Yhteistyötahojen kyselyjen tulokset

Yhteistyötahojen kyselyn tulokset

Työskentelen(25 responses)

ValueCount
Halsualla 6
Kaustisella 17
Vetelissä 11
muualla, missä 2
Edustan (25 responses)

varhaiskasvatuksen hallintoa 2
esiopetusta 3
perusopetusta 3
lastensuojelua 1
lasten- tai perheneuvolaa 1
keittiö,siivous, huolto 2
seurakunta, nuoriso- ja vapaa-aika, järjestö 3
lasta kuntouttava taho esim.terapeutti 7
muu 3
1. Minkälaista yhteistyötä toivot varhaiskasvatuksen kanssa?(24 responses)

Avointa ja vuorovaikutuksellista yhteistyötä. Mahtavaa olisi ja on, jos terapialle järjestyisi terapiatilat kätevästi.
Ruoka-ja tapakulttuuri; yhteiset ruokailutavat ja -käyttäytymiset
Joustavaa tiedonkulkua
Avointa, lasta ja perhettä kunnioittavaa, mutta jämäkästi tukevaa
Rakentavaa kaikkia osapuolia palvelevaa.
Siirtopalaverit esikoulun ja ekaluokan välillä. Yhteiset keskustelut ja suuntaviivat.
Toivomme pikkukirkkojen, pysäkin, kirkkohetkien ja kouluunsiunaamisten jatkuvan tulevaisuudessakin.
Vuoropuhelua puolin ja toisin, erityisen tärkeänä näen ajatustenvaihdon terapiajakson alkaessa ja päättyessä. Terapeuttina minulle on äärimmäisen arvokasta tietää, millaisena lapsen arki päiväkodissa näyttäytyy ja toisaalta myös päiväkodin työntekijöiden on tärkeää tietää, mitä terapialla tavoitellaan ja siellä tehdään. Itse toivoisin, että erityisesti siinä vaiheessa, kun lapsen terapiajaksolle asetetaan tavoitteita, mukana olisi minun ja vanhempien lisäksi myös päiväkodissa lapsen arjessa vahvasti mukana oleva aikuinen. Toivon myös, että varhaiskasvatuksen puolelta oltaisiin matalalla kynnyksellä yhteydessä arjessa näkyvien ongelmakohtien kanssa ja ratkaisuja voitaisiin lähteä miettimään yhdessä. Aktiivisuutta päiväkotien puolelta myös silloin, jos ohjauskäynnit voisivat olla hyödyllisiä.
Mahdollisimman selkeää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa omia asiakkaita koskevissa asioissa sekä myös mahdollisesti voida vaikuttaa uusien asiakkaiden valintaan jo varhaisemmassa vaiheessa.
Yhdessä tapahtumien järjestämistä ja arkeen ideoiden saamista.
Kuntoutuksen tavoitteiden mietintä yhdessä ja tavoitteiden eteen toimiminen arjessa.
Tiedonsiirtopalavarit keväällä eskariin siirtyvistä lapsista + vapaamuotoista keskustelua tulevista lapsista ja ehkä vierailuja/ yhteisiä leikki-retkijuttuja 1-2 krt kauden aikana.
Yhteistyötä toiminnassa ja koulutuksessa. Retkiä, vierailuja yms.
Yhteityöllä rakentavaa, yhteisiä juttuja ja yhteisiä arkisia päiviä, vaikkapa vain ulkoilua yhdessä.
Alkuopetuksen ja esiopetuksen tiivistä arkiyhteistyötä yhteisen säännöllisen tekemisen kautta. Muutenkin molemminpuolista tietoa siitä, miten kokonaisuutena toimitaan. Mahdollisimman paljon yhtenäisen kasvun polun miettiminen lapselle. Luottamusta puolin ja toisin, että asiantuntevat ihmiset tekevät parhaansa koko ajan lapsen parhaaksi niillä reunaehdoilla, mitkä vallitsevat. Hanketyössä yhdessä toimiminen lisää tietoa hienosti (esim. Kinthat).
Yhteisiä tapahtumia.
Kiinteää, toimitaan yhdessä lapsen parhaaksi
Yhteydenottoja puolin ja toisin tarvittaessa niin että kynnys ottaa yhteyttä on matala. Vanhempien kautta kulkevaa tiedonvaihtoa myös. Olen kokenut hyvänä päivähoidosta tulevan kirjallisen palautteen esim.4-vuotiaiden lasten kohdalla tai tarvittaessa lapsen ryhmä- ja keskittymistaitoihin liittyen. Erityislastentarhanopettaja on hyvä taho koordinoimaan yhteistyötä ja hänen kauttaan voi itsekin aloittaa jonkin asian selvittelyn jos ei esim.tiedä tarkasti kuka on lapsen lähihoitaja. Lisäksi kelton tapaa ainakin avoimen varhaisen yhteistyön ryhmissä pari kertaa vuodessa. Esikoulun oppilashuoltotyöryhmien toteutuminen pari kertaa lukuvuodessa.
Toivon, että varhaiskasvatuksesta ollaan lastensuojeluun yhteydessä, jos yhteisen asiakkaan tilanne sitä vaatii. Toivon, että lasten vanhempiin ollaan suoraan varhaiskasvatuksesta yhteydessä vaikka yhteyttä otetaan myös lastensuojeluun tai lastensuojelusta perheeseen.
Reilua palautetta niin hyvistä kuin huonoista asiosta. Avoin keskustelu on tärkeää.
Toivon , että yhteistyö on luottamuksellista ja yhteistyökykyistä
Nykyinen toimintamalli on ollut onnistunut eli ryhmät vierailevat ahkerasti kirjastossa. Kirjoja lainataan ja joskus lapsille luetaan tarinoita kirjaston henkilökunnan toimesta. Kirjavinkkaus sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole mahdollista, koska se edellyttäisi kuulijalta lukutaitoa, mutta muokattuna versiona se toimii ja sitä on joskus myös tehty. Kirjaston lastentapahtumiin ovat varhaiskasvatukseen kuuluvat lapset myös osallistuneet. Uusille ideoille olemme aina avoimia resurssien puitteissa.
Sukupolvien yhdistämistä ja että lapset tottuvat olemaan vanhempien ja erilaisten ihmisten kanssa tekemissä luontevasti. Muotoina vierailut puolin ja toisin, mahdollisesti yhteistä toimintaa.
Yhteydenpito ja yhteistyöpalaverit lapsen asioissa tarvittaessa.

2. Yhteistyötämme tulee arvioida säännöllisesti. Miten arviointi toteutuisi mielestäsi parhaiten?
(23 responses)

Palautekyselyillä
Palautekyselyillä
palautekeskustelu yksi kertaa vuodessa
Laadunarviointi, kuten koulupuolella
Kyselyt ja yhteiskeskustelut
Kysely, jossa tilaa myös avoimille vastauksille tai yhteinen palaveri.
Esim. varhaisentuen toimijoiden kokoontumisissa eri tahot voisivat tuoda palautetta ja kehittämisideoita yhteiseen pöytään.
En osaa sanoa. Oma yhteistyö päiväkotien kanssa on sujuvaa siksi, että käyn säännöllisesti päiväkodeilla ja näen päiväkodin työntekijöitä kasvokkain.
Vaikka muutama yhteistyöpalaveri vuodessa.
Sähköpostin kautta.
Kyselyt, keskustelut paikan päällä.
Juttuhetki porukalla.
Spostin välityksellä esim. lomakkeilla
Mielipidekyselyt
Kyselyin sekä yksiköittäin ensin keskustellen ja sitten sieltä edustajien kautta yhteisesti.
Säännöllisillä yhteisillä palavereilla
Keskinäinen arviointi yhteistyön onnistumisesta varmaankin yhteisten tapaamisten myötä keskustellen.
Tällainen kysely on hyvä. Myös yhteiset tapaamiset ovat hyvä tapa arviointiin.
Asioden jatkuva seuranta arkena on paras kaikessa arvionnissa työyhteisössä.
Esim kyselyjen avulla ja keskustelemalla
Tällainen kyselymalli olisi mielestäni toimiva.
Palaverissa
Palautetta molemmin puolin yhteistyöstä ja toiminnan kehittäminen yhdessä sen pohjalta.

3. Tulevaisuuden taidot varhaiskasvatuksessa – Tämän päivän lapsi tulevaisuuden aikuinen. Millaisia valmiuksia/ taitoja lasten olisi tärkeä harjoitella ?(23 responses)

Ongelmanratkaisukykyä, medialukutaitoa ja turvataitoja netissä liikkuessa, hyvää itsetuntemusta.
Perustaitoja, luovuutta, sosiaalisia taitoja. Digitaalisuutta ei kyllä tarvita
Sosiaalisia taitoja, miten toista kohdellaan, miten toinen otetaan huomioon, miten toiselle (kaverille, vanhemmalle, muulle aikuiselle) puhutaan
Liikumista ja omatoimista toimintaa kehittävät
Perustaitoja: itsestä/ omista tavaroista huolehtiminen, motoriset taidot, ohjeiden kuuntelu.
Sosiaaliset taidot ja toisten ihmisten kunnioittaminen niin käytöksessä kuin puheessakin.
Toimintaterapeuttina näen ehdottomasti tärkeimmäksi osa-alueeksi leikkimisen, koska leikin kautta lapsen muutkin valmiudet ja taidot kehittyvät ja se käytännössä sisältää kaiken. Jos leikkitaidoissa on puutteita, se heijastuu väistämättä muillekin osa-alueille. Vertaisvuorovaikutus, tunnetaidot, omatoimisuustaidot, motoriikka, hahmottaminen ja silmäkäsiyhteistyö ovat myös esimerkkejä tärkeistä osa-alueista, joita ennen kaikkea olisi tärkeää havainnoida lapsesta ja puuttua mahdollisiin haasteisiin riittävän ajoissa.
Omatoimisuustaitoja, leikkitaitoja, sosiaalisiataitoja
Vastuun ottamista, keskittymistä omaan tekemiseen, toisen ihmisen kunnioittamista.
Yhteistyö- ja kaveritaitoja, oppimaan oppimista, hyviä tapoja, kielellisiä valmiuksia ja toimivaa kommunikointia.
Sosiaaliset taidot, leikkiminen ja liikkuminen.
sosiaaliset taidot (esim. toisen huomioiminen, vuoron odottaminen, yhteistoiminta jne.), keskittymiskyky, hienomotoriset taidot esim. saksien käyttö,
Sosiaaliset suhteet muiden kanssa, hyvä käyttäytyminen, suvaitsevaisuus, sääntöjen noudattaminen
Arkielämän taidot tärkeimpiä: kaverien kanssa myönteiseen toimintaan, ruokailuun, pukemiseen, motoriikkaan, ohjeiden kuuntelemiseen liittyen! Niille perustuvat sitten aikanaan muut tulevaisuudessa harjoiteltavat taidot.
Omatoimisuuden harjoittelemista, käytännöntaitoja, omista tavaroista huolehtimista.
Vuorovaikutustaidot, tunnetaidot, karkeamotoriikka
Yhdessä toimimisen taitoja. Lapsuusikään kuuluvia omatoimisuus ja arjen taitoja. Asioiden selvittämisen taitoja eli yhdessä etsitään vastauksia tai kokeilemalla harjoitellaan siis aktiiviseen tiedonhankintaan liittyviä taitoja.
Esim. rajojen noudattamista, pettymyksen sietokykyä sekä sosiaalisia taitoja.
Toisten huomioonottaminen ja käytös muita kohtaan ovat tärkeimmät.
Itsestä huolehtiminenja arjen taidot sekä sosiaalisia taitoja
Olisi tärkeää tutustuttaa lapsi kirjoihin ja edetä siitä sitten iän karttuessa lukemisen pariin. Kirjat ja lukeminen antavat paljon: mm. mielikuvitus karttuu, ongelmanratkaisukyky kehittyy, keskittymiskyky paranee, tarinaa lukiessa tai kuunnellessa oppii erilaisia asioita, tunne-elämä kehittyy, kirjojen avulla voi käsitellä vaikeita asioita, empatiakyky kasvaa, ja kaiken lisäksi kirjan parissa viihtyy ja se rentouttaa ja rauhoittaa sekä lukuhetki on myös aikuisen/aikuisten ja lapsen/lasten mukava, yhteinen hetki.
Suvaitsevuutta, erilaisten ihmisten kohtaamista, luontevaa kanssakäymistä eri-ikäisten ihmisten välillä
Kielellisen kehityksen kannalta: Kuuntelemaan keskittyminen esim. lapselle luettaessa, loruttelu- ja laululeikeissä sekä ohjeiden mukaan toimiminen ja puheen ymmärtämisen taidot. Sana- ja käsitevaraston kehittyminen ja kerronnan taidot (lapsi oppii ilmaisemaan itseään, nimeämään asioita ja kertomaan asioista monipuolisesti).

4. Millaisia arvoja varhaiskasvatuksessa tulisi mielestäsi korostaa?(22 responses)

Suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan
Yhdenvertaisuus, tasa-arvo, rehellisyys, toisen huomioiminen, perusarvot kunniaan, erilaisuuden hyväksyminen
Yhteisöllisyys, sosiaalisuus
Luontoa ja elämää korostavat arvot
Itsen ja toisten kunnioittaminen.
Kristilliset arvot ja perheen merkitys.
Mielestäni leikki on jo arvo itsessään, ja sen tulisi olla varhaiskasvatuksen ykkösprioriteetti. Avoimuus, vuorovaikutuksellisuus, kunnioitus.
tasa-arvo, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus,yksilön arvostus omana-itsenään. Perheen arvostus toimijayksikkönä, rehellisyys
Toisten kunnioitus ja toisen edun tavoittelu, ei aina oman edun.
Itsensä ja muiden kunnioittaminen ja arvostaminen, hyvät tavat.
Lapsi on lapsi. Kiire pois. Annetaan lapselle rauha kasvaa ja kehittyä omaa tahtia.
toisen ihmisen arvostaminen ja kunnioittaminen, yhteisestä huolehtiminen, kestävä kehitys, leikin merkitys, yhteistyö perheiden kanssa, turvallisuus,
Jokainen on arvokas sellaisena kun on
Yhteisöllisyys, toisen hyväksyminen, toisen kunnioittaminen, vastuullisuuden alkeet, oikeudenmukaisuus
Toisten kunnioitus ja arvostus, toiminnallisuus
Turvallista ja kannustavaa kasvuympäristöä. Toisten huomioon ottamista ja erilaisuuden hyväksyntää.
Varhaiskasvatus rinnallakulkijana vanhemmille. Huomioidaan erilaiset lapset ja perheiden tilanteet. Jokainen perhe on erilainen. Mikä on riittävä vanhemmuus?
Toisen ihmisen kunniottaminen ja kuunteleminen
Kaikki ovat yhdenvertaisia ja positiivisuuden korostaminen arkipäivässä
Edellisessä vastauksessa tuli tärkeitä taitoja ja arvoja, jotka ovat mielestäni olennaisia.
suvaitsevuutta, rehellisyyttä, avoimuutta
Empaattisuus, toisten huomioon ottaminen, suvaitsevaisuus kaikkia kohtaan, lapsen itsetunnon kehityksen tukeminen, lapsi on aina arvokas, toisten kanssa toimimisen taidot.

5. Mitä käytäntöjä ja toimintatapoja varhaiskasvatuksessa tulisi säilyttää?(20 responses)

Paljon leikkiä ja myös ohjattua tekemistä
En tunne arkea riittävästi....
Varhainen puheeksiottaminen, yhteisöllisyys
Käden taidot, mielikuvituksen käyttö
Kiitokset olemassa olevasta yhteistyöstä. Lisäksi kiitokset järjestetyistä tilaisuuksista srk:n tiloissa esim. joulujuhlat.
Minun silmiini varhaiskasvatus näyttäytyy kaiken kaikkiaan toimivalta kokonaisuudelta, joten siellä on paljon hyvää ja toimivaa.
en osaa vastata
Säännöllinen päivärytmi ruokailuineen kaikkineen. Yhdessä tekemisen meininki ja se että osaa toimia toisten lasten kanssa.
Tasavertaisuus, tapakasvatus, mahdollisuus yksilölliseen ohjaukseen ja hoitoon.
Paljon liikuntaa ja leikkiä. Tukea omatoimisuuteen mm. syömisessä/pukemisessa...
lapsen oman kehitystason mukainen toiminta, lapsen käden jälki, leikkiminen, laulaminen, ulkoilu, liikunta, yhdessä tekeminen
Aamutuokiot ja keskittymiskykyä parantavat toiminnot
Lapsikeskeisyys ja sitoutuminen työhön on mielestäni ulkoa päin katsottuna huippua.
Päivärutiinit, mahdollisuus vapaaseen leikkiin
Riittävä henkilökuntamitoitus ja sopivan kokoiset ryhmät, jotta lasten ihmiskontaktien määrä hoitopäivän aikana ei kasva liian kuormittavaksi ja heillä on turvallinen olo.
Oppia olemaan toisten kanssa ja odottaa omaa vuoroa.
Päiväjärjestys tuo turvallisuutta nykypäivän hektiseen elämäntapaan
Kuten edellä mainitsin, kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on ollut onnistunutta. Se ainakin kannattaa ehdottomasti säilyttää.
Vierailut työpaikoille, yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Yhteistyön kannalta: yhteydenotto puolin ja toisin matalalla kynnyksellä. Päiväkodeissa kuvien käyttö päiväjärjestyksen selkiyttämisessä kaikille lapsille on ollut mukavasti käytössä.

6. Mikä asia mielestäsi kaipaa pikaista kehittämistä varhaiskasvatuksen kentällä?(14 responses)

En osaa sanoa.
En osaa sanoa.
En osaa vastata
Tiedonkulku huoltajien ja varhaiskasvatuksen välillä. Meillä esim. hoitoajat
Aikaa suunnitteluun ja ajatusten vaihtoon. Päivät kiireisiä ja ihmiset töissä vain silloin, kun lapsetkin paikalla, joten yhteistyön tekeminen vierailevien asiantuntijoiden kanssa haasteellista.
Riittävästi aikuisia lapsiryhmiin. Pysyvyyttä hoitopaikoissa, henkilökunnassa ja varahoitopaikoissa. Kaikki se tuo turvallisuutta lapsen elämään.
Huomioida ja puuttua jo varhaisemmassa vaiheessa( jo alle kouluikäisenä )lapsen erityistarpeisiin. Kuntoutuksen aloittaminen varhaisemmassa vaiheessa. Haasteet kasvaa kun ikää tulee lisää. Tarkempi seula kuntoutuksen tarpeen arviointiin.
Tiedon jakaminen.
Ryhmäkokoja ei saisi liikaa kasvattaa.
Eipä tule mitään pikaista mieleen.