Syrjinnän ja epämukavien tilanteiden ehkäisyä varten kannattaa tehdä mahdollisimman paljon ennakoivaa työtä. Se voi tarkoittaa vaikkapa dialogisuuden edellytyksistä puhumista tai turvallisen tilan sääntöjen läpikäymistä. Kouluttaja voi myös toivoa osallistujilta empaattista ja myötätuntoista suhtautumista toisiin, jotta vuorovaikutus olisi mahdollisimman rakentavaa ja ilmapiiri turvallinen. 

Jos jotain ikävää tapahtuu, on kouluttajalla tai ohjaajalla ensisijainen vastuu puuttua. Hyvistä puuttumisen tavoista on hyvä keskustella kollegoiden ja koulutuksiin osallistuvien kanssa. Parhaimmillaan puuttuminen on sensitiivistä ja sisältää yhdessä sovitun korjaavan menettelyn. Se, jota kohtaan on toimittu väärin, tulee kuulluksi ja saa itse ehdottaa, miten hän toivoo asiassa edettävän. Toistakin osapuolta kuullaan, eikä hän menetä kasvojaan, vaan tilanteesta päästään sovintomenettelyn jälkeen jatkamaan yhdessä eteenpäin. Vakavammat tapaukset pitää tietenkin arvioida erikseen. 

Dialogisuus ja turvallisempi tila

Jokaisen koulutustapahtuman alussa on hyvä käydä läpi esimerkiksi seuraavat säännöt ja ohjeet, jotta ikäviä tilanteita ei pääsisi syntymään. 

Rohkea ja turvallinen osallistuminen

• Kunnioitetaan toisia ja heidän mielipiteitään (Miten kunnioitusta ilmaistaan?)
• Ei tehdä toisista oletuksia (Meillä kaikilla on monenlaisia näkyviä ja näkymättömiä identiteetin osia)
• Saa osallistua ja olla osallistumatta (Mieti, miksi päätät joskus olla osallistumatta.)
• Tiedosta aikomuksesi ja vaikutuksesi.
• Ole solidaarinen puhetilan käytössä. (Sitä on yllättävän vähän.)
• Kuuntele toisia (Millaista on hyvä kuuntelu?)

Lähde: Araon & Clemensin (2013) artikkeli From Safe Spaces to Brave Spaces

Ohjeita dialogisuuteen

• Puhu niin, että toinen haluaa kuunnella.
• Kuuntele niin, että toinen haluaa puhua.
• Pyri ymmärtämään toista.
• Kysy niin kauan, että ymmärrät. Älä sisällytä tulkintoja kysymyksiisi. 
• Kysy toisen tunteita asiaan liittyen. 
• Kuuntele perustelut ennen kuin päätät, mitä mieltä olet. Sinulla ei edes ole pakko olla omaa mielipidettä asiasta. 
• Kuuntele sitä, mitä toinen sanoo, älä sitä mitä luulet hänen sanovan. 

Empatia ja myötätunto

Empatia on toisen asemaan asettumista toisen lähtökohtia ymmärtäen. Joskus voi olla raskasta eläytyä liikaa esimerkiksi toisen kärsimyksiin. Välittävä ja myötätuntoinen suhtautuminen ei välttämättä edellytä toisen tunteeseen mukaan menemