​


Tässä on pieni tietopaketti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaeista siltä osin kuin opettajan, kouluttajan tai ohjaajan on niistä hyvä tietää.

Tasa-arvolaissa kielletään syrjintä sukupuolen ja sukupuolen ilmaisun perusteella.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän 14 eri perusteella, jotka ovat: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. 
 

Tasa-arvolaki laaditaan sosiaali- ja terveysministeriössä ja sitä valvoo tasa-arvovaltuutettu. 

Yhdenvertaisuuslaki laaditaan oikeusministeriössä ja sitä valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu. 

Molemmat lait uudistuivat 1.1.2015.

Syrjinnän muodot ja positiivinen erityiskohtelu

Seuraavassa esitellään kielletyt syrjinnän muodot yhdenvertaisuuslaissa siten, että lakitekstin jälkeen on pieni kutakin pykälää konkretisoiva teksti. 

10 § Välitön syrjintä 

Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. 

Tällaista välitöntä eli suoraa syrjintää on usein helpompi havaita kuin muita syrjinnän muotoja. Se voi olla vaikkapa rasistista tai seksististä kommentointia.

 13 § Välillinen syrjintä (Huom.: kutsutaan myös rakenteelliseksi syrjinnäksi) 

Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

Esimerkkejä välillisestä syrjinnästä: Työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä. Julkisissa tiloissa vain binäärinormin (ns. sukupuolia on kaksi) mukaisia wc- ja pukuhuonetiloja. Viranomaisten lomakkeissa ei ole huomioitu esim. sateenkaariperheitä. Organisaation käyttämä kieli viestinnässä on niin monimutkaista, että ei se ei "aukene" henkilölle, jolla on kielellisiä haasteita tai alkava suomen kielen taito. Julkiset tilat eivät ole esteettömiä.

14 § Häirintä 

Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn (eli aiemmin mainitut 14 syrjinnän perustetta) ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Jos henkilö kokee tulleensa häirityksi edellisillä perusteilla, niin häirintää on tapahtunut. Selitys "ei ollut tarkoitus" tms. ei siis ole relevantti. Häirinnänvastaisuudessa on tärkeää keskittyä ennaltaehkäisevään työhön. Ennaltaehkäisyä voi olla vaikkapa keskustelu, jossa puhutaan kunkin rajoista ja siitä, miten haluaa tulla kohdatuksi. Keskustelussa konkretisoidaan sitä, miten toisia kohdellaan ihmisarvoa kunnioittaen ja sitä, miten itse ilmaistaan toisille, jos toisten käytös tuntuu häiritsevältä. 

Häirintä on yksi suomalaisten turvallisuuteen vakavimmin vaikuttavista tekijöistä. Sisäministeriön teettämän raportin perusteella häirinnän uskotaan myös lisääntyvän tulevaisuudessa. (Sisäministeriö 2018)

"Häirintä ja sen eri muodot linkittyvät läheisesti vihapuheeseen. Vihapuheen käsitettä ei käytetä tai määritellä lainsäädännössä, mutta Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen mukaan se käsittää kaikki ilmaisun muodot, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat vihaa uhkaavalla ja loukkaavalla tavalla. Vihapuhe voi olla rikoslainen mukainen rikos, yhdenvertaisuuslaissa tai tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää tai muuten yleisesti haitallista ilmaisua." (POLICY BRIEF 1/2018, SYRJINTÄ SUOMESSA. Ajankohtaista tietoa syrjinnästä ja yhdenvertaisuudesta, Oikeusministeriö)

"Esimerkiksi mielenosoitus voi olla yhdenvertaisuuslain mukaista häirintää, kun siinä loukataan vähemmistöryhmiin kuuluvien ihmisarvoa ja luodaan halventava, uhkaava tai vihamielinen ilmapiiri." (POLICY BRIEF 1/2018, SYRJINTÄ SUOMESSA. Ajankohtaista tietoa syrjinnästä ja yhdenvertaisuudesta, Oikeusministeriö)

15 § Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi 

Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. 

Mukautus voi olla vammaisen henkilön osallistumisen mahdollistavan apuvälineen hankkiminen tai henkilökohtainen avustaminen. Koulutustiloiksi on syytä valita esteettömiä tiloja. Koulutukseen hakeutumisen prosessi ja opetusmateriaalit laaditaan saavutettaviksi. Kansalaisfoorumin ohjeita saavutettavuuden lisäämisen löytyy kouluttajan oppaasta kohdata Saavutettavat opetusmateriaalit.

16 § Vastatoimien kielto 

Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut tässä laissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. 

Hienoa, että laissa on mukana tämä vastatoimien kielto. Käytännössä voi kuitenkin olla niin, että ihminen ei rohkene puuttua itse kokemaansa syrjintään pelätessään, että puuttuminen jotenkin "kostautuu" hänelle tai vähintäänkin leimaa hänet hankalaksi ihmiseksi. Ohjaajan tai kouluttajan asemasta puuttuminen on näin ollen erityisen tärkeää. Puuttumisen tapoja on tärkeä pohtia ja yrittää minimoida syrjintää kokeneen ihmisen joutuminen epämukavaan tilanteeseen. 

17 § Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto 

Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää hakijoilta tässä laissa tarkoitettuja henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja. 

Esimerkkinä: Linja-autoyhtiö edellyttää kuljettajanpaikkaa koskevassa hakuilmoituksessaan hakijoilta Suomen kansalaisuutta. 

9 § Positiivinen erityiskohtelu 

Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää. 

Positiivista erityiskohtelua ovat esimerkiksi toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään aliedustettuun ryhmään kuuluvien (esimerkiksi maahanmuuttajat) henkilöiden osuutta koulutuksissa sekä henkilökunnassa. Positiivista erityiskohtelua on suunnitella koulutusten markkinointi ja toteutus niin, että eri vähemmistöihin kuuluvat ihmiset löytävät niihin ja tuntevat voivansa osallistua tasavertaisesti.

Lakien velvoitteet koulutuksen järjestäjille

Yhdenvertaisuuslaki

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on yhdenvertaisuuslain 6 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325#L2P6) mukaan arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus arvioida yhdenvertaisuutta myös työantajan näkökulmasta.

Tasa-arvolaki

5 a § (30.12.2014/1329) Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa 

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa. 

Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää: 1) selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta; 2) tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi; 3) arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas- tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla.