Huoltajien kyselyn tulokset

Huoltajien kyselyn tulokset

Lapseni osallistuu varhaiskasvatukseen (61 responses)

päiväkodissa 37
perhepäivähoidossa 24
Mitä asioita/toimintatapoja pidät hyvinä/ tärkeinä varhaiskasvatuksessa ? (53 responses)
-yhdesssä tekeminen
-Käytöstavat, sosiaaliset taidot, lapsen persoonan huomiointi
-Monipuolinen toiminta, leikki-, sisä- ja ulkoliikuntamahdollisuudet, henkilökunnan pysyvyys (samat -hoitajat ryhmällä/lapsella -> ennustettavuus, rohkaistuminen), luovuuden ja mielikuvituksen tukeminen sekä se että lapsi oppii olemaan toisten kanssa.
-Toiminta on suunnattu jokaisen ikätasoon sopivaksi esim viiskaritehtävät, opitaan toimimaan ryhmässä, on vapaata ja ohjattuja leikkejä/askarteluja/musiikkia. Ja pienimpien kanssa löytyy paljon joustavuutta esim uniaikojen kanssa.
-Tasapuolisuus. Tiukka linja. Läksyjen antaminen.
-tasapuolisuus,tiukka linja,läksyjen antaminen
-Yksilöllinen hoito..turvallinen hoito
-Lapsen henkilökohtaisten tarpeiden/herkkyyskausien tukeminen (tietenkin resurssien mukaan, perhepäivähoidossa tätä helpompi toteuttaa varmasti).
-Säännölliset rutiinit
-Kaikkien hoitolasten tasapuolinen kohtelu katsomatta lapsen/vanhempien taustoihin.
-Lapsi oppii olemaan ryhmässä.huolehtiva turvallinen ympäristö.lapset huomioidaan aidosti.
-pienten lasten kohdalla sama hoitaja ja hoitopaikka, rutiinit ja turvallisuuden tunne.
-Palautetta sekä selkeitä sääntöjä ja toimenpiteitä
-Pienet ryhmäkoot, lapsen positiivinen kannustaminen (ei turhaan leimata esim. kiltiksi tai villiksi, pojaksi tai tytöksi)
-pieni ryhmä
-Hoitajien ja hoitokavereiden pysyvyys, ettei koko ajan joku vaihdu.
-Rajat, rakkaus, selkeät päivärutiinit, turvalliset aikuiset
-Lapsen huomioiminen omana erityisenä itsenään, niin, ettei häntä lokeroida valmiiksi mihinkään kategoriaan. Meillä kotona pyritään siihen, että emme anna valmiita vastauksia mihinkään lapsen minuutta koskevaan asiaan. Särähtää korvaan aina, kun lapsi on saanut päiväkodissa päähänsä, että on tyttöjen ja poikien värejä tai leikkejä erikseen. Tahtoisin kiinnitettävän enemmän huomiota siihen, että lapsia korjattaisiin näissä käsityksissä mahdollisimman tarkkaan.
-Päivän rytmi, ryhmätyöskentely
-että lapset otetaan huomioon omana yksilönään
-Joustavuus ja hyvä yhteistyö
-Lapsen inhimillinen, yksilöllinen ja kiireetön kohtaaminen. Huumorin hyväksikäyttäminen, keskusteleva ote. Kuitenkin myös tarpeeksi jämäkkä ja turvallinen kasvatusote, yhteisön säännöt.
-Avoin keskustelu hoidon ja kotien välillä, lapsen vastaanottaminen aamuisin, kuulumisten kertominen oma-alotteisesti, eikä niin, että vanhempi joutuu kysellä ja odotella tietoja. Tärkeää on käytöstapojen korostaminen ja opettelu päiväkodissa. Aikuisia ja muita pitää kunnioittaa.
-Yhteisöllisyys, toisten kunnioittaminen, leikki ja ilo, lapsi saa olla aktiivinen tekijä ja kokija, lapsen yksilöllisten piirteiden ja oppimis-/toimintatapojen huomioiminen, tukea lapsen itsetunnolle ja itsetuntemukselle
-Rutiineja. Aikaa lapsen kanssa. Yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista.
-Opetellaan huomioimaan toiset, riidat setvitään ja kaikki hyväksytään
-Lasten sosiaalisten taitojen opettamista ja tukemista
-Monipuolinen toiminta päivärutiinien lisäksi. Paljon ulkoilua ja liikuntaa
-Pidän erittäin tärkeänä että Perhepäivähoitaja aidosti välittää lapsista, tuntee lapsen. Yhteydenpito on toiminut hyvin ja viestintä on ollut vaivatonta (tekstiviestit, whatsapp, keskustelut lasta tuodessa ja hakiessa)
-Ulkoilu, leikkiminen ja laulaminen, askartelu. Pöytä- ym. tapojen opettelu
-Säännöllinen päivärytmi. Ryhmän pysyvyys (lapset ja hoitajat). Hyvän käytöksen ohjaaminen. Lapsen sosiaalisten taitojen kehittäminen.
-Yksilöiden huomioimista
-Lasten kuuntelemista, erilaisuuden huomioonottamista, erilaisia virikkeitä päivähoidossa (retket, tapahtumat ym.), kannustamista.
-Säännölliset rutiinit toiminnassa. Yhteiset pelisäännöt ja käytöstavat.
-Riittävästi aikuisia tarjoamassa hyvää ja turvallista perushoitoa. Ohjattu ja suunnitelmallinen toimintakin on tärkeä ja mukava osa päiviä, mutta kaikkein keskeisintä on, että lapset saavat hyvää huolenpitoa, syliä ja välittäviä aikuisia. Tuntuu mukavalta, kun lapsen viikonloppukuulumisia tms.kysytään niin, että se asia tuntuu aidosti kiinnostavan hoitajaa.
-tutut ja pysyvät hoitajat ja hoitokaverit, hyvä tiedonkulku kodin ja hoitopaikan välillä
-Otetaan lapsi yksilönä huomioon. Kaikki saa osallistua, kokeilla asioita. Rohkaisua siihen. Liikkumista. -Musiikkia. Hyvä kommunikointi kotipuolen kanssa
-Sosiaalisten- ja elämän taitojen oppimista: empaattisuus, vuorovaikutus jne.
-Avoimuus ja keskustelevuus, rajat ja turvallisuus, joustavuus.
-Lapsille opetetaan hyviä, tavallisia käytöstapoja. Ruoka on normaalia kotiruokaa ja ulkoilua harrastetaan aina sään salliessa.
-Lapselle luodaan turvallinen ja lapsen kannalta mieluisa ympäristö, jossa hänen on hyvä olla.
-Se että lasta pystytään kuuntelemaan ja huomioimaan tarpeeksi, koska se antaa hänelle kokemuksen itsensä tärkeydestä.
-Kodin ja hoitopaikan yhteistyö, yhteiset pelisäännöt, turvallisuus ja huolenpito
-Samanikäisiä kavereita,erilaisia toimintatuokioita,hoitajien pysyvyys
-Iän mukainen kasvatus / uusien asioiden opettaminen, kokeilu/läsnäolo, kuuntelu/yksilöiden huomioiminen
-Lapsen ikätasoista tukea ja huolenpitoa. Lapsen tarpeisiin vastaamista ja toisaalta lapsen asioista tiedottamista. Itse olen etävanhempi ja koen että en ole samassa asemassa tiedonkulun suhteen kuin lähivanhempi.
-Ulkoilu.
-Tärkeitä ryhmätyöskentelyyn opettaminen, tapakasvatus ja kouluelämään valmentautuminen.
-Monipuolista tekemistä ja sitäkautta uusien asioiden oppimista.
-Puututaan yleisesti vääriin asioihin. Käyttäytyminen ym. Keskustelu vanhempien kanssa päivittäin. Mitä tehty, SYÖTY, kuinka nukkunut. Opitut asiat, jossain haastetta jne.
-Lapsella on turvallinen hoitopäivä jossa saa leikkiä ikäistensä kanssa ja kehittyä omana persoonana.
-Rutiinit pitää olla. Mieluiten mahdollisimman vähäinen hoitajien vaihtuvuus.
-Turvallisuudentunnetta, pysyviä hoitosuhteita niin henkilökunnan kuin muiden hoitolasten osalta.
-Se, että varhaiskasvatus tapahtuu kodinomaisessa kasvu- ja oppimisympäristössä lapsilähtöisesti vanhempien kasvatustyötä tukien. Lapsilähtöisyydellä tarkoitan sitä, että lapsen yksilölliset edellytykset ja kyvyt huomioidaan päivittäisissä askareissa, joissa leikinomaisuus, luovuus, vuorovaikutus ja toiminnalisuus ovat isossa roolissa. Tärkeää on lisäksi kuunteleminen, erilaisten mielipiteiden huomioiminen sekä turvallinen, kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri.
-Lapsen arvostamista sellaisena kuin hän on. Kodinomainen kasvuympäristö.
-Mahdollisimman pieni ryhmä.

Miten lasten osallisuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla?
(44 responses)
-tekemällä yhdessä
-Osallistetaan ryhmässä ja rohkaistaan hiljaisempia osallistumaan tutussa porukassa ja ympäristössä, annetaan heidän vaikuttaa ikätason mukaisiin "pikkuasioihin", rajoitetaan myös niin ettei rohkein pääse pomottamaan ja muut alistu siihen.
-kyselemällä ja keskustelemalla lasten kanssa
-Opettamalla ja huomioimalla lasta.
-opettamalla ja huomioimalla lasta
-Mielenkiintoiset leikit.
-Juttelemalla leikin ohessa, myös kahdenkeskiset hetket tärkeitä.
-Läsnäoleva aikuinen, yhteiset leikit ja puuhat
-Ei liian isoja ryhmiä.
-Päivittäisissä keskusteluissa kuullaan lasten tarpeet ja toiveet
-Aamulla odotetaan, että kaikki aamupiiriin mennessä tulevat ovat päässeet paikalle ennen kun aloitetaan. -Odotetaan rauhassa, että lapset ehtivät muutenkin päättää mielensä. Ruokalautaselle laitetaan kaikkea, mutta lapsi saa päättää mitä haluaa syödä vai syökö ollenkaan. Paritettaisiin välillä lapsia johonkin leikkipaikkaan, missä ei hetkeen ole ollut ja leikkimään jonkun kanssa jonka kanssa ei yleensä leiki.
-Keskustelemalla
-Ikätasoinen mahdollisuus toiminnan suunnitteluun ja arkitoimiin osallistumiseen.
-Lapset mukana suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan.
-leikin kautta
-Kuunteleminen on tärkeää
-Leikin kautta
-Monipuolista toimintaa järjesteämällä, mahdollisuuksien mukaan lasten toiveita kuuntelemalla ja toteuttamall.
-Mitä "osallisuudella" tarkoitetaan? Yhteisön muodostuminen päivähoidossa (pienelle lapselle on mielestäni hyväksi pieni yhteisö--> tuttu hoitaja ja kaverit. Tiivis hyvä porukka!) Normaali yhdessä tekeminen, leikki, retket, ulkona puuhailu, että aikuinen juttelee lapsen kanssa, mahdollisuus lepoon ja rauhaan ja tulla pois hälinästä.
-Esim. ryhmän säännöt laaditaan yhdessä lasten kanssa. Päivittäin rauhallinen "keskusteluhetki" koko lapsiryhmällä. Lapset ja vanhemmat tulevat kuulluiksi.
?
-Lasten mielipidettä kysymällä.
-Lapsi osallistuu toimintaan omien kykyjensä mukaan.
-Lapsilta suoraan kysymällä, mikä kiinnostaa ja on mukavaa.
-lasten ideoita ja toiveita kuunnellaan
-Tehdään yhdessä. Kaikki saa tuntea olevansa hyödyllinen.
-Positiivisten asioiden ja käytöksen huomioimisella, kannustamisella, innostamalla oppimaan ja tutkimaan erilaisia asioita. Lapsista oltaisiin aidosti, lämmöllä ja yksilötasolla kiinnostuneita ja toki tätä samaa -opetettaisiin lapsille päivittäisissä toistensa kohtaamisissa.
-Lasta ja vanhempia kuuntelemalla. Lapsilta voi saada hyviäkin ideoita varhaiskasvatuksen sisältöjen kehittämiseen.
-Perhepäivähoidossa lapset esim. leipovat tai tekevät lumitöitä yhdessä aikuisen kanssa, ainakin meidän lapsillemme ollut aina kivoimpia hommia tällaiset.Taitava hoitaja osaa myös ohjata lasten leikit palvelemaan vuorotellen jokaista ryhmäläistä.
-Vanhemmilla ja hoitajilla pitää olla aikaa kuunnella lasta, jos tämä haluaa kertoa tärkeitä asioita esim. vienti-/hakutilanteessa, vaikka ne aikuisista tuntuisivat epäoleellisilta.
-Turvallinen aikuinen ohjaa oppimaan uutta ja lapselle annetaan aikaa ja omaksua uusia asioita yksilöllisesti.
-Kuuntelemalla ja toteuttamalla lasten ideoita,valinnanvapaudella,huomioimalla
-Otetaan kaikki mukaan toimintaan ja huomioidaan yksilöt, eikä vain toimita liukuhihnamaisesti.
-Jokainen lapsi on erilainen ja jokaisella on omat tarpeensa, mutta pidetään silti päivärutiineista kiinni.
-Ikätasoista keskustelua, lapsen huoltajien kanssa keskustelua.
-Lapsi osallistuu mielellään ja vapaaehtoisesti toimintaan
-Tarpeeksi pienet ryhmät.
-Päivähoidosta päivittäin vastaava voisi jutella omista suunnitelmista vanhempien kanssa, mitä ohjelmassa kasvatuksellisesti jne. jotta vanhemmat voivat kiinnittää samoihin asioihin huomiota.
-Kun on riittävän pienet ryhmät ja riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Näin lapsi tulee kuulluksi ja pystyy vaikuttamaan.
-Annetaan lasten olla lapsia, eikä vaadita koko ajan nuorempana ja nuorempana enempi taitoja.
??
-Lapsen osallisuutta tuetaan kuuntelemalla aidosti, mitä lapsella on kerrottavanaan, vastaamalla hänen tarpeisiin sekä luomalla monipuolisia ja vaihtelevia toimintaympäristöjä, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä.
-Lasta kuuntelemalla ja hänen kiinnostuksen kohteisiinsa tarttumalla. Toimivalla yhteistyöllä vanhempien kanssa.

Miten huoltajien osallisuus toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla? (valitse 3 )(61 responses)

ValueCount
kuulumisten vaihtaminen päivittäin 59
lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan yhteydessä 41
vanhempain illat ja –tapaamiset 21
yhteiset tapahtumat (esim. retket, pihatapahtumat, juhlat, talkoot) 14
vanhempainyhdistyksen kautta 2
huoltajien osallistuminen varhaiskasvatuksen päivään lapsensa ryhmässä 10
sähköistä viestintää ja sosiaalista mediaa hyödyntäen (esim. sähköposti, pedanet, facebook) 28
Other 1
Minkä pituinen aika olisi sopiva lastasi koskevaan varhaiskasvatussuunnitelma-keskusteluun ?
(61 responses)

15min 5
30min 36
45min 12
60min 8
Mitä asioita/ aiheita toivoisit lapsesi varhaiskasvatussuunnitelma-keskustelussa käytävän läpi?
(49 responses)

-omaa lasta koskevat tärkeimmät asiat, ongelmat, kehitys, oppiminen, ryhmässätoimiminen
-Lapsen taitoja suhteessa ikätasoon (pukemiset, piirtämiset ynnä muut) ja toimintaa esim leikkiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyen, lyhyesti sanottuna: miten lapsi päivähoidossa toimii, miten hänen toivotaan toimivan ja jos ei toimi kuten kuuluisi, niin miten sitä kohti pyritään.
-Niitä asoita mitä keskustelunajankohdan tienoilla on pinnalla kehityksen kannalta, osaamista ja mitä -päivät sisältävät/miten päivät sujuu, ongemat/onnistumiset
-Hyvät ja huonot puolet. Osaaminen.
-hyvät ja huonot puolet.osaaminen
-Kaikenlaisia.
-Lapsen sosiaalisten ym taitojen kehittyminen ja "heikkouksien" vahvistamisen keinot -miten lapsemme kehitystä
-Esim.lapsi otetaan yksilönä huomioon ja ei aleta vertaamaan mihinkään tiettyyn kasvatusmuottiin.
-ikätasoon kuuluvat asiat eli mitä pitäisi harjoitella ja miten toimia lasteni kanssa hoidossa -mahdollisuuksien mukaan,esim askartelut tai potta asiat
-Lapsen toiminta ryhmässä, sekä lapsen osallistuminen päivän askareisiin
-Ryhmäkoko, pottailu, sokerin käyttö hoitoruoassa
-Lapsen kehitys.
-Miten lapsi pärjää hoitopäivän aikana, onko jotain erityisjuttuja.
-Päivien kulut hoidossa, risut ja ruusut, kehitysaskeleet
-Lapsen erityispiirteet ja kiinnostuksen kohteet, sekä niiden huomioiminen kotona ja päiväkodissa. -Päiväkodin ja kodin käytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistäminen.
-Aiheeseen liittyvät asiat
-kaikki asiat käydä läpi niinkuin on tähänkin mennessä
-Kehitys, miten voidaan tukea
-Lapsen vahvuudet ja kehittämisen kohteet, millainen lapsi on hoidossa ja kotona, onko eroja.
-Ryhmän koostumus myös vanhempien tärkeää tietää, niiltä osin kuin se salassapitorajojen ylittymättä on mahdollista.
-sopeutumista ryhmään, kaverisuhteita, miten erilaiset taidot ovat kehittyneet, lapsen itsetuntemus ja itseluottamus
-Lapseni kehitys ikään nähden. Lapsen hoitopäivän rutiinit. Lapsen käyttäytyminen ja toiminta hoitopaikkoja ja osana ryhmää. Kodin kasvatustavat.
-Onko huolen aiheita tullut esiin
-Lasten käytös ja taidot ja mihin kotona pitäisi panostaa
-Nykyinen asiamäärä hyvä
-Lapsen normaalia kehitystä ja sen suuntaa, kuinka kasvua tuetaan hoidossa ka kotona? Teemme lapsen kasvatustyötä tavallaan yhdessä (hoitopaikka ja koti)
-Kehitys, kuinka lapsen päivät sujuu
-Nykyiset aiheet kattavat. Näiden lisäksi yleisesti miten lapsen arki sujuu hoidossa ja kotona.
?
-Lapsen toimintaa ryhmässä, mikä sujuu hyvin ja missä vielä harjoiteltavaa. Onko lapsen kehittyminen toiminnassa oman ikänsä mukaista. Lapsen kehittyminen yksilönä.
-Yleiset kuulumiset hoidon sujumiseen liittyen (ruokailut, nukkumiset yms.), kaverikuviot / ryhmässä toimimisen taidot, lapsen vahvuudet ja ne osa-alueet, joita jatkossa harjoitellaan.
-lapsen positiiviset asiat- haasteet, yhteiset tavoitteet
-Sosiaaliset taidot ja niiden kehittyminen. Myös jos lapsi käyttäytyy huonosti. Mitä asioita osaa ja missä kotonakin voitais ryhdistäytyä 😉 esim pukeminen. ... Toiveet toiminnasta p.kodissa.
-Yleisesti kuulumisia miten lapsella sujuu kun siellä viettää suuren osan ajasta! Voisi olla useammankin joku tilannekatsaus eikä vaan vasu.
-Läpikatsaus lapsen toimintatapoihin suhteessa erilaisiin asioihin ja millä tavoin hänen luonteensa tulee näissä esiin. Millä tavoin juuri tätä lasta voitaisiin parhaiten tukea sosiaalisten taitojen oppimisessa, innostumaan ja oppimaan oppimisessa jne.
-Oman lapseni kasvuun ja kehitykseen sekä sen tukemiseen liittyviä kysymyksiä.
-Lapsen kehitysvaihetta ja persoonallisuuden piirteitä, myös kodin tärkeitä arvoja. Näissä asioissa ei tosin koskaan ole ollut ongelmia.
-jos on jotain ongelmia kotona tai hoidossa, niin niistä keskusteltaisiin avoimesti. Yritettäisiin löytää lapsen vahvuudet ja toimintatavat vahvuuksien kehittämiseen. Myös heikkojen kohtien huomioiminen.
-Hoitajalta rehellinen palaute lapsen toiminnasta ryhmässä, jonka vanhempien tulee osata käsitellä rakentavasti. Avoin keskustelu puolin ja toisin.
-Yleinen viihtyvyys ja käytös hoidossa,onko eroa kotona/hoidossa.
-Mitä taitoja opetetaan, miten kasvatetaan yhteisymmärryksessä, perusrutiinit, iän mukainen toiminta, -miten vanhemmat - hoitajat voivat tukea toisiaan kasvatuksessa,
-Kasvu ja erityisesti kehitys ja opitut taidot. Myös lapsen vaikeudet.
-Lapsen kehitys
-Miten edistynyt? Vahvuudet, kehitys/kasvutarpeet
-Lapsen kehitys, erityispiirteet yms
-Hoitajan tavoitteet vs. vanhempien tavoitteet ja haasteet kasvatuksessa kuhunkin aikaan. Uskonto, toimintatavat (käytöksen ohjaus), rutiinien opettelu ym.
-Lapsen kehitykseen liittyviä ja vaikuttavia asioita ja miten lapsi viihtyy päivähoidossa.
-Miten lapsi on sopeutunut päiväkotiin. Miten hän siellä käyttäytyy. Miten hoitajat kokevat oman yhteyden lapseen.
-Mitä vain tarvii. Luotan ammattitaitoon pöydän toisella puolella.
-Lapsen taidot ja tarpeet. Kuinka lapsen kasvua voisi yhteisillä pelisäännöillä/tavoitteilla tukea mahd. paljon.

Miten tiedottaminen tavoittaisi parhaiten huoltajat (valitse 2)
(61 responses)

ValueCount
tuonti- ja hakutilanteet 49
puhelimella soitto/tekstiviesti 30
kuntatiedote 0
viikko/kuukausikirje 18
sähköistä viestintää ja sosiaalista mediaa hyödyntäen (sähköposti, pedanet) 31
Tulevaisuuden taidot varhaiskasvatuksessa – tämän päivän lapsi tulevaisuuden aikuinen. Millaisia valmiuksia ja taitoja lasten olisi tärkeä harjoitella?(54 responses)

-hyvät käytöstavat, ryhmässä toimiminen
-vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa
-sosiaalisia tilanteita, onnistumiset ja pettymykset
-Tulevaisuudessa pitää osata huomioida toiset, ajatella ihan itse, keskittyä, käyttää käsiään, mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Näitä pitäisi harjoitella ja ihmetellä yhdessä vaikka kuusenkäpyjä jokaisesta tuutista tulevan kuva-äänisekamelskan sijaan. Mitä paremmin lapset saadaan pidettyä poissa sähköisten vempeleiden äärestä, sitä paremmin nuo alussa mainitut taidot kehittyvät. Näppäilytaitoja yms -tietotekniikan valmiuksia ei pidä liian nuorille ruveta syöttämään.
-ryhmässä toimiminen, hyväksymään erilaisia tunnetiloja, erilaisia ihmisiä
-Aakkoset. Kirjaimet. Vähän lukemista.
-aakkoset kirjaimet vähä lujemista
-Sosiaalisia taitoja
-Itsenäinen syöminen ja pukeminen.
-Toisen huomioonottamista -omien jälkien siivoamista leikin tms jälkeen -realistisen minäkuvan ja itsetunnon kehittäminen -luotettavaksi ja vastuulliseksi aikuiseksi kasvaminen -pettymysten sietämistä
-Toisten huomioonottaminen.tulisi toimeen erilaisten ihmisten kanssa.erilaisia perustaitoja mitkä vaikuttavat normaalissa arjessa ja joita tietenkin kotonakin opetetaan.
-Sosiaaliset taidot ovat erittäin tärkeitä
-Ystävällisyys, yhteistyö ja toisten arvostaminen
-toisten ihmisten kunnioittamista
-Sosiaalista toimintaa ja käyttäytymistapoja. Ehdottoman tärkeää.
-Kunnioitusta kanssaihmisiä kohtaan sekä hyviä yhteistyötaitoja
-Toisten huomioon ottamista. Toisen asemaan asettumista ja arvostamista. Medialukutaitoa. Itsensä tuntemista. Maailman ihmeisiin tutustumista, että jokainen muurahainenkin olisi ihmetyksen aihe.
-sosiaalisuus
-sosiaalisia taitoja
-Sosiaalisia taitoja, jokainen on hyvä sellaisena kuin on, viestinnän suodattamista (= kaikkea ei tarvitse sanoa, voi sanoa nätimmin). Siis perus kohtaamista. Myös motoriset ja liikunnalliset taidot tärkeitä.
-Muiden huomiointia ja jakamista
-Sosiaaliset taidot ja se, että osaa ilmaista itseään (monin tavoin)ovat tulevaisuudenkin tärkeitä taitoja
-Hyvät käyttäytymissäännöt. Oma-aloitteisuus ja -toimivuus. Muiden/erilaisten ihmisten hyväksyminen. -Ryhmässä toimiminen. Muiden huomioon ottaminen. Ohjeiden noudattaminen.
-Toisten huomioiminen
-Sosialisuus, yhteistyö, ryhmässä toimiminen
-Sosiaalisia taitoja, pettymyksen sietoa, liikkuminen ja liikunnallisuus osana tavallista arkea
-Ihmisten kohtaaminen, empatia, välittäminen, yhdessä tekeminen, toisten ihmisten, eläinten ja luonnon arvostaminen. Kaikki mikä johtaa hyvään terveeseen itsetuntoon ja toisten huomioon ottamiseen.
-Vuorovaikutus
-Sosiaaliset taidot, empatia. Päivittäiseen toimintaan liittyvät perustaidot, esim pukeutuminen, ruokailu
-Ryhmässä toimimista, erimielisyyksien selvittelyä, erilaisia mielipiteitä
-Toisen ihmisen huomioonottamista/kunnioittamista, empatiaa, anteeksipyyntöä, kiittämistä. Perusasioita, joita jokaisen tulisi osata ja oppia.
-Käytöstavat ja toimiminen erilaisten ihmisten kanssa ikään ja sukupuoleen katsomatta. Sosiaaliset taidot.
-Ryhmässä olemisen taidot, lisää lapsille pitkäjänteisyyttä, keskittymiskykyä ja empatiataitoja, teknologia osana arkea, mutta kohtuudella...
-sosiaalisia taitoja,
-Vuorovaikutusta muiden kanssa. Jakaminen, puolensa pitäminen ja anteeksi pyytäminen. Käytöstavat. -Liikuntaa ja liikkumista! !
-Empatiaa ja erilaisuuden hyväksymistä ennen kaikkea. Käyttäytymistä, toisten huomioimista ja yhteistyötaitoja.
-Toisten ihmisten arvostaminen ja kunnioittaminen, hyvät käytöstavat, omasta hyvinvoinnista -huolehtiminen (puhdas ravinto, liikunta, uni, leikki) ja positiivinen ajattelu.
-Toisen huomioonottaminen ja kunnioittaminen, kuuntelemaan opettaminen. Kaikenlaisen pomottelun kitkeminen jo mahdollisimman varhain. Koulukiusaaminen on raäjähtänyt ihan käsittämättömiin mittasuhteisiin. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on tärkeämpi rooli kuin koskaan, sillä niin monilla vanhemmilla on vanhemmuus täysin hukassa.
-ryhmässä toimiminen, sääntöjen noudattaminen, oikean ja väärän oppiminen, toisista välittämisen taito. -Myös yksilöiden omien vahvuuksien tukeminen tulisi ottaa huomioon, koska ihminen on ennen kaikkea yksilö ja monilla nykyajan nuorilla ja aikuisillakin ovat omat vahvuudet hukassa, joita tarvittaisiin työelämässä ja työelämään pääsyssä. On tärkeää, että lapselle kehittyy terve itsetunto.
-Ryhmässä toimiminen, toisten kunnioittaminen ja oppia pitämään myös omia puoliaan.
-Sosiaalisuus,toisten huomioiminen,oman elämän hallinta(itse osaaminen)
-Sosiaaliset tilanteet, käytöstavat, muiden huomioonottaminen, isommille lapsille median käyttö, liikunta eri muodoissa, luonnon kunnioittaminen/luontokasvatus, terveellinen ruoka ja elämä yleensäkin, mielikuvituksen vapaa käyttö eli ei sanella kaikkea suoraan vaan annetaan lapsenkin hoksata/keksiä itse asioita. Mistä löytää oikeaa tietoa, eikä uskoa kaikkea mitä muut sanovat/mediassa sanotaan.
-Ryhmässä toimiminen. Ryhmään liittyminen. Hieno- ja karkeamotoriikka. Esiopetukseen ja kouluun siirtyminen erityisesti perhepäivähoidossa olevien lasten kohdalla.
-Maalaisjärki (puuttuu liian monelta nuorelta aikuiselta nykyään)
-Jonottaminen/odottaminen, arkiaskareet (siivous, leivonta), kiitollisuus/arvostaminen (ruoka, vesi, koti )
-Hyvät käytöstavat, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ketään syrjimättä.
-Keskustelu, keskittyminen yhteen asiaan (ei kaikkea yhtäaikaa). Vuorovaikutus arjessa, ilman sosiaalista mediaa (tämän oppii muutenkin). Liikuntaa, ulkoilua.
-Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, kaveritaidot, toisten huomioon ottaminen
-Vasta eskarissa ns.tulevia koulutaitoja. Siihen asti annetaan lasten leikkiä normaalisti ja olla lapsi.
-Innovatiivisuus, taiteet, luovuus, yhdessä tekeminen.
-Vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot, hyvät käytöstavat, mielipiteen ja itsensä ilmaiseminen, pienimuotoinen vastuunotto, ympäristön arvostaminen ja kunnioittaminen.
-Sosiaalisia taitoja.

Millaisia arvoja mielestäsi tulisi korostaa varhaiskasvatuksessa?
(52 responses)
-hyvät käytöstavat
-hyvät käytöstavat, rehellisyys
-Turvallisuus, rehellisyys, yhteisöllisyys, osallisuus
-turvallisuus, aktiivisuus, hyvinvointi, pysyvyys/pitkäjenteisyys
-Oppiminen.
-oppiminen
-Toisten huomioon ottamista
-Sosiaalisia taitoja.
-toisen huomioonottamista, (käytöstavat, sosiaaliset taidot) -rehellisyys -vastuullisuus -Elämän pienistä -iloista nauttimisen opettelu
-Korostaisin edelleen toisen huomioon ottamista ja empatia kykyä eri tilanteissa.kohteliaisuus.
-toisten ihmisten arvostus ja erilaisuuden hyväksyminen, syrjäytymiseltä ehkäisy ja lapsen rohkaiseminen -puhumaan aikuisille tuntemuksista.
-Rajat ovat rakkautta
-Hyvät käytöstavat, ihmisten kunnioittaminen
-Kannustaminen, turvallisuus
-Kristillisiä arvoja
-Hmmm, pitää oppia arvostamaan muita, myös erilaisuutta. Kunnioitus.
-Kunnioitus, rehellisyys, avoimuus
-Toisten huomioon ottamista. Suvaitsevaisuutta ja seksuaalista avoimuutta.
-Kunniota vanhempia ihmisiä
-Toisten kunnioittaminen
-Ihmisarvoa, hyväksymistä, toisen kuuntelemista.
-Hyvät käytöstavat
-suvaitsevaisuus, toisten kunnioittaminen, vastuullisuus-teoillani on aina seurauksia
-Toisten kunnioittaminen. Jokainen lapsi on erilainen yksilö. Ohjeiden noudattaminen. Toisia ei kiusata.
-Suvaitsevaisuus
-Toistem kunnioitusta,
-Kristillinen arvomaailma toiminnan pohjalla on hyvä, siihen nivoutuu esim. Toisen kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus.
-Oman itsen ja toisten ihmisten kunnioittaminen, empatia.
-Tasavertaisuus, toisten kunnioitus, rehellisyys
-Hyvät käytöstavat, rehellisyys, tasa-arvoisuus, ystävyys
-suvaitsevaisuutta, toisten huomioon ottamistaa
-Ihmisten hyväksyminen ja kunnioittaminen sellaisina kuin he ovat.
-Rakkaus, rohkeus, reippaus
-tasavertaisuus, toisten huomioon ottaminen,
-Ekologisuuden huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, positiivinen kannustaminen ja elämänasenne sekä kaikkia muita ihmisläheisiä ja toisille sekä luonnolle hyvää tekeviä arvoja.
-Ihmisten tasavertaisuus ja jokaisen kunnioittaminen, ekologisuus, positiivisuus ja ratkaisukeskeisyys,
toisen ihmisen kunnioitus, ystävällisyyden merkitys, leikkimisen ja liikkumisen tukeminen vs virtuaaliviihde
-toisten kunnioittaminen, tasavertaisuus.
-Hyvät käytöstavat, auktoriteettien kunnioittaminen ja toisten ihmisten arvostaminen.
-Syliä,toisten kanssa työskentelyä(yhteisöllisyys),itsensä arvostamista
-Muiden ihmisten kunnioitus/huomioonottaminen, itsensä arvostaminen, eläimistä ja luonnosta / heikoimmista huolehtiminen
-Empatiakyky, sosiaalisuus, terveet elämäntavat.
-Rehellisyys ja hyvät käytöstavat.
-Terveitä
-Perinteisiä.
-yksilöllisyys/lapsilähtöisyys, turvallisuus,rakkaus/välittäminen, luotettavuus/rehellisyys
-Toisesta välittäminen.
-Turvallisuus (lapsen näkökulmasta), jatkuvuus, kannustaminen, luovuus.
-Turvallisuus, kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, kiireettömyys.
-Toisen huomioonottaminen ja erilaisuuden hyväksyminen.

Mikä asia mielestäsi kaipaa pikaista kehittämistä varhaiskasvatuksen kentällä?(46 responses)
-eos
-eos
-en osaa sanoa
-Maksuluokkia voisi miettiä vielä - maksan nimittäin itse marraskuun (jolloin arkipäiviä osui kalenteriin teoreettinen maksimimäärä mitä kuukauteen ylipäätään mahtuu) kahdesta ennakoidusta ylipäivästä seuraavat kaksi seuraavaakin kuukautta 100%:a maksua vaikka käytän hoitopäivistä vain 80%. Täysin tuntiperusteista veloitusta en kuitenkaan kannata, koska se luultavasti toisi liikaa hässäkkää ja kiirettä hakutilanteisiin.
-henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen takaaminen, pysyvyyden takaaminen lapsille ja vanhemmille. -Kiertävistä tartuntataudeista infoaminen (tuntuu että tällähetkellä lähinnä salaillaan vaikka taudit ym -kuuluu elämään, tieto kyllä joo lisää välillä tuskaa mutta antaisi myös moneen asiaan herkyyttä reagoida ja näin vältyttäisiin sairastelukierteiltä ym)
-Jos lapsi tykkää ja on nopea tekemään matikkaa ja äikkää pitäis saada lisää tehtäviä jottei hermostu ku joutuu muita oottaa.
-jos lapsi tykkää ja on nopea tekemään matikkaa ja äikkää pitäis saaha lisää tehtäviä jottei hermostu ku joutuu muita oottamaan
-Että leikki ja askartelutarvikkeita on monipuolisesti että ei tarvi leikkiä nyhjää tyhjästä.