Kirjoittaja: Johanna Ollila. (2024). Tutkimuspäällikkö, Turun yliopisto.

Olemme tilanteessa, jossa alamme havahtua siihen, että kykenemme vaikuttamaan koko planeetan, muiden lajien ja ihmiskunnan tulevaisuuteen. Yhteiskuntien on ymmärrettävä tähän valtaan liittyvä vastuu ja toimittava aktiivisesti siten, että tulevaisuus olisi parempi – myös meidän jälkeemme. Tulevien sukupolvien on osattava ratkaista sellaisia globaaleja ja paikallisia haasteita, jotka ovat vielä osin tuntemattomia. Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa äänestämällä vastuullisia päättäjiä, mutta myös kehittämällä tulevaisuustaitoja sekä itse että yhdessä muiden kanssa.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa on hahmoteltu tulevaisuustaitojen kokonaisuus, joka parantaa valmiuksia toimia erilaisissa tulevaisuuksissa sekä valinnoillaan ja toiminnallaan edistää hyvän tulevaisuuden rakentumista.

Tulevaisuustaidot

• Moninaisten tulevaisuuksien hahmottaminen: oman ymmärryksen laajentaminen kuvittelemalla erilaisia mahdollisia tulevaisuuden tiloja.
• Systeeminen ajattelu: kyky tunnistaa erilaisten systeemien vaikutussuhteita ja säännönmukaisuuksia sekä niiden muutoksia
• Aikaperspektiivin laajentaminen: ymmärrys menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden keskinäisestä suhteesta ja kyky hahmottaa muutosta.
• Kriittinen ajattelu: taito arvioida menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta koskevia käsityksiä sekä niiden taustaoletuksia ja muodostumista.
• Luova ajattelu: mielikuvituksen käyttö omien tulevaisuutta koskevien oletusten ja uskomusten ylittämisessä ja kuvittelun rajojen laajentaminen.
• Proaktiivinen ja vastuullinen toiminta: ymmärrys toiminnan vaikutuksista nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, kyky perusteltuihin arvovalintoihin.
• Epävarmuuden hyväksyminen: taito suunnata ajattelua ja toimintaa avoimeen tulevaisuuteen ilman varmuutta niiden seurauksista.
• Itse- ja arvoreflektio: oman maailmankuvan ja tulevaisuudenkuvan sekä tulevaisuutta koskevien tunteiden tunnistaminen ja arviointi.

Tulevaisuustaidot muodostavat siis kokonaisuuden, jossa yhdistyvät ajattelun taitojen kehittyminen, aikaperspektiivin laajentaminen nykyhetkestä taakse- ja eteenpäin, ymmärrys oman toiminnan vaikutuksista ja taustasyistä sekä tulevaisuuden hyväksyminen epävarmana ja avoimena. Tulevaisuustaidot ovat suureksi osaksi ns. syvempiä taitoja, joiden vahvistuminen vaatii aikaa ja useita kehittymisympäristöjä. Uudet tulevaisuuden kansalaistaidot vaikuttavat monelta osin ja samanaikaisesti useiden tulevaisuustaitojen kehittymiseen:

Tulevaisuuden kansalaistaidot	Vaikutus tulevaisuustaitoihin
Sosiaaliset taidot: tunnetaidot ja vuorovaikutustaidot	itse- ja arvoreflektio, vastuullinen toiminta, epävarmuuden hyväksyminen
Ongelmanratkaisutaidot: tulevaisuustaidot, luovuus	systeeminen ajattelu, kriittinen ajattelu, luova ajattelu, epävarmuuden hyväksyminen
Kansalaisuustaidot: kriittinen ajattelu, työelämätaidot, yhteiskuntataidot, demokratiataidot, eettisyys	kriittinen ajattelu, systeeminen ajattelu, proaktiivinen ja vastuullinen toiminta, aikakäsitys, omien arvojen tarkastelu ja itsereflektio, epävarmuuden hyväksyminen
Terveys- ja hyvinvointitaidot sekä Elämänhallintataidot: ravitsemus-, liikkuminen ja mielenterveys, oman elämän suunnittelu	aikaperspektiivi, omien arvojen tarkastelu, systeeminen ajattelu, proaktiivinen ja vastuullinen toiminta, epävarmuuden hyväksyminen
Turvallisuustaidot: varautumistaidot	systeeminen ajattelu, proaktiivinen ja vastuullinen toiminta, luova ajattelu, epävarmuuden hyväksyminen

Erityisen keskeisiä tulevaisuustaitojen kannalta ovat Kestävän elämäntavan taidot, joissa huomioidaan kestävyyden ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen ulottuvuus, ja jotka auttavat toimimaan paremman tulevaisuuden rakentamiseksi. Kestävyystaitoja on lukuisia ja niiden osaaminen oli koettu Kansalaisopistojen liiton tuoreessa keväällä 2024 toteutetussa kyselyssä vielä heikoksi. Koska nykyhetkessä voi olla vaikea tietää, millainen toiminta aidosti edistäisi kestävyyttä, voitaisiin sitä tavoitella kohtuullisuuden kautta. Kohtuustaidot auttaisivat tarkastelemaan omaa elämää ja vaalimaan

1. fysiologista kohtuullisuutta: ruumiin ja mielen tasapaino ja hyvinvointi
2. materiaalista kohtuullisuutta: harkinta, kriittisyys ja kestävyys kulutusvalinnoissa
3. sosiaalista kohtuullisuutta: ihmissuhteiden luominen ja vaaliminen, itsensä kehittäminen ja yhteisten asioiden edistäminen
4. taloudellista kohtuullisuutta: tarpeiden ja toiveiden eron ymmärtäminen, taloudellisten riippuvuuksien kriittinen tarkastelu

Ylikuluttaminen, vertailu ja tyytymättömyys ovat haitaksi – jopa kohtalokkaita sekä yksilölle että maailmalle. Kohtuullisuuden motto voisikin olla: ’riittävästi vaan ei liikaa’.

Sekä tulevaisuustaidot että kansalaistaidot lisäävät parhaimmillaan yksilöllistä ja yhteistä toimijuutta: tunnetta siitä, että minulla – ja meillä yhdessä– on kykyä vaikuttaa paremman tulevaisuuden muodostumiseen, olipa kyseessä sitten uimataito, äänestäminen, polkupyörän korjaaminen tai naapurien auttaminen.

Johanna Ollila on puuhaillut osaamisen ja oppimisen parissa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa vuodesta 2005 lähtien. Työn keskiössä on tulevaisuusoppimisen ja tulevaisuusohjauksen teoria- ja menetelmäkehitys sekä osaamisidentiteettiajattelun edistäminen. Pääosa työstä tehdään valtakunnallisissa verkostoissa yli oppiaste- ja laitosrajojen.