​

Meidän kaikkien identiteetti rakentuu lukuisista palasista. Voit miettiä omaa identiteettiäsi esimerkiksi seuraavien kysymysten valossa: Mikä on sukupuolesi, seksuaalinen suuntautumisesi, äidinkielesi, ikäsi, poliittinen kantasi, taloudellinen tilanteesi, uskontosi tai muu maailmankatsomuksesi? Kuulutko mihinkään vähemmistöön? Mistä olet kotoisin? Millainen on perheesi? Asutko yksin vai muiden kanssa? Mitä harrastat? Mitä arvostat? Millaisia tapoja ja perinteitä noudatat? Ketkä ovat silmissäsi sankareita ja ketkä roistoja? 

Pohdi, miten ihmiseen vaikuttaa, jos hän joutuu jatkuvasti salaamaan identiteettinsä osia. Osa ihmisistä kuuluu niin sanottuihin näkyviin vähemmistöihin. Esimerkiksi ihonväriä tai tiettyjä vammoja ei voi salata. 

Omia tai muiden identiteetin osia voi arvioida myös sellaisesta näkökulmasta, ovatko ne itse valittuja vai sellaisia, joihin ei ole voinut vaikuttaa. Kukaan meistä ei esimerkiksi voi valita perhettä, johon syntyy. Toisaalta identiteetin osia voi arvioida sen suhteen, kuinka arvostettuja ne ovat yhteiskunnassamme. 

Ennakkoluulot ja stereotypiat

Ihmisellä on taipumus jaotella toisia meihin ja muihin. Niistä ryhmistä, jotka kuuluvat “meihin”, tiedämme usein paljon ja heidät on helppo nähdä keskenään erilaisina yksilöinä. Sen sijaan meille tuntemattomien ryhmien edustajat nähdään helposti yksiulotteisina ja stereotyyppisinä. 

Otetaan esimerkkihenkilöksi suomalainen, Porista kotoisin oleva nainen, joka on ammatiltaan opettaja. Hän tietää, etteivät kaikki suomalaiset, porilaiset, saati opettajat ole keskenään samanlaisia. Toisaalta sekä suomalaisuuteen, porilaisuuteen että opettajuuteen saattaa liittyä jotain, jonka hän tunnistaa ja joka saa hänet tuntemaan itsensä näihin ryhmiin kuuluviksi. Yhdistävät tekijät saattavat olla luonteeltaan positiivisia tai negatiivisia. Huomionarvoista on kuitenkin se, että mitä vähemmän tiedämme jostain ryhmästä, sitä helpommin näemme sen jäsenet stereotyyppisiä. 

On syytä olla olettamatta mitään kenestäkään sillä perusteella, että hän kuuluu johonkin vähemmistöön tai edustaa jotain kulttuuria. Parhaiten tietoa ihmisestä saa kysymällä häneltä itseltään kunnioittavasti hänen identiteetistään, tavoistaan ja ajatuksistaan. Ei siis ole olemassa mitään yhtenäisiä kulttuureita, kuten islamilainen tai romanikulttuuri, vaan jokaisella yksilöllä ja perheellä on omat tapansa ilmentää tai olla ilmentämättä kulttuuria tai muuta identiteetin piirrettään.

Nigerialaisen kirjailijan Chimamanda Ngozi Adichien Ted-talk-puhe The Danger of a Single Story havainnollistaa oivaltavasti, miten ihmisillä on taipumus stereotypisoida ja toisaalta sen, miten valta jakautuu eri ihmisryhmien kesken. Puhe kestää noin 20 minuuttia ja siihen voi valita tekstityksen lukuisilla kielillä, myös suomeksi. 

Etuoikeudet tai niiden puute

Teflon-testi

Teflon-testi ohjaa tutkimaan omia etuoikeuksia tai niiden puutetta. Testissä on vain yksi kysymys: Kuinka usein joudut elämässäsi epämukaviin tilanteisiin tai epämukavan erityishuomion kohteeksi seuraavien ominaisuuksiesi takia? 1. ikä 2. sukupuoli 3. seksuaalinen suuntautuminen 4. etninen tausta 5. äidinkieli 6. kansalaisuus 7. vamma/terveydentila 8. uskonto tai muu katsomus

Anna itsellesi jokaisesta kohdasta pisteet 0-3: Usein,= 3 pistettä, Joskus,=2 pistettä, Harvoin,= 1 piste, En koskaan,= 0 pistettä. Pisteitä tulee yhteensä siis 0-24. 

Mitä pienemmät pisteet saa, sitä harvemmin joutuu elämässään syrjityksi. Testin nimi Teflon viittaa siihen, että niillä osa-alueilla, joista saa pisteitä, ihmisellä on kitkaa normeihin nähden, mutta jos jää pisteittä, pinta on kuin teflonia. Ne osa-alueet, joissa kitkaa ilmenee, ovat myös niitä, joihin liittyen ihmisellä on enemmän kokemuksia ja tietoa syrjinnästä. Jos omat pisteet ovat lähellä nollaa, on syytä aktiivisesti opetella havainnoimaan syrjintää. LÄHDE: Tämän testin on alunperin tiettävästi kehittänyt ruotsalainen Louisa Andersson noin vuonna 2004. Tästä linkistä löydät ohjeen, jos haluat teettää Teflon-testin ryhmälle.

Etuoikeuskysely

Vastaa vielä linkistä löytyvän etuoikeuskyselyn väittämiin. Kysymykset ohjaavat sinua havainnoimaan omaa asemaasi suhteessa muihin. Jokaiseen kysymykseen vastataan “totta” tai “ei totta”. Joka kerta, kun vastaat “totta”, pysähdy miettimään, kuka saattaisi vastata samaan kysymykseen “ei totta”. 

Huomio: Etuoikeuksien näkyväksi tekemisellä ei ole tarkoitus syyllistää ketään etuoikeutetusta asemasta, vaan lisätä tietoisuutta epätasa-arvoisuutta kohtaan.