Ennen vanhaan Kekri oli suomalainen syksyn juhla, jolloin juhlittiin sadonkorjuun päättymistä ja vuoden vaihtumista. Sanalla Kekri tarkoitettiin vuoden viimeistä päivää, joka päätti satokauden. Kekriin kuuluikin nykyisen uudenvuoden tapaan erilaisia taikoja ja ennustuksia, joita tehtiin tulevaksi vuodeksi ihmisten ja karjan menestykseksi. Kekrijuhlia valmisteltiin kuin nykyistä joulua. Kaikki paikat siivottiin, tehtiin hyviä ruokia, laulettiin ja tanssittiin. Herkut jätettiin yöksi pöydälle, koska uskottiin, että kodinhaltiat ja vainajien henget käyvät yöllä aterioimassa.
Suomalainen kekrijuhla ja halloween ovat vähän kuin serkuksia. Molempiin liittyy sadonkorjuujuhlan ja pimeän yön perinteitä. Nykyisissä kekrijuhlissa herkutellaan erilaisilla vihannes-, juures- ja marjaherkuilla.
Kaarina Kettula päätti kutsua peikkolapset kettulekkereihin, eli lettukekkereihin.
Valmistimme juhlaa punomalla peikonhännät, valmistamalla kellariin erilaisia juureksia ja tutustumalla hieman peikkojen elämään. Peikothan ostavat syömisensä metsän peikkokaupasta kivisillä rahoilla, ja juhlistavat juhliaan metsäsoittimilla: kivillä, kävyillä ja kepeillä.
Maahismuorin tuvassahan me peikot sitten juhlimme. Ja lettukekkereillä oli maukkaat hillot ja vohvelit, nam!