Termit
Termit (pdf)
absorptio, absorption
Valon osasten eli fotonien energian vastaanottamista. Atomi vastaanottaa fotonin energian absorboimalla sen.
adheesio, adhesion
Molelyylien kyky tarttua pintoihin kemiallisten vuorovaikutuksien ansiosta. Esimerkiksi vesi tarttuu adheesion avulla kasvin putkisolujen seinämiin.
ADP eli adenosiinidifosfaatti, adenosine diphosphate
ATP:n hajoamistuote. ADP:stä muodostetaan ATP:tä lisäämällä siihen yksi fosfaattiryhmä.
aineenvaihdunta, metabolism
Solujen kemialliset reaktiot, jotka liittyvät eliön elintoimintoihin. Yhteisnimitys eliön elintoimintojen ylläpitämiseksi tapahtuville reaktioille.
aitotumainen, eukaryote
Eliöt, joiden tumaa ympäröi tumakotelo. Aitotumaisia eliöitä ovat kasvit, eläimet, sienet ja alkueliöt.
aktiini, actine
Solun tukirangan proteiini (aktiinisäikeet). Osallistuu myös solun liikkeen muodostamiseen yhdessä mm. myosiinin kanssa.
aktiivinen kuljetus, active transport
Kuljetusta solukalvolla pienemmästä pitoisuudesta suurempaan. Vaatii energiaa. Jaetaan primääriseen ja sekundääriseen aktiiviseen kuljetukseen. Primäärisessä aktiivisessa kuljetuksessa käytetään ATP-energiaa kuljetukseen. Sekundäärisessä aktiivisessa kuljetuksessa kuljetetaan toista ainetta pitoisuuseron suuntaan ja toista vastaan.
aktivaatioenergia, activation energy
Energiamäärä, joka vaaditaan, että kemiallinen reaktio tapahtuu. Reaktio voi vaatia esimerkiksi lähtöaineiden riittävää nopeutta. Reaktionopeus riippuu reaktion aktivaatioenergiasta. Katalyytti pienentää aktivaatioenergiaa ja nopeuttaa reaktiota.
aktivaattori, activator
Nopeuttava tai edistävä aine (entsyymireaktiossa).
akvaporiini, aquaporine
Proteiini, jonka lävitse kuljetetaan vettä solukalvolla.
alleeli, allele
Geenin vaihtoehtoinen muoto. Uudet alleelit syntyvät mutaatioiden seurauksena. Esimerkiksi herneen kukan värin tuottavasta geenistä on ainakin kaksi alleelia: violetin ja valkoisen värin tuottava.
allopolyploidia, allopolyploidy
Polyploidian muoto, jossa kahden eri lajin kromosomistot yhtyvät ja moninkertaistuvat.
amfipaattinen, amphiphatic
Molekyyli, joka sisältää sekä hydrofiilisiä että hydrofobisia osia.
aminohappo, amino acid
Orgaanisia yhdisteitä, jotka sisältävät aminoryhmän ja karboksyylihapporyhmän. Proteiineissa aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksilla. Niitä esiintyy useimmilla eliöillä proteiineissa 20 kappaletta ja ne kaikki ovat niin sanottuja α-aminohappoja. Solussa on myös muita aineenvaihduntaan liittyviä aminohappoja.
anabolinen, anabolic
Rakentavaan aineenvaihduntaan liittyvä.
aneuploidia, aneuploidy
Kromosomien määrä muuttuu yhdellä (tai muutamalla).
antikodoni eli vastinemäskolmikko, anticodon
Siirtäjä-rna:ssa oleva kolmen nukleotidin jakso, joka vastaa lähetti-rna:n emäsjärjestystä emäsparisäännön mukaisesti. Tunnistaa lähetti-rna:n kodonit.
arkit, Archaea
Esitumaisia yksisoluisia eliöitä, jotka muistuttavat bakteereja. Niillä on kuitenkin myös joitakin aitotumallisten piirteitä. Monet arkit ovat sopeutuneet ääriolosuhteiin, kuten kuumaan tai suolaiseen ympäristöön.
ATP eli adenosiinitrifosfaatti, adenosine triphosphate
Solun kemiallisen energian lyhytaikainen varastomuoto. ATP:n fosfodiesterisidoksiin on sitoutunut paljon kemiallista energiaa, joka voidaan luovuttaa eteenpäin. ATP:ta muodostetaan katabolisissa reaktioissa, kuten glykolyysissä, sitruunahappokierrossa ja rasvahapon hajoamisessa. Aerobisilla eliöillä suuri osa ATP:sta muodostuu elektroninsiirtoketjussa.
autopolyploidia, autopolyploidy
Polyploidian muoto, jossa saman lajin kromosomisto moninkertaistuu.
autosomi, autosome
Muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi. Adj. autosomaalinen.
autotrofinen eli omavarainen, autotrophic
Omavarainen eliö, joka kykenee tuottamaan tarvitsemansa energian ja orgaaniset yhdisteet yhteyttämällä (foto- tai kemosynteesi). Autotrofit ovat ravintoketjussa tuottajia.
avustettu diffuusio, facilitated diffusion
Diffuusiota solukalvon lävitse suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Ei vaadi energiaa, mutta tarvitsee avustavia proteiineja. Esimerkiksi monien ionien ja veden diffuusio solukalvolla.
bakteerit, Bacteria
Esitumaisia yksisoluisia eliöitä, joilla ei ole tumakoteloa. Niiltä puuttuu tuma ja useimmat soluelimet. Useimpia bakteerisoluja ympäröi peptidoglykaanista muodostunut soluseinä.
deoksiriboosi, deoxyribose
Viisihiilinen monosakkaridi, joka muodostaa dna:n sokeriosan. Molekyylikaava C5H10O4. Riboosiin verrattuna yksi hydroksyyliryhmä vähemmän.
diffuusio, diffusion
Aineiden siirtymistä suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Aiheutuu molekyylien satunnaisesta lämpöliikkeestä. Veden diffuusiota puoliläpäisevän kalvon lävitse kutsutaan osmoosiksi.
dihybridiristeytys, dihybrid cross
Risteytys, jossa testataan kahden ominaisuuden periytymistä yhdenaikaisesti.
diploidinen, diploid
Eliö, jolla on kaksinkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia kaksi kappaletta. Esim. ihminen.
dipoli, dipole
Molekyyli, jossa elektronit ovat jakautuneet epätasaisesti. Esimerkiksi vesi.
disakkaridi, disaccharide
Hiilihydraatti, jossa kaksi monosakkaridia on liittynyt toisiinsa glykosidisella sidoksella.
dispersiovoimat eli van der Waalsin voimat, Dispersion forces i.e. London forces i.e. van der Waals forces
Poolittomien molekyylien välillä vaikuttavia heikkoja sidoksia, jotka syntyvät, kun molekyylin sisällä elektronit jakautuvat hetkellisesti epätasaisesti. Esimerkiksi solukalvossa rasvahappoketjujen välillä vallitsee dispersiovoimia
dna eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid
Dna-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. Dna muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin.
dna-polymeraasi, dna polymerase
Dna:ta kahdentava entsyymi. Monistaa solun dna:n ennen mitoosia.
dominoiva eli vallitseva, dominant
Alleeli, joka peittää alleen resessiivisen eli peittyvän alleelin vaikutuksen. Dominantin alleelin vaikutus ilmenee, vaikka yksilö olisi heterotsygoottinen.
Downin oireyhtymä, Down syndrome
Kromosomin 21 trisomia, joka aiheuttaa kehitysvammaisuutta, mm. henkistä jälkeenjääneisyyttä ja oireyhtymälle tyypilliset kasvonpiirteet.
eksosytoosi eli solusylkäisy, exosytosis
Kappaleiden siirtäminen solusta ulos ympäröimällä ne kalvorakkulalla, joka viedään solukalvolle. Esimerkiksi välittäjäaineen vapautuminen synapsissa tapahtuu eksosytoosin avulla.
elektronimikroskooppi, electron microscope
Mikroskooppi, joka perustuu elektronisuihkujen siroamiseen näytteestä. Elektroneja ohjataan magneettisilla linsseillä. Läpäisyelektronimikroskoopissa (TEM, transmission electron microscopy) elektronisuihku läpäisee jäädytetyn näytteen. Pyyhkäisyelektronimikroskoopissa (SEM, scanning electron microscopy) saadaan kolmiulotteinen kuva, kun elektronit siroavat esimerkiksi kullalla päällystetystä näytteestä.
elektroninsiirtoketju, electron transport chain
Mitokondrion sisäkalvolla tapahtuva reaktiosarja, jonka seurauksena entsyymit pumppaavat protoneita mitokondrion sisäpuolelta ulos. Protonit virtaavat sisään ATP-syntaasientsyymin kautta, joka muodostaa ATP:ta ADP:sta ja fosfaatista. Elektronit luovutetaan hapelle ja muodostuu vettä.
emäsparisääntö, base pair rule
Dna:n kaksoisjuosteessa vastakkaisessa juosteessa adeniini-emästä vastaa aina tymiini, sekä guaniinia sytosiini.
entsyymi, enzyme
Biologinen katalyytti, joka nopeuttaa biologisia reaktioita. Entsyymit ovat useimmiten proteiineja. Kemiallinen reaktio tapahtuu entsyymin aktiivisessa kohdassa.
entsyymi, enzyme
Biologinen katalyytti, joka nopeuttaa biologisia reaktioita. Entsyymit ovat useimmiten proteiineja. Kemiallinen reaktio tapahtuu entsyymin aktiivisessa kohdassa.
epistasia, epistasis
Ilmiö, jossa geenit vuorovaikuttavat toisiinsa siten, että toisen geenin vaikutus peittää alleen toisen geenin.
epiteeli(kudos) eli pintakudos, epithelium
Eläinten ulkopinnan solujen muodostamaa kudosta. Epiteeli erottaa elimistön ympäristöstä. Se myös suojaa ja eristää yksilöä. Esimerkiksi iho, suolen sisäpinta ja rauhaset ovat epiteeliä.
epätäydellinen dominanssi, incomplete dominance
Tilanne, jossa molemmat alleelit vaikuttavat jälkeläisten ulkonäköön.
erilaistunut solu, differentiated cell
Tiettyyn tehtävään erikoistunut solu, joka ei usein pysty enää muuttumaan toisentyyppiseksi soluksi. Esimerkiksi hermosolu.
eritesolukko, excretory and secretory tissues
Kasvista ulos tai sen pinnalle eritteitä tuottavat solut. Eritteitä ovat esimerkiksi mesi, pihka ja monet öljyt.
esikeskivaihe eli prometafaasi (mitoosi), prometaphase (mitosis)
Mitoosin vaihe, jonka aikana tumakotelo häviää ja sukkularihmasto kiinnittyy kromosomeihin.
esitumainen, prokaryote
Yksisoluiset eliöt, joiden solulimassa tuma ei erotu tumakotelon puuttumisen takia. Esitumaisia eliöitä ovat bakteerit ja arkit.
esivaihe eli profaasi (mitoosi), prophase (mitosis)
Mitoosin vaihe, jonka aikana sukkularihmasto alkaa muodostua ja kromosomit pakkautuvat.
fenotyyppi eli ilmiasu, phenotype
Yksilön ominaisuuksien muodostama kokonaisuus sellaisena kuin ne voidaan havaita. Fenotyyppiin vaikuttaa genotyyppi ja ympäristö.
fertiili, fertile
Lisääntymiskykyinen, hedelmällinen.
fotosynteesi, photosynthesis
Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.
F-polvi, F generation
Jälkeläisten sukupolvi risteytyksissä.
fruktoosi eli hedelmäsokeri, fructose
Kuusihiilinen monosakkaridi, joka esiintyy esimerkiksi hedelmissä ja hunajassa. Molekyylikaava C6H12O6 (glukoosin isomeeri). Sakkaroosi muodostuu glukoosista ja fruktoosista.
geeni, gene
Kromosomissa oleva dna-jakso, joka ohjaa solun ja eliön elintoimintoja sekä proteiinien ja rna-molekyylien valmistumista. Geenit vaikuttavat yksilön perinnöllisten ominaisuuksien kehittymiseen.
geenipooli, gene pool
Populaation sisältämä perimä tietyllä hetkellä. Valinta muuttaa geenipoolia, kuten myös mutaatiot, muutto ja sattuma.
geneettinen kartta, genetic map
Geenien kytkeytymisen avulla muodostettu kartta kromosomista, josta ilmenee, miten geenit ovat sijoittuneet kromosomiin.
geneettinen rekombinaatio, genetic recombination
Suvullisen lisääntymisen seurauksena syntyy yksilöitä, joilla on sellaisia ominaisuusyhdistelmiä, joita niiden vanhemmilla ei ole. Geneettinen rekombinaatio aiheutuu a) vastinkromosomien satunnaisesta asettumisesta jakotasoon meioosissa b) tekijäinvaihdunnasta c) sukusolujen kohtaamisesta.
genotyyppi, genotype
Yksilön geenien muodostama kokonaisuus. Genotyypin ja ympäristön vaikutuksesta syntyy fenotyyppi eli ilmiasu.
glukoosi eli rypälesokeri, glucose
Tyypillisin kuusihiilinen hiilihydraatti (monosakkaridi). Molekyylikaava C6H12O6. Muodostuu fotosynteesissä ja glukoneogeneesissä. Tärkeä tuote kaikkien eliöiden aineenvaihdunnassa. Monet polysakkaridit muodostuvat glukoosista, kuten selluloosa, tärkkelys ja glykogeeni.
glykogeeni, glycogen
Eläinten varastopolysakkaridi, joka muodostuu glukoosista glykosidisin sidoksin. Haaroittunut rakenne, joka muistuttaa tärkkelyksen amylopektiiniä. Ihmisellä maksan glykogeeni säätelee sokeriaineenvaihduntaa ja lihaksen glykogeeni toimii lyhysaikaisena energiavarastona.
glykolyysi, glycolysis
Glykolyysi on katabolinen tapahtumasarja, jossa yksi glukoosimolekyyli pilkotaan kahdeksi pyruvaattimolekyyliksi. Samalla tuotetaan kaksi NADH- ja kaksi ATP-molekyyliä sekä vettä.
glykoproteiini, glycoprotein
Proteiini, johon on liitetty hiilihydraattiosia. Esimerkiksi monet solukalvon proteiinit.
glykosidinen sidos, glycosidic bond
Kovalenttinen sidos, joka mm. yhdistää kaksi monosakkaridia toisiinsa. Muodostuu useimmiten kahden hydroksyyliryhmän välille.
Golgin laite, Golgi apparatus
Kalvopusseista koostunut soluelin. Solusta ulos eritettävät ja kuljetettavat proteiinit muokataan ja lajitellaan Golgin laitteessa. Proteiineihin voidaan lisätä hiilihydraattiosia. Kasveilla Golgin laitetta voidaan kutsua diktyosomiksi.
haihtumisimu, transpirational pull
Veden haihtuminen kasvin lehdistä saa aikaan paine-eron, joka vetää nestettä juurista lehtiin.
hajottajat, decomposers
Hajottajat käyttävät ravintonaan kuolleita eliöitä, niiden osia, ulosteita tai jätteitä. Ne palauttavat aineet luonnon kiertoon kasvien uudelleen käytettäviksi. Hajottajia ovat mm. sienet ja mikrobit.
hapetus-pelkistysreaktio, redox reaction (reduction-oxidation reaction)
Reaktio, jossa elektroneja siirtyy aineelta toisille. Hapettuva aine vastaanottaa elektroneita, pelkistyvä aine luovuttaa niitä.
haploidinen, haploid
Eliö, jolla on yksinkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia vain yksi kappale. Esim. kolibakteeri.
heikko sidos, weak bond
Kahden molekyylin välillä vaikuttava vuorovaikutus, joka ei ole kovalenttinen tai ionisidos. Jaetaan vetysidoksiin, dipoli-dipolisidoksiin ja dispersiovoimiin.
hemitsygoottinen, hemizygous
Jos geenistä on vain yksi toimiva kopio solussa, yksilöä kutsutaan hemitsygoottiseksi. Esimerkiksi miehet ovat hemitsygoottisia X-kromosomin geenien suhteen.
hermokudos, nerve tissue
Eläimen rakenne, joka vastaa viestinnästä ja muun elimistön säätelystä. Koostuu varsinaisista hermosoluista eli neuroneista ja hermotukisoluista eli gliasoluista. Hermosto jaetaan keskus- ja ääreishermostoon. Esimerkiksi aivot ja selkäydin ovat hermokudosta.
heterotrofinen eli toisenvarainen, heterotrophic
Eliö, joka ei kykene itse yhteyttämään (foto- tai kemosynteesi), vaan tarvitsee ravinnokseen valmista orgaanista ainetta. Kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia.
heterotsygoottinen eli eriperintäinen, heterozygous
Yksilö, jolla on vastinkromosomeissa geenistä eri alleeli.
hiilen sitomisreaktiot, carbon fixation
Hiilen sitomisreaktioissa ilmakehän hiilidioksidi sidotaan orgaanisiin yhdisteisiin NADPH:n ja ATP:n avulla. Lopputuloksena saadaan glukoosia. Tärkeä reaktiosarja hiilen sitomisreaktioissa on ns. Calvinin kierto.
Nimitetään joskus pimeäreaktioiksi.
hiilihydraatti, carbohydrate
Orgaanisia molekyylejä, jotka sisältävät hiiltä, happea ja vetyä (usein kaavan Cn·(H2O)n mukaisesti). Useimmat sokereita tai niistä muodostuneita polysakkarideja. Tärkeitä energiavarastoja ja rakennusaineita. Esimerkiksi glukoosi, tärkkelys ja selluloosa.
homotsygoottinen eli samaperintäinen, homozygous
Yksilö, jolla on molemmissa vastinkromosomeissa geenistä sama alleeli.
huulisolu, guard cell
Kasvin lehdellä pintasolukosta muodostuneita erikoistuneita soluja, jotka säätelevät ilmarakojen avautumista. Ilmarakojen kautta lehden kaasut vaihtuvat.
hydrofiilinen, hydrophilic
Vesihakuinen, liukenee helposti veteen.
hydrofobinen, hydrophobic
Vesipakoinen. Muodostaa mielummin sidoksia toisten hydrofobisten molekyylien kuin veden kanssa.
hydrofobinen vuorovaikutus, hydrophobic interaction
Hydrofobiset molekyylit muodostavat sidoksia mieluummin keskenään kun veden kanssa. Tällöin hydrofobiset molekyylit pakkautuvat yhteen, jotta ne minimoisivat kosketuksen veden kanssa. Esimerkiksi solukalvon rasvahappoketjut pakkautuvat yhteen hydrofobisen vuorovaikutuksen vuoksi.
hydroksyyliryhmä, hydroxyl group
Funktionaalinen ryhmä, joka koostuu hapesta ja vedystä (-OH). Esimerkiksi alkoholeissa on hydroksyyliryhmä.
hypertoninen, hypertonic
Liuos, jonka pitoisuus on suurempi kuin solun (esimerkiksi väkevä suolaliuos).
hypotoninen, hypotonic
Liuos, jonka pitoisuus on pienempi kuin solun (esimerkiksi tislattu vesi).
häviämä eli deleetio, deletion
1) Emäsparien katoaminen dna-sekvenssistä.
2) Kromosomin osien katkeaminen ja poistuminen.
inhibiittori, inhibitor
Estävä tai hidastava aine (entsyymireaktiossa). Monet lääkkeet ovat entsyymireaktioiden inhibiittoreita.
ionipumppu, ion pump
Pieniä ioneja ATP-energian avulla kuljettavat proteiinit. Esimerkiksi hermosolulla sijaitsee natrium- ja kaliumpumppuja.
isotoninen, isotonic
Liuos, jonka pitoisuus on sama kuin solun (usein fysiologinen suolaliuos, 0,9% NaCl).
itsesiitos, self-fertilization
Samasta yksilöstä peräisin olevat sukusolut yhtyvät hedelmöityksessä. Tuottaa vähemmän muuntelua.
iturata, germ line
Solut, jotka muodostavat myöhemmin sukusoluja. Ensimmäinen ituradan solu on munasolu ja siihen kuuluvat kaikki solut, joista kehittyy sukusoluja. Eläimillä solut munasolusta sukusoluihin muodostavat ituradan. Kasveilla ei varsinaisesti ole iturataa.
johtosolukko, vascular tissue
Kasvin solukoita, jotka kuljettavat aineita kasvissa. Puu(solukko) eli ksyleemi kuljettaa vettä lehtiin ja nila eli floeemi yhteyttämistuotteita.
juoste, strand
Dna-molekyylin nukleotideistä koostuva polymeeri. Dna:n kaksoiskierre koostuu kahdesta juosteesta.
juuripaine, root pressure
Kun kasvin juurisolut ottavat sisäänsä ravinteita maaperästä, niistä siirtyy vettä osmoosin avulla kasvin johtosolukkoon. Ilmenee esimerkiksi pisarointina.
jälkivaihe eli anafaasi (mitoosi), anaphase (mitosis)
Mitoosin vaihe, jonka aikana sukkularihmasto vetää tytärkromosomit solun eri puolille.
kahdentuma eli duplikaatio, duplication
Kromosomin tai geenin monistuminen ja liittyminen samaan tai samanlaiseen kromosomiin.
kaksikotinen, dioecious
Kasvi, jonka yksineuvoiset kukat ovat eri yksilöissä. ks. yksineuvoinen.
kaksineuvoinen eli hermafrodiitti, hermaphrodite
1) Eläin, joka tuottaa sekä koiras-, että naaraspuolisia sukusoluja.
2) Kasvi, jolla on sekä emiö (emilehdet) että heteet samassa kukassa, on kaksineuvoinen.
kaksoiskierre eli -heeliksi, double helix
Dna:n tyypillisin rakenne, jossa kaksi dna-juostetta ovat liittyneet toisiinsa kiertyneeksi rakenteeksi. Vastakkaisten juosteiden emäkset pariutuvat keskenään emäsparisäännön mukaisesti.
kalvolipidi, membrane lipid
Amfipaattisia lipidejä, jotka koostuvat rasvahappomolekyyleistä ja niihin kiinnittyneestä poolisesta päästä. Muodostaa liuoksessa kaksoiskalvon. Useimmat kalvolipidit ovat fosfo-, glyko- tai sfingolipidejä.
kalvoproteiini, membrane protein
Solukalvolla sijaitseva proteiini. Entsyymejä, viestinvälittäjiä, kuljettajia ja kiinnittymisen avustajia.
kantasolu, stem cell
Erilaistumiskykyisiä soluja, jotka kykenevät muuttumaan moniksi eri solutyypeiksi. Alkion kantasolut ovat pluripotentteja eli ne kykenevät erilaistumaan kaikiksi kudoksiksi. Aikuisen kantasolut ovat kudosspedifisiä eli ne kykenevät erilaistumaan vain tietyn kudoksen soluiksi.
karbonyyliryhmä, carbonyl group
Funktionaalinen ryhmä, jossa hiili on sitoutunut kaksoissidoksella happeen (C=O). Esimerkiksi aminohapon karboksyylihapporyhmä.
katabolinen, catabolic
Hajottavaan aineenvaihduntaan liittyvä.
katalyytti, catalyst
Kemiallista reaktiota nopeuttava aine, joka ei kulu reaktiossa. Pienentää reaktion aktivaatioenergiaa, mutta ei muuta reaktiotasapainoa. Biologisia katalyyttejä kutsutaan entsyymeiksi.
kelpoisuus eli fitness, fitness
Yksilön kyky säilyä elossa ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä verrattuna populaation muihin yksilöihin. Jos kelpoisuuden erot johtuvat perimäeroista, tämä voi johtaa valintaan ja muutoksiin populaation geenien lukusuhteissa.
kemiallinen tasapaino, chemical equilibrium
Kemiallisen tasapainoreaktion lopputila, jossa reagoivien aineiden määrät eivät enää muutu. Vastakkaiseen suuntaan etenevät reaktiot ovat tällöin yhtä nopeita. Useimmat biologiset reaktiot ovat tasapainoreaktioita.
kemosynteesi, chemosynthesis
Yhteyttämistä ilman valoa, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Osa bakteereista kykenee kemosynteesiin.
keskivaihe eli metafaasi (mitoosi), metaphase (mitosis)
Mitoosin vaihe, jonka aikana sukkularihmasto työntää kromosomit solun keskitasoon.
keskusjyvänen eli sentrosomi, centrosome
Mikrotubulusten koordinaatiokeskus. Koostuu kahdesta sentriolista. Mikrotubulukset kasvavat sentrioleista ulospäin solunjakautumisen aikana.
kiasma, chiasma (pl. chiasmata)
Rakenne, joka syntyy tekijäinvaihdunnassa, kun kromosomit menevät päällekkäin ja vaihtavat osia keskenään.
kitiini, chitin
Sienien soluseinän ja niveljalkaisten ulkoisen tukirangan rakennusaine. Polysakkaridi, joka koostuu typpeä sisältävästä sokerista (N-asetyyliglukosamiini).
kivennäisaineet, minerals
Epäorgaanisia alkauaineita tai yhdisteitä, joita eliöt tarvitsevat aineenvaihduntaansa. Jaetaan mikro- ja makrokivennäisiin niiden tarpeen perusteella. Vähän tarvittavia kivennäisaineita kutsutaan myös hivenaineiksi. Makrokivennäisiä ovat esimerkiksi kalsium ja natrium, mikrokivennäisiä mangaani ja seleeni.
klorofylli, chlorophyll
Kasvin lehden tärkeä pigmentti. Kutsutaan usein myös lehtivihreäksi. Abrosboi punaista ja sinistä valoa, mutta heijastaa vihreän valon pois. Klorofyllejä on useita tyyppejä. Kasveilla esiintyy a- ja b-klorofylliä
kodoni eli emäskolmikko, codon
Dna:ssa ja rna:ssa oleva kolmen nukleotidin yhdistelmä, joka koodaa tiettyä aminohappoa. Kodonin muodostavia emäksiä sanotaan myös tripletiksi.
koentsyymi, coenzyme
Suurikokoista kofaktoria nimitetään koentsyymiksi. Esimerkiksi monet vitamiinit.
kofaktori, cofactor
Entsyymin toiminnalle välttämätön osa, joka ei kuulu proteiiniosaan. Esimerkiksi monet ionit (magnesium) ja pienet orgaaniset molekyylit, kuten vitamiinit.
koheesio, cohesion
Molekyylien kyky tarttua toisiinsa kemiallisten vuorovaikutusten välillä. Esimerkiksi veden koheesio auttaa sen nousua kasvin versossa.
kolesteroli, cholesterol
Yleinen steroidilipidi solukalvolla. Jäykistää solukalvon rakennetta. Sisältää pienen hydrofiilisen hydroksyyliryhmän ja jäykän steroiditungon.
Koodaava juoste, coding strand
Dna:n juoste, jonka mukaan lähetti-rna valmistetaan. Emäsjärjestys vastakkainen mallijuosteelle.
kovalenttinen sidos, covalent bond
Kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat keskenään elektroniparin tai –pareja. Esimerkiksi vedessä hapen ja vedyn välinen sidos.
kromatiini, chromatin
Dna:n ja proteiinien muodostama kokonaisuus. Kromosomit muodostuvat kromatiinista.
kromosomi, chromosome
Dna:ta ja proteiineja sisältäviä kappaleita, joissa sijaitsevat geenit eli perintötekijät. Aitotumaisilla kromosomit ovat lineaarisia, esitumaisilla usein rengasmaisia. Dna ohjaa solun toimintaa ja proteiinit pakkaavat rakennetta tiukemmaksi.
kromosomimutaatio, chromosome mutation
Mutaatiotyyppi, jossa yksilön kromosomien rakenne muuttuu.
kromosomipari, (homologous) chromosome pair
Diploidilla eliöllä on jokaisesta kromosomista kaksi kopiota. Näitä homologisia kromosomeja sanotaan kromosomipariksi.
kromosomistomutaatio, genome mutation
Mutaatiotyyppi, jossa yksilön kromosomien lukumäärä muuttuu. Aneuploidiassa kromosomien määrä muuttuu yhdellä (tai muutamalla). Poluploidiassa kromosomien määrä moninkertaistuu.
kudos, tissue
Rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisten eläinsolujen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi lihaskudos.
kuluttajat, consumers
Muita eliöitä ravinnokseen käyttävät eliöt. Kuluttajia ovat kasvinsyöjät, lihansyöjät, loiset ja hajottajat.
kytkentäryhmä, linkage group
Geenit, jotka ovat kytkeytyneet keskenään. Usein kytkentäryhmällä tarkoitetaan samassa kromosomissa sijaitsevia geenejä.
kytkeytyminen, linkage
Samassa kromosomissa sijaitsevat geenit periytyvät usein yhdessä. Kytkeytyminen voi purkautua tekijäinvaihdunnan seurauksena.
käsivarsi (kromosomin), arm
Kromosomin rakenne jaetaan sentromeeriin ja siitä kahdeen suuntaan lähteviin käsivarsiin.
käyminen, fermentation
Käymisessä solu tuottaa usein hapettomissa oloissa energiaa orgaanisista yhdisteistä. Käymisen muotoja ovat mm. maitohappokäyminen, etanolikäyminen ja voihappokäyminen.
kääntymä eli inversio, inversion
Kromosomin osan kääntyminen toisinpäin.
lajiutuminen, speciation
Uusien eliölajien kehittyminen.
letaalialleeli, lethal allele
Alleeli, joka saa homotsygoottisena aikaan yksilön kuoleman ennen lisääntymisikää. Esimerkiksi akondroplasia johtaa homotsygooteilla kuolemaan sikiöaikana.
lihaskudos, muscle tissue
Lihaskudos saa aikaan eläimen liikkeet. Se koostuu supistumiskykyisistä lihassoluista, jotka ovat tiiviinä kimppuina. Jaetaan luustolihaskudokseen, sydänlihaskudokseen ja sileään lihaskudokseen
liittymä eli insertio, insertion
1) Emäksien lisääntyminen dna-sekvenssissä.
2) Kromosomiin liittyy suurempi palanen osa toista kromosomia.
lipidi eli rasva-aine, lipid
Joukko veteen liukenemattomia aineita. Niihin kuuluvat esimerkiksi rasvat, kalvolipidit ja steroidit. Lipidit koostuvat pääasiassa hiilestä, vedystä ja hapesta. Joissakin lipideissä on myös fosforia, typpeä ja rikkiä.
lipoproteiini, lipoprotein
Proteiini, johon on liittyneenä lipidiosia. Esimerkiksi kolesterolia kuljettavat LDL ja HDL.
lohkeamissääntö, rule of segregation
Kun yksilö tuottaa sukusoluja, kustakin geenistä tulee sukusoluun vain yksi alleeli.
lokus, locus
Geenin sijainti kromosomissa.
loppuvaihe eli telofaasi (mitoosi), telophase (mitosis)
Mitoosin viimeinen vaihe ennen solunjakautumista. Tumakotelo muodostuu uudelleen ja kromosomien rakenne löyhentyy.
lysosomi, lysosome
Pienikokoisia kalvorakkuloita, jotka ovat sisältä happamia. Lysosomissa hajotetaan vierasaineita ja omia vahingoittuneita soluelimiä ja proteiineja. Syöjäsolut tuhoavat bakteerit lysosomeissa.
lähetti-rna, messenger rna
Rna-molekyyli, joka välittää dna:n sisältämän informaation proteiiniksi. Transkriptiossa dna:n mallin mukaisesti tuotetaan lähetti-rna. Translaatiossa lähetti-rna:n koodi luetaan proteiiniksi.
makromolekyyli, macromolecule
Suurikokoinen molekyyli, joka on usein polymeeri. Makromolekyylejä ovat proteiinit, dna ja polysakkaridit kuten selluloosa.
Mallijuoste, template strand
Dna:n juoste, jonka rinnalle lähetti-rna tai uusi dna-juoste rakennetaan.
mikroevoluutio, microevolution
Lajinsisäinen evoluutio, jossa tapahtuu muutoksia populaation alleelien suhteellisissa osuuksissa.
mikrotubulukset, microtubules
Proteiinista koostuva sylinterimäinen solun tukirangan rakenne. Koostuvat tubuliineista. Mikrotubulukset muodostavat sukkularihmaston. Ne kasvavat sentrosomista ulospäin. Ne myös liikuttavat kalvorakkuloita ja soluelimiä.
mitokondrio, mitochondrion
Aitotumallisten soluelin, jossa tapahtuu energia-aineenvaihduntaa. Mitokondriota ympäröi kaksinkertainen, poimuttunut kalvo. Sisemmällä kalvolla sijaitsevat elektroninsiirtoketjun entsyymit. Mitokondrion sisällä tapahtuu myös sitruunahappokierto. Mitokondrioiden ajatellaan periytyvän bakteereista endosymbioositeorian mukaisesti.
mitoosi, mitosis
Solusyklin vaihe, jonka aikana tapahtuu varsinainen solunjakautuminen. Ensimmäisenä mitoosissa tapahtuu tumanjako ja tämän jälkeen soluliman jakautuminen. Mitoosi voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: esivaihe, esikeskivaihe, keskivaihe, jälkivaihe ja loppuvaihe.
monitekijäinen, multifactorial
Ominaisuus tai sairaus, jonka ilmenemiseen vaikuttavat monien geenien ja ympäristön vuorovaikutus.
monohybridiristeytys, monohybrid cross
Risteytys, jossa tutkitaan yhden geenin periytymistä.
monosakkaridi, monosaccharide
Yksinkertainen hiilihydraatti, jossa on ainakin kolme hiiliatomia. Niistä tyypillisimpiä ovat kuusihiiliset glukoosi, fruktoosi ja galaktoosi. Glukoosi eli rypälesokeri on useimpien solujen perusenergianlähde. Fruktoosia eli hedelmäsokeria löytyy nimensä mukaisesti monista hedelmistä. Myös dna:ssa ja rna:ssa olevat deoksiriboosi ja riboosi ovat monosakkarideja.
monosomia, monosomy
Aneuploidian muoto, jossa kromosomeja on yksi liian vähän. Esimerkiksi Turnerin oireyhtymä.
multippeli alleeli, multiple allele
Geenistä on olemassa useampi kuin kaksi alleelia.
muovautumismuuntelu, phenotypic plasticity
Saman lajin yksilöiden välinen ympäristötekijöistä johtuva erilaisuus.
mutaatio, mutation
Perinnöllinen muutos geenissä, kromosomissa tai kromosomistossa. Yksittäisen emäsparin muutosta kutsutaan pistemutaatioksi. Jos kromosomin rakenne muuttuu, muutosta kutsutaan kromosomimutaatioksi. Jos kromosomien määrä muuttuu, kutsutaan sitä kromosomistomutaatioksi.
mutageeni, mutagen
Mutaatioita aiheuttava tekijä. Esimerkiksi UV-säteily.
mutualismi, mutualism
Kahden lajin välinen hyötysuhde, josta molemmat lajit hyötyvät toisistaan kasvaen paremmin tai tuottaen enemmän jälkeläisiä kuin erikseen eläessään. Mutualismia pidetään symbioosia löyhempänä suhteena.
muuntelu, variation
Saman lajin yksilöiden välinen erilaisuus jonkin ominaisuuden suhteen. Muuntelu voi koskea ulkoasua tai perimää.
mykoritsa eli sienijuuri, mycorrhiza
Kasvin ja sienen mutualistinen sakenne, jossa kasvi antaa sienelle yhteyttämistuotteita ja sieni kasville ravinteita ja vettä.
määrällinen ominaisuus, quantitative character
Ominaisuus, johon vaikuttaa monta geeniä yhtä aikaa. Esimerkiksi ihmisen ihonväri.
NADH, nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi, nicotinamide adenine dinucleotide
Solun biologinen elektroninsiirtäjä. NADH:n hapettunut muoto NAD+ vastaanottaa elektroneja ja pelkistyy NADH:ksi. Vastaavasti esimerkiksi elektroninsiirtoketjussa NADH luovuttaa elektroninsa ja hapettuu takaisin NAD+:ksi. NADH toimii elektroninsiirtäjänä mm. glykolyysissä, sitruunahappokierrossa ja elektroninsiirtoketjussa.
NADH:ta rakenteellisesti muistuttaa NADPH, joka eroaa siitä yhden fosfaattiryhmän osalta. NADPH toimii mm. fotosynteesissä.
nukleiinihappo, nucleic acid
Dna ja rna. Informaatiota säilöviä ja välittäviä molekyylejä. Koostuvat peräkkäisistä nukleotideistä, joissa on emäs-, sokeri- ja fosfaattiosa.
nukleotidi, nucleotide
Dna:n ja rna:n rakenne, joka muodostuu sokerista, fosfaatista ja emäksestä.
ominaislämpökapasiteetti, specific heat capacity
Kertoo, kuinka paljon tietyn aineen lämmittämiseen kuluu lämpöenergiaa massayksikköä kohden. Esimerkiksi vedelle 4,19 kJ/(K·kg).
orgaaninen, organic
Eloperäinen. Kemiallisissa yhdisteissä viittaa hiiltä sisältäviin yhdisteisiin.
osmoosi, osmosis
Veden diffuusiota. Vesi liikkuu puoliläpäisevän kalvon lävitse siihen suuntaan, jossa sitä on vähemmän. Esimerkiksi solukalvolla vesi liikkuu laimeammasta liuoksesta väkevämpään.
passiivinen kulkeutuminen, passive transport
Diffuusiota solukalvon lävitse suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Ei vaadi energiaa tai proteiinien avustusta. Esimerkiksi rasvaliukoiset aineen kulkeutuvat solukalvon lävitse passiivisen kulkeutumisen avulla.
peptidisidos, peptide bond
Proteiinissa aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksella. Aminohappojen karboksyyliryhmä liittyy aminoryhmään ja välistä lohkeaa pois vettä.
peptidoglykaani, peptidoglycan
Bakteerien soluseinän rakennusaine. Koostuu lyhyistä hiilihydraattiketjuista sekä niihin liittyneistä proteiineista. Liittyy usein myös solukalvoon.
perimä, genome
Yksilön kaikki geenit.
perus- eli tylppysolukko, parenchyma
Kasvien solukoita, jotka eivät jakaudu. Vaihtelevan muotoisia. Muodostavat suurimman osan kasvin kudoksista. Esimerkiksi yhteyttävä perussolukko ja varastosolukko.
peroksisomi, peroxisome
Aitotumaisten kalvorakenteinen soluelin, jossa mm. hajotetaan rasvahappoja. Sisältää happiradikaaleja ja vetyperoksidia hajottavaa peroksidaasia. Kasveilla neutraloi valohengityksen vaikutusta.
perustajanvaikutus, founder effect
Ilmiö, jossa muutamasta kantapopulaation yksilöstä syntyy uusi populaatio uudelle alueelle. Tämän perustajapopulaation yksilöiden geenikoostumus voi olla sattuman takia kantapopulaatioon verrattuna erilainen.
pigmentti, pigment
Säteilyenergiaa absorboivia aineita. Esimerkiksi klorofyllit ja karotenoidit.
pinta- eli rajoitussolukko, dermal tissue
Solukoita, jotka suojaavat ja rajoittavat kasvia ympäristöstä. Esimerkiksi lehden pintasolukko.
pistemutaatio, point mutation
Yhden emäsparin muuttuminen dna:n sekvenssissä.
poistosolu eli napasolu, polar body
Munasolun kypsymisprosessissa syntyy kolme pientä haploidista solua, jotka surkastuvat pois.
polygeeninen periytyminen, polygenic inheritance
Määrälliset ominaisuudet periytyvät polygeenisesti (ominaisuuteen vaikuttaa useampi kuin yksi geeni).
polypeptidi, polypeptide
Rakenne, joka muodostuu, kun aminohapot liittyvät peptidisidoksella toisiinsa. Proteiinit ovat polypeptidejä.
polyploidinen, polyploid
Eliö, jolla on moninkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia enemmän kuin kaksi kappaletta. Esim. monet kasvit, kuten vehnä.
polysakkaridi, polysaccharide
Hiilihydraatti, jossa monta monosakkaridia (>10) on liittynyt toisiinsa glykosidisella sidoksella. Ketju voi olla suora (selluloosa) tai haaroittunut (glykogeeni). Jaetaan rakennepolysakkarideihin (esim. selluloosa) ja varastopolysakkarideihin (esim. glykogeeni) käyttötarkoituksen mukaan.
poolisuus, polarity
Molekyylin ominaisuus, jolla viitataan siihen, että elektronit eivät ole tasaisesti jakautuneet molekyylin atomien kesken. Esimerkiksi vesimolekyylissä happiatomi vetää puoleensa elektroneita tehokkaammin kuin vety ja sen vuoksi hapen puoli vesimolekyylistä on negatiivisesti varautunut.
P-polvi, P generation
Vanhempien sukupolvi risteytyksissä.
proteasomi, proteasome
Soluelin, joka pilkkoo solussa hajotettavaksi merkityt proteiinit.
proteiini, protein
Proteiinit eli valkuaisaineet ovat aminohaposta koostuvia makromolekyylejä. Aminohapot liittyvät proteiinissa toisiinsa peptidisidoksilla. Proteiinit toimivat soluissa entsyymeinä, kuljettajina, varasto- tai rakennetehtävässä. Niiden rakennetta voidaan tarkastella primääri-, sekundääri-, tertiääri- ja kvartenäärirakennetasolla. Proteiinit voivat olla fibrillaarisia tai globulaarisia.
proteiinin rakenteen tasot, levels of protein structure
Proteiinin rakennetta voidaan kuvata neljällä tasolla.
Primäärirakenteella tarkoitetaan aminohapoista muodostuvaa polypeptidiketjua.
Sekundäärirakenteella tarkoitetaan paikallisia kolmiulotteisia rakenteita proteiinissa. Aminohappoketju muodostaa usein kierteitä (α-kierre) tai levymäisiä rakenteita (β-levy).
Tertiäärirakenteella tarkoitetaan lopullista proteiinin ottamaa kolmiulotteista rakennetta. Se koostuu sekundäärirakenteista, jotka ovat liittyneet toisiinsa. Kolmiulotteiseen rakenteeseen vaikuttavat lukuiset heikot sidokset ja rikkisillat.
Useamman kuin yhden polypeptidin muodostamaa kolmiulotteista rakennetta kutsutaan kvaternäärirakenteeksi.
proteiinisynteesi, protein biosynthesis
Tapahtumasarja, jossa tuotetaan toimiva proteiini dna:n koodin perusteella. Jaetaan transkriptioon ja translaatioon. Transkriptiossa tuotetaan lähetti-rna dna:n koodin mukaisesti. Translaatiossa tuotetaan lähetti-rna:n koodin mukaisesti toimiva polypeptidi eli proteiini.
pullonkaulailmiö, bottleneck effect
Populaation koko voi pienentyä äkillisesti luonnonkatastrofin tai taudin seurauksena. Sattuma vaikuttaa siihen mitkä populaation yksilöt alleeleineen jäävät henkiin. Selviytyneiden yksilöiden varassa populaatio jatkaa kasvuaan muodostaen uuden, geneettisesti erilaisen, populaation alun.
puoliläpäisevä, semipermeable
Kalvo, joka päästää lävitseen toisia aineita, mutta ei toisia. Kalvo voi päästää lävitseen esimerkiksi pieniä molekyylejä, kuten vettä, mutta ei isoja molekyylejä, kuten proteiineja.
pyruvaatti, pyruvate
Glykolyysin lopputuote. Tärkeä aineenvaihdunnan välituote. Palorypälehapon ionimuoto. Molekyylikaava C3H3O3– (CH3COCOO–).
rasva eli triglyseridi, fat i.e. triglycerid
Lipidejä, jotka muodostuvat glyserolista ja siihen esterisidoksella liittyneistä kolmesta rasvahappomokelyylistä.. Varastorasvoja.
rasvahappo, fatty acid
Kalvolipidien ja rasvojen rakenneosanen. Sisältää poolisen karboksyylihapporyhmän ja pitkän, poolittoman hiilivetyketjun. Jaetaan tyydyttymättömiin ja tyydyttyneisiin rasvahappoihin. Tyydyttyneissä rasvahapoissa on hiilien välillä vain yksinkertaisia sidoksia, tyydyttymättömissä on vähintään yksi kaksoissidos.
reaktiokeskus (fotosynteesissä), reaction-center complex
Proteiinikompleksi, jolle pigmentit siirtävät fotonien energian. Saa aikaan joko veden hajoamisen hapeksi ja protoneiksi (fotosysteemi II) tai siirtää elektronit NADPH:lle (fotosysteemi I).
resessiivinen eli peittyvä, recessive
Alleeli, joka peittyy dominoivan alleelin vaikutuksen alle. Resessiivisen alleelin vaikutus ilmenee, kun yksilö on homotsygoottinen tämän suhteen.
retrovirus, retrovirus
Virus, jonka geneettisenä materiaalina on rna ja joka kääntää sen dna:ksi käänteiskopioijaentsyymin avulla. Esimerkiksi HI-virus.
riboosi, ribose
Viisihiilinen monosakkaridi, jota esiintyy mm. rna:n sokeriosana, ATP:ssa ja NADH:ssa. Molekyylikaava C5H10O5.
ribosomi, ribosome
Soluelin, jossa tuotetaan uudet proteiinit lähetti-rna:n mallin mukaisesti. Koostuu proteiinista ja ribosomaalisesta rna:sta (rRNA).
ribosomi-rna, ribosomal rna
Ribosomin rakenteeseen ja toimintaan vaikuttava rna-molekyyli. Katalysoi mm. peptidisidoksen muodostumista.
ribotsyymi, ribozyme
Rna-molekyyli, joka toimii entsyyminä.
ristisiitos, cross-fertilization
Eri yksilöistä peräisin olevat sukusolut yhtyvät hedelmöityksessä. Tuottaa geneettistä rekombinaatiota.
rna eli ribonukleiinihappo, ribonucleic acid
Rna:n tehtävänä on välittää dna:n sisältämä tieto eteenpäin, jotta solu osaisi tuottaa proteiineja. Rna:ta jaetaan tyypin mukaan esimerkiksi lähetti-, siirtäjä- ja ribosomi-rna:han.
sakkaroosi eli ruokosokeri, sucrose
Yleinen disakkaridi, joka muodostuu glukoosista ja fruktoosista glykosidisen sidoksen välityksellä (α1-β2). Kasvien tärkeä varastosokeri. Molekyylikaava C12H22O11.
sekovartinen, thallophyte
Sekovartisissa kasveissa ei voi erottaa kasvin peruselimiä eli lehtiä, vartta ja juurta. Sekovarsi on ominainen levillä ja sammalilla.
selluloosa, cellulose
Biosfäärin tärkein ja eniten tuotettu orgaaninen molekyyli. Tukee kasvien soluseinässä solujen ja kasvin rakennetta. Polysakkaridi, joka muodostuu glukoosiyksiköistä, jotka ovat liittyneet toisiinsa β 1,4-sidoksin. Muodostaa lineaarista ja kestävää rakennetta.
sentromeeri, centromere
Kromosomin kohta, johon sukkularihmaston mikrotubulukset tarttuvat. Mitoosissa sisarkromatidit ovat kiinni toisistaan sentromeerin kohdalla.
side- ja tukikudos, connective tissue
Eläinsolujen muodostama kudos, joka tukee elimistöä ja liittää elimiä toisiinsa. Esimerkiksi luu, rusto, veri ja rasva.
siirtymä eli translokaatio, tranlocation
Kaksi kromosomia vaihtavat osia keskenään.
siirtäjä-rna, transfer rna
Translaatiossa lähetti-rna:n kodonit tunnistava rna-molekyyli. Kantaa mukanaan aminohappoa.
sisarkromatidit, sister chromatids
Kun kromosomin dna kahdennetaan, muodostuu kaksi sisarkromatidia, jotka jäävät kiinni toisiinsa sentromeerin kohdalta.
sitruunahappokierto eli Krebsin kierto, citric acid cycle i.e. Krebs cycle
Sitruunahappokierto tapahtuu glykolyysin jälkeen, jos happea on saatavilla. Siinä pyruvaatti hajotetaan hiilidioksidiksi. Reaktiosta ylijäävät elektronit siirretään solun elektroninsiirtäjille (mm. NADH), jotka toimittavat ne elektroninsiirtoketjulle. Sitruunahappokierrossa muodostuu myös ATP:ta.
soluelin, organelle
Soluorganelli. Solulimassa sijaitseva, tiettyyn tehtävään erikoistunut solun osa. Soluelimet voivat olla kalvon ympäröimiä (kuten mitokondrio ja viherhiukkanen) tai yksinkertaisia rakenteita (kuten ribosomi ja proteasomi).
soluhengitys, cell respiration
Kemiallinen reaktiosarja, jossa energiaa vapautuu orgaanisista aineista solun käyttöön (eliön elintoimintoihin) hapellisissa oloissa. Koostuu glykolyysistä, sitruunahappokierrosta ja elektroninsiirtoketjusta.
solukalvo, cell membrane
Solukalvo rajoittaa solun ympäristöstä. Se on kaksoiskalvo, joka koostuu kalvolipideistä ja kolesterolista. Kalvolipidien toinen pää pakkautuu kohti vettä ja toinen pää kohti toisia kalvolipidejä. Solukalvossa on lipidien lisäksi kalvoproteiineja ja hiilihydraattiosia.
solukko, tissue
Samanlaisten kasvisolujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi perus- ja johtosolukko. Vastaavat eläinten kudoksia.
solulima, cytoplasm
Solukalvon sisällä oleva tila. Sisältää muut solun osat paitsi tuman ja soluseinän. Solulima koostuu nestemäisestä sytosolista ja soluelimistä.
solulimakalvosto, endoplamic reticulum, ER
Solulimassa sijaitseva kalvorakkuloista ja –pusseista koostuva rakenne. Jaetaan ribosomeja sisältävään karkeaan solulimakalvostoon ja sileään solulimakalvostoon. Karkealla solulimakalvostolla tuotetaan eritettävät ja kuljetettavat proteiinit. Sileällä solulimakalvostolla muokataan mm. vierasaineita ja lipidejä.
soluliman jakautuminen eli sytokineesi, cytokinesis
Solusyklin päättävä vaihe, jonka tuloksena syntyy kaksi erillistä solua, joita erottaa solukalvo ja mahdollisesti soluseinä.
soluseinä, cell wall
Kasvi-, sieni- ja useimpia bakteerisoluja ympäröivä rakenne, joka tukee ja suojaa solua. Kasvisolussa soluseinän muodostaa selluloosa, sienisolussa kitiini ja useimmissa bakteerisoluissa peptidoglykaani.
solusykli, cell cycle
Solun elämänkierron vaiheet. Jaetaan välivaiheeseen ja solunjakautumiseen eli mitoosiin. Välivaiheen muodostavat kasvun ja erilaistumisen G1-vaihe, dna:n kahdentumisen vaihe eli S-vaihe, mitoosiin valmistautuminen eli G2-vaihe ja mitoosi.
solusyönti eli endosytoosi, endosytosis
Kappaleiden siirtäminen solun sisään ympäröimällä ne kalvorakkulalla. Esimerkiksi valkosolu nielee bakteerin endosytoosin avulla.
soluväliaine, extracellular matrix
Soluväliaine on eläinsolujen ulkopuolelleen erittämä tukiaine, joka liittää ja tukee soluja. Koostuu proteiineista sekä niihin liittyneistä hiilihydraattiketjuista. Liittyy usein myös soluihin solukalvolla. Mm. kollageeni ja elastiini ovat soluväliaineen proteiineja.
steriili, sterile
Lisääntymiskyvytön tai mikrobiton.
steroidi, steroid
Lipidi, joka sisältää nelirenkaisen steroidirungon. Jäykkiä ja veteen liukenemattomia. Esimerkiksi kolesteroli ja monet hormonit.
substraatti, substrate
Entsyymireaktion lähtöaine, johon entsyymi kiinnittyy ja jota se muokkaa.
sukkularihmasto, mitotic spindle
Keskusjyväsistä kasvava mitokondriosäieverkosto, joka kiinnittyy kromosomeihin mitoosin ja meioosin aikana sekä vetää kromosomit solun eri puolille.
sukupolvenvuorottelu, alternation of generations
Eliön elinkiertomalli, jossa suvullisesti ja suvuttomasti lisääntyvät sukupolvet vuorottelevat. Sukupolvenvuorottelua esiintyy esimerkiksi sammalilla ja sanikkaisilla, mutta myös alkeellisilla eläimillä.
sukupuolikromosomi, sex chromosome
Kromosomit, jotka eroavat sukupuolten välillä. Nisäkkäillä X- ja Y-kromosomit, linnuilla Z- ja W-kromosomit.
sukupuu, pedigree
Esivanhempien luettelo. Genetiikassa sukupuulla kuvataan esivanhempien feno- ja/tai genotyyppiä. Sukupuiden auvlla voidaan päätellä tautien periytymismekanismeja.
sukusolu eli gameetti, gamete
Sukusolu on lisääntymiseen osallistuva solu, jonka kromosomiluku on haploidinen. Kahden sukusolun yhtyessä syntyy hedelmöittynyt tsygootti.
suvullinen lisääntyminen, sexual reproduction
Lisääntyminen sukusolujen välityksellä.
suvuton lisääntyminen, asexual reproduction
Lisääntyminen ilman sukusoluja. Esimerkiksi kasvien lisääntyminen kasvullisesti rönsyjen avulla.
syanobakteerit, cyanobacteria
Syanobakteerit ovat fotosynteesiin kykeneviä ja siten omavaraisia bakteereja. Syanobakteereita sanotaan myös sinibakteereiksi eli ”sinileviksi”.
synteettinen evoluutioteoria, synthetic evolution theory
Darwinin evoluutioteoriasta kehitetty synteesi, jossa luonnonvalinnan teoria on yhdistetty perinnöllisyystieteen teorioihin.
tasapainotettu polymorfismi, balanced polymorphism
Polymorfismi on ilmiö, jossa populaatiossa esiintyy geenistä useampi kuin yksi muoto. Tasapainotetussa polymorfismissa valinta suosii heterotsygootteja, ja alleelien suhteelliset osuuden populaatiossa pysyvät ennallaan.
tasausjako (meioosi), meiosis II
Meioosin vaihe, jonka lopputuloksena syntyy neljä haploidia sukusolua. Muistuttaa vaiheiltaan meioosia.
tekijäinvaihdunta, crossing over
Meioosin vähennysjaon esivaiheen aikana vastinkromosomit vaihtavat osia keskenään. Tällöin geenien kytkeytyminen voi purkautua.
telomeeri, telomere
Lineaarisen kromosomin päissä olevat rakenteet, jotka ehkäisevät kromosomia purkautumasta. Lyhenevät jokaisen jakautumisen yhteydessä. Mm. sukusoluissa telomeerejä pidentää telomeraasi-entsyymi.
testiristeytys, test cross
Testiristeytyksellä pyritään selvittämään yksilön genotyyppi. Testattava yksilö risteytetään ominaisuuden suhteen resessiivisen homotsygootin kanssa. Jälkeläisten lukusuhteista voidaan päätellä yksilön genotyyppi ja se, ovatko tarkasteltavat geenit kytkeytyneet.
toisiolähetti, second messenger
Solukalvolla tuotettava molekyyli, joka välittää hormonin tai muun signaalin solun sisälle.
transkriptio, transcription
Prosessi, jossa tuotetaan lähetti-rna dna:n mallin mukaisesti. Lähetti rna-kuljetetaan ribosomille, jossa tapahtuu translaatio. Lähetti-rna:n tuottaa rna-polymeraasi.
translaatio, translation
Prosessi, jossa ribosomilla tuotetaan proteiini lähetti-rna:n koodin mukaisesti.
trisomia, trisomy
Aneuploidian muoto, jossa kromosomeja on yksi liikaa. Esimerkiksi Downin sydrooma.
tsygootti, zygote
Hedelmöittynyt munasolu. Syntyy kahden sukusolun kohdatessa ja yhdistäessä perimäaineksensa.
tukisolukko, supporting tissue
Tukisolukko tukee kasvin rakennetta. Jaetaan ohuempiseinäiseen kollenkyymiin ja paksuseinäisempään sklerenkyymiin. Esimerkiksi puusyyt.
tuma, nucleus
Aitotumaisten soluelin, joka sisältää solun perimän. Tuman erottaa solulimasta tumakalvo, jossa on tumahuokosia. Tuman sisällä on tumalima. Kromosomien lisäksi tumasta löytyy mm. tumajyvänen.
tuottajat, producers
Yhteyttämiskykyiset ja omavaraiset eliöt. Tuottajia ovat vihreät kasvit, yhteyttävät bakteerit ja levät.
Turnerin oireyhtymä, Turner syndrome
X-kromosomin monosomia, joka ilmenee lyhytkasvuisuutena ja hedelmättömyytenä.
tylakoidi, thylakoid
Tylakoidit eli yhteyttämiskalvostot. Viherhiukkasen sisällä oleva kalvopussirakenne. Tylakoidien kalvolla sijaitsevat pigmentit ja reaktiokeskukset.
tytärkromosomi, sister chromosome
Kun sukkularihmaston mikrotubulukset vetävät sisarkromatidit erilleen, muodostuu kaksi identtistä tytärkromosomia.
tärkkelys, starch
Glukoosiyksiköistä muodostama polysakkaridi, jossa glukoosiyksiköt ovat liittyneet toisiinsa glykosidisin sidoksin (α1-4). Muodostuu haaroittumattomasta amyloosista ja haaroittuneesta amylopektiinistä. Kasvien tärkeä varastopolysakkaridi ja tärkeä energianlähde kuluttajille.
uintisiima, flagella
Uintisiima eli flagella on solusta ulkoneva suurikokoinen proteiinirakenne. Sen pyöriminen liikuttaa solua. Esimerkiksi bakteerit, monet alkueliöt ja siittiöt liikkuvat uintisiiman avulla.
vakuoli, vacuole
Nesteen täyttämä kalvorakkula. Runsaasti kasvisoluissa, jossa ne voivat näyttää jopa lähes koko solun. Vakuoli varastoi suoloja ja se sisältää jotakin entsyymejä. Vakuolin kalvoa kutsutaan tonoplastiksi.
valomikroskooppi, light microscope
Laite, jolla tutkitaan pieniä kohteita suurentamalla niitä linssien avulla. Tavallisessa valomikroskoopissa valo kulkee näytteen lävitse. Stereomikroskoopissa valo heijastuu näytteen pinnasta. Erottelukykyä rajoittaa näkyvän valon aallonpituus
valoreaktiot, light reactions
Fotosynteesin valoreaktioissa viherhiukkasessa absorboidaan auringon säteilyenergiaa. Reaktioissa tuotetaan ATP:ta (fotosysteemi II) ja NADPH:ta (fotosysteemi I).
vapaan yhdistymisen sääntö, rule of independent assortment
Eri geenien alleelit periytyvät itsenäisesti vanhemmilta jälkeläisille. Alleelit päätyvät sukusoluihin satunnaisesti.
vastinkromosomi, homologous chromosome
Vastinkromosomit eli homologiset kromosomit ovat molemmilta vanhemmilta perityt samanlaiset kromosomit. Vastinkromosomit muodostavat kromosomiparin.
vetysidos, hydrogen bond
Heikko sidos, joka muodostuu vedyn ja elektronegatiivisen atomin (happi, typpi, kloori, fluori) välille. Esimerkiksi dna:n emästen väliset vetysidokset.
viherhiukkanen, chloroplast
Kasvien soluelin, jossa tapahtuu yhteyttäminen. Sitä reunustaa kaksinkertainen kalvo. Viherhiukkasen sisällä on strooma ja kalvopusseja eli tylakoideja, joiden pinnalla sijaitsevat fotosynteesissä tarvittavat pigmentit ja reaktiokeskukset. Viherhiukkasten ajatellaan periytyvän syanobakteereista endosymbioositeorian mukaisesti.
vähennysjako (meioosi), meiosis I
Meioosin vaihe, jossa solujen kromosomiluku puolittuu. Syntyy kaksi haploidista solua. Vähennysjaon aikana tapahtuu mm. tekijäinvaihdunta ja vastinkromosomien päätyminen eri sukusoluihin.
välimuotoinen periytyminen, intermediate inheritance
Epätäydellisen dominanssin seuraus, jossa molemmat alleelit ilmenevät heterotsygootilla yhtä voimakkaana.
välivaihe, interphase
Solusyklin vaihe, jonka aikana solu kasvaa, kahdentaa dna:nsa ja valmistautuu mitoosiin.
värekarva, cilium
Solun pinnalla oleva ripsimäinen, liikkuva rakenne. Liikuttavat soluja, auttavat tarttumisessa sekä liikuttavat solunulkoista ainetta.
yhteisvallitsevuus eli kodominanssi, codominance
Tilanne, jossa molemmat alleelit ilmenevät heterotsygootissa yhtä voimakkaasti. Esimerkiksi AB-veriryhmä. Vertaa epätäydelliseen dominanssiin.
yksikotinen, monoecious
Kasvia, jossa saman yksilön kukissa on sekä hede- että emilehtiä, sanotaan yksikotiseksi. Yksikotisten kasvien kukat voivat olla joko yksi- tai kaksineuvoisia. Kasvien lisäksi muitakin eliöitä voidaan sanoa yksikotisiksi, jos yksilö tuottaa sekä naaras- että koirassukusoluja.
yksineuvoinen, unisexual
Eliö, joka edustaa vain yhtä sukupuolta. Kasveista puhuttaessa kasvi, jonka kukassa on vain heteitä tai emiö (emilehdet), mutta ei molempia