Tunnustamisen menetelmiä

Työmenetelmiä, joissa korostuu tunnustaminen

  • Osaamismerkit
  • Palautetta osaamisestani
  • Toivon puu
  • Tuettu vapaaehtoistyö

Tutustumisen menetelmiä, joita voi käyttää myös tunnustamisessa

  • Vahvuuskortit: Vahvuuksien tunnistamisen lisäksi annetaan niistä tunnustusta. Pohditaan yhdessä, mitä kaikkea näiden vahvuuksien avulla voi tehdä, mitä niiden varaan voi rakentaa jne. Jatketaan vahvuuksien tunnistamisesta kohti tulevaisuuden mahdollisuuksien tunnistamista ja tunnustamista.
  • Elämänjana: Otetaan tarkasteluun elämäntarinasta onnistumisia, vaikeuksien yli selviytymisiä, oppimiskokemuksia jne. ja kiinnitetään huomiota opiskelijan toimintaan niissä, annetaan tunnustusta oman elämän vaiheista ja käänteistä, luodaan toivoa tulevaisuuteen, tuetaan toivokeskeistä itsereflektioa ja -arviointia.
  • SkiLLfie-työkalut: Auttavat paitsi tunnistamaan osaamista myös tekemään sitä näkyväksi ja antamaan siitä tunnustusta.

Osaamismerkit

  • Osaamismerkkejä voi käyttää ohjauksen tukena monella tavalla. Ne toimivat välineenä antaa muodollista tunnustusta saavutetusta osaamisesta. Niiden avulla voi ohjauksessa asettaa opiskelulle konkreettisia tavoitteita, joiden saavuttaminen tulee näkyväksi osaamismerkin kautta. Osaamismerkkien avulla voi rakentaa opiskelijalle yhdessä hänen kanssaan opiskelusuunnitelman (opintopolun), jossa yksittäiset osaamismerkit toimivat välietappeina.
  • Osaamismerkit unelmatyöskentelyn välineenä: Opiskelija pohtii omia unelmiaan ja purkaa sitä oppimisen ja osaamisen näkökulmasta osa-alueisiin: mitä taitoja haluaisi oppia, millaista osaamista haluaisi vahvistaa. Unelmista rakennetaan opintopolkua asettamalla tavoitteeksi osaamismerkkejä: Tässä olen nyt – tämä on haaveeni opiskelu ja työelämän suhteen - siihen minun on hankittava tätä ja tätä osaamista - osaamisen saavuttamiseksi ja tunnustamiseksi minun tulisi saavuttaa nämä osaamismerkit.

Yleistietoa osaamismerkeistä: https://www.ok-sivis.fi/osaamismerkki/yleista-osaamismerkeista.html

 

Esimerkkinä Arjen kansalaistaidot -osaamismerkkiperhe

Lea Lihavainen, Opintokeskus Sivis: Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vapaassa sivistystyössä - Arjen kansalaistaidot -osaamismerkkiperhe

Arjen kansalaistaitaja -osaamismerkkiperheen lisätiedot ja videoesittely löytyy täältä: https://peda.net/kansanopistot/kansanopistoyhdistys/m/lukutaitokoulutus/ako. Ruotsiksi täältä: https://peda.net/kansanopistot/kansanopistoyhdistys/m/lukutaitokoulutus/kfvm.

Palautetta osaamisestani

Palautetta osaamisestani -harjoitus laajentaa tunnustuksen antamisen piiriä ohjaajan ja oman opiskeluryhmän ulkopuolelle. Harjoitus sisältää ohjeistuksen ja vinkkejä siihen, miten opiskelija voi kerätä ja havainnollistaa palautetta omasta osaamisestaan. Harjoitus on otettu Maahanmuuttajien ohjauksen ja neuvonnan tuki -nettisivustolta maamot.fi.

Valmistelut: Tehtävän avaaminen tietokoneella tai sen tulostaminen luonnokseksi
Välineet: Tietokone ja nettiyhteys tai paperi ja kynä
Harjoituksen tekijä: Ohjaaja ohjeistaa tehtävän, jotta asiakas osaa sen lähipiirinsä tuella tehdä.
Kesto: Ohjeistukseen menee noin 10 minuuttia ja sen jälkeen asiakkaalla aikaa miettiessään ja etsiessään jo saamaansa palautetta ja pyytäen ja saaden sitä lisää tulevina viikkoina sekä kirjoittaen puhtaaksi palautteet.
Harjoituksen jälkeen: Ohjaaja voi halutessaan pyytää asiakasta lähettämään/näyttämään valmiin tehtävän ja ohjaaja voi myös käydä yhdessä asiakkaan kanssa sen läpi.

Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen ovat keskeisiä taitoja urapolulla. Usein ihmiset ympärillämme näkevät jotain, mitä emme itse näe, muista tai osaa arvostaa. Siksi kannattaa välillä tukeutua läheisiin ihmisiin ja kirjata mitä he meissä näkevät. Tämän Palautetta osaamisestani -harjoituksen avulla saat tukea sinut tuntevilta ihmisiltä löytämään taitojasi ja vahvuuksiasi.

Ohjeet:

  1. Kannattaa tallentaa oheinen lomake pohjaksi pilvipalveluun (esim. Google Docs -tiedostoksi). Aloita kirjoittamalla tiedostoon, millaisia taitoja ja vahvuuksia koet itselläsi olevan. Jos sinun on vaikea löytää itseäsi kuvaavia ominaisuuksia, voit katsoa vinkkejä esimerkiksi täältä: PDF
  2. Lähesty läheisiä ihmisiäsi (esim. perheenjäsen, sukulainen, kaveri, opiskelukaveri, kollega, pomo, asiakas, mentori, opettaja, tuttu luottamustoimesta tai muusta harrastuksesta) joko suullisesti tai viestillä (esimerkkiviesti: Moikka! Olen hakemassa töitä ja kerään palautetta minut tuntevilta henkilöiltä…). Kysy heiltä millaisia taitoja ja vahvuuksia sinulla heidän mielestään on. Voit pyytää palautteen joko suoraan paperille tai kerätä itse saamasi palautteet yhteen.
  3. Lisää saamasi palautteet luomaasi tiedostoon. Kirjaa saamasi palautteet sellaisenaan tai niiden keskeiset asiat. Jos et halua ottaa mukaan jotain palautetta (esim. sukulaiselta, asiakkaalta), poista ne. Voit myös muistella jotain aiemmin kuulemaasi palautetta.

Voit käyttää värejä tai muokata muuten dokumenttia kauniimmaksi. Halutessasi voit myös luoda palautteista sanapilven (esim. https://answergarden.ch , johon ohje ). Voit halutessasi tulostaa luomasi dokumentin ja säilyttää sitä työtodistuskansiossasi työhaastatteluja ajatellen.

Tämä tehtävä on Positiivinen CV:n  inspiroima.

(PDF-versio alla olevasta lomakkeesta)

NIMI:
KUUKAUSI/VUOSI:

TAITOJANI JA VAHVUUKSIANI
MITÄ OSAAN? / MISSÄ OLEN HYVÄ?

minä itse:

perheenjäsen:

sukulainen:

kaveri:

opiskelukaveri:

kollega (palkallinen työ tai vapaaehtoistyö):

pomo:

asiakas:

mentori tai opettaja:

tuttu luottamustoimesta tai muusta harrastuksesta:

muu, kuka:

Toivon puu

Toivon puu
Tunnustusta voi antaa myös muusta kuin osaamisesta, taidoista ja vahvuuksista. Yksi yleisluontoisen, ei välttämättä yksilön ominaisuuksiin kohdistuvan, tunnustuksen antamisen virittämisen väline on toivon puu. Sen avulla pysähdytään miettimään, millaisin tavoin voimme rohkaista toisiamme, synnyttää myönteistä ilmapiiriä ja vahvistaa yhteistä toiveikasta ajattelua.

Tehdään toivo näkyväksi! Kasvatamme yhdessä toivon puun:

  1. Puun runko on valmis ja odottaa osallistujia seinällä
  2. Mieti: millä sanoilla tai kommenteilla luot toivoa tai olet itse sitä saanut?
  3. Kirjoita toivoa synnyttävät ja ylläpitävät fraasit paperiselle lehdelle ja lisää oma lehtesi toivon puuhun.
Toivon puuhun voi kasvattaa lehtiä lyhyemmän tai pidemmän ajan kuluessa. On hyvä, jos toivon puu on esillä sen verran pidemmän ajan, että toivoa herättävät asiat voi jättää hautumaan, puuta voi käydä katsomassa useamman kerran ja antaa omien ajatusten kehittyä. Kun puun lehdet ovat aikansa kasvaneet, on hyvä kiinnittää siihen yhteisesti huomiota ja jakaa kaikille, millaisia toivon luomisen tapoja puuhun on kehittynyt. Tästä voi versoa laajempi keskustelu toivosta, toivon luomisesta ja ylläpitämisestä, kannustamisesta, rohkaisemisesta ja tunnustuksen jakamisesta.

Tuettu vapaaehtoistyö

Vapaaehtoistyö voi olla itsessään moniulotteinen työmuoto opiskelijoiden kasvun ja oppimisen tukemisessa. Se voi toimia tapana antaa toiminnallisesti tunnustusta opiskelijoille, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen tehtävien hoitamiseen, vastuun ottamiseen ja onnistumisen kokemuksiin. Vapaaehtoistyön ympärille voi myös rakentaa tuetun prosessin, jossa tietoisesti tuetaan opiskelijoiden kielellisiä ja toiminnallisia valmiuksia osallistua vapaaehtoistyöhön sekä tehdään heidän toimintaansa ja kokemuksiaan näkyväksi ja annetaan niistä tunnustusta. Tässä kuvattua tuetun vapaaehtoistyön prosessia on kehitetty KSL-opintokeskuksen lukutaitokoulutuksessa.

