Ohjaus on koko kouluyhteisön yhteinen tehtävä ja siihen osallistuvat kaikki lapsen ja nuoren kanssa toimivat koulun aikuiset. Keskiössä on aina oppilaan oma osallisuus, josta ohjausta suunnitellaan kunkin oppilaan omien tarpeiden ja tilanteen mukaisesti.

Henkilökohtainen, luokkamuotoinen ja pienryhmänohjaus

Ohjausta toteutetaan monimuotoisesti koko peruskoulun ajan ja kunkin oppilaan tarpeista lähtien. Henkilökohtainen, luokkamuotoinen ja pienryhmäohjaus ovat sen keskeisiä toimintamuotoja. Henkilökohtaista ohjausta on saatavilla aina tarvittaessa ja sillä tarkoitetaan esimerkiksi oppilaan ja opinto-ohjaajan/luokanohjaajan välisiä opintoihin ja tulevaisuuteen liittyviä keskusteluja. Henkilökohtaisen ohjauksen merkitys korostuu peruskoulun 8. ja 9. luokilla jatko-opintopohdintojen tullessa ajankohtaiseksi. Siihen otetaan oppilaan huoltajat mukaan tarpeen mukaan.

Pienryhmäohjausta voidaan toteuttaa esimerkiksi jatko-opintoihin tai koulutyöhön liittyviin valintoihin ohjaamisessa. Sen etuna on vertaisohjauksellinen näkökulma, kun oppilaat voivat saada oppia, ideoita ja palautetta toinen toisiltaan.

Luokkamuotoista ohjausta toteutetaan vuosiluokilla 7-9. Sen sisällöt ja tuntijako on kuvattu luvussa 4.


Työelämään tutustuminen eli TET

Työelämään tutustuminen eli TET on yksi oppilaanohjauksen toimintamuoto. TET-jaksoilla oppilas pääsee näkemään ja kokeilemaan itseään kiinnostavia työtehtäviä aidoissa työympäristöissä. Niiden tavoitteena on antaa nuorelle ajantasaista tietoa ja kokemusta työelämästä, vahvistaa työelämätaitoja ja osaltaan tuoda eväitä omaan urasuunnitteluun.

7. luokalla toteutetaan kaksi päivää kestävä TET koulun sisällä olevassa työpaikassa, esimerkiksi koulun ruokalassa. 8. ja 9. luokalla oppilaat suorittavat viikon mittaisen TET-jakson itse valitsemassaan ja hankkimassaan työpaikassa.

Tehostettu oppilaanohjaus

8. ja 9. luokan oppilaalla on oikeus tarvittaessa saada tehostettua yksilöllistä ohjausta, urasuunnittelutaitojen ja itsesäätelyn vahvistamista sekä moniammatillista oppimisen tukea, mikäli omat kiinnostuksen kohteet ovat epäselviä, opinnot takkuavat tai on muita perusteltuja syitä saada tehostetumpaa ohjausta. Opinto-ohjaaja arvioi tarpeen ja oppilasta tuetaan koulun aikuisten yhteistyönä.

Ohjauksen tulee olla mahdollisimman oppilaskeskeistä huomioiden nuoren henkilökohtaiset tavoitteet, kokemukset, harrastukset, kiinnostuksen kohteet, osaamisalueet ja elämäntilanne. Keskeistä on oppilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, minä-pystyvyyden ja resilienssin vahvistaminen sekä urasuunnittelutaitojen ja hyvien toimintamallien kehittäminen. Kaikille tehostetun oppilaanohjauksen nuorille laaditaan yhdessä kirjaten henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Tähän suunnitelmaan kirjataan oppilaan kiinnostuksen kohteet, vahvuudet, tulevaisuuden toiveet ja päämäärät, vaihtoehtoiset reitit, koulutusvaihtoehdot ja tärkeimpänä hakusuunnitelma peruskoulusta eteenpäin. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat oppilaan huoltajat, toisen asteen oppilaitokset ja etsivä nuorisotyö. 

Muut ohjauksen toimintamuodot

Muita oppilaanohjauksen toimintamuotoja ovat esimerkiksi erilaiset koululle kutsuttavat vierailijat sekä vierailut ja tutustumiskäynnit lähialueen työpaikkoihin ja oppilaitoksiin. Näitä toteutetaan mahdollisimman monipuolisesti aiheeseen liittyvän oppiaineen puitteissa sekä oppilaanohjaustunneilla.

Jatko-opintoihin ohjaukseen liittyen keskeisiä vierailukohteita ovat esimerkiksi Konneveden lukio ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto. Tärkeä tapahtuma on myös vuosittain järjestettävä jatko-opintoilta, jossa lähialueen oppilaitokset tulevat esittelemään tarjontaansa peruskoulun päättövaiheessa oleville nuorille ja heidän huoltajilleen.