aika hyvä tieto siitä, missä kohtaa mittaria on kylmää ja missä lämmintä.
Luontotuvalla jokaisen eskarilaisen tuli etsiä itselleen keppi. Kepillä heidän tuli mitata mökin pihakiveyksen leveys. Kuinka monta keppiä? Mittaamistyylejä oli kiitettävän monta...Merkitsimme jokaiselle tuloksen lappuun.
Kävimme yhdessä läpi, kuinka mitataan huolellisesti; mistä lähdetään liikkeelle, mihin keppi asetetaan seuraavaksi jne. Mitattiin uudelleen, tarkemmin, ja kirjattiin tulokset lapuille.
Nyt päästiinkin pohtimaan miksi tulokset olivat erilaisia sekä lasten kesken että yksittäisillä lapsilla? Mitattava matkahan oli sama. Ai että oli hyvää pohdintaa!
Lopuksi pääsimme taas Luontotuvan kioskille ostoksille; jokaisella oli kymmenen kiveä omaa rahaa mukana. Mehu ja pipari oli hinnoiteltu jokaiselle eri tavalla, eikun laskemaan!
Leikkien aikana Suuresta Kuusesta alkoi rapista meidän päälle kävyn suomuja. Oravahan se siellä ruokaili kaikessa rauhassa eikä häiriintynyt meidän touhuista lainkaan.