Tuetun vapaaehtoistyön jakson aikana opiskelijat osallistuvat vapaaehtoistyöhön pareittain kerran viikossa neljän viikon ajan. Tavoitteena on a) tarjota kokemuksia yhteisöön kuulumisesta, b) mahdollistaa onnistumisen kokemuksia, c) altistua suomen kielelle luonnollisessa kieliympäristössä ja d) tarjota kokemusperäistä tietoa suomalaisesta (työ)kulttuurista. 

Ennen vapaaehtoistyön aloitusta opiskelijaryhmä käy yhdessä kouluttajan kanssa tutustumassa erilaisiin yhteisöihin ja yhdistyksiin. Tämän jälkeen opiskelijat valitsevat niistä itselleen mieluisan vapaaehtoistyöpaikan ja muodostavat työparit.

Kouluttaja menee saattamaan opiskelijoita ensimmäisellä vapaaehtoistyökerralla. Matkalla kiinnitetään huomiota lähtöaikaan, reittiin julkisilla kulkuvälineillä ja siihen, miten osoitteen tiedot ilmenevät tosimaailmassa. Vapaaehtoistyöpaikassa kouluttaja rohkaisee opiskelijoita esittäytymään ja osallistumaan toimintaan. Kouluttaja kirjaa muistiin tilanteita ja käytettyä kieltä.

Ensimmäisen vapaaehtoistyökerran jälkeen vapaaehtoistyön tilanteita simuloidaan luokassa. Luokkaan ”lavastetaan” vapaaehtoistyöpaikka, ja opiskelijat esittävät improvisoiden tilanteita vapaaehtoistyöstään. Näin harjoitellaan työssä tarvittavien ilmaisujen käyttöä yksittäin ja yhdessä. Simuloinnissa opiskelijat saavat tunteen itsestään vapaaehtoistyönsä asiantuntijana ja he voivat opettaa esimerkillään muita. Opiskelijat motivoituvat toistamaan ja painamaan mieleensä suullisia ilmaisuja, joita käyttävät jälleen viikon sisällä omassa vapaaehtoistyöpaikassaan. Opiskelijat voivat simuloinnissa myös kokeilla toistensa vapaaehtoistöitä vaihtamalla rooleja. Osa ryhmästä voi esittää vapaaehtoistyöpaikan asiakkaita, jolloin vapaaehtoistyöhön avautuu muitakin kuin työntekijän näkökulmia. Simuloinnilla tehdään lisäksi jokaisen vapaaehtoistyötä näkyväksi muille ja tunnustetaan sitä kautta hankittua kokemusta ja osaamista.

Vapaaehtoistyökertojen välillä kouluttaja kokoaa vapaaehtoistyössä käytettäviä ilmaisuja paperille. Jokainen opiskelija saa omaan työhönsä liittyvien ilmaisujen koosteen. Lisäksi kouluttaja lähettää opiskelijoille WhatsApp-viestin, jossa kouluttaja lukee ilmaisut ääneen. Opiskelija kuuntelee ja toistaa äänitiedostoa ja seuraa tekstiä paperista. Opiskelijan kanssa sovitaan hänen taidoistaan ja rohkeudestaan riippuen 1–5 ilmaisua, joita hän pyrkii käyttämään vapaaehtoistyössään.

Vapaaehtoistyöjakson päätyttyä tehdään kuvaposteri ”Minun vapaaehtoistyöni”. Kouluttaja kokoaa työskentelyä varten pikkukuvia (esim. papunet.net), jotka kuvastavat opiskelijoiden vapaaehtoistyön kokemuksia (esim. opiskelijoiden työmatkalla käyttämiä kulkuneuvoja, erilaisia työtehtäviä, suomen kuuntelua, puhumista, tunnekuvia). Kukin opiskelija saa 3–4 arkkia pikkukuvia ja leikkaa arkeista irti ne kuvat, jotka kuvaavat hänen vapaaehtoistyötään. Opiskelijat liimaavat kuvat kukin omalle A3-paperilleen ja kirjoittavat kouluttajan tuella niihin tekstit suomeksi, esim. ”Minä kaadan kahvia. Minä kuuntelen suomea. Minä olen iloinen.” Posterit esitellään muille. Tavoitteena on, että posterin avulla opiskelija käsittelee vapaaehtoistyössä tapahtunutta, oppii sanoittamaan tekemiään asioita ja tulee tietoisemmaksi osaamisestaan, toiminnastaan ja tunteistaan vapaaehtoistyössä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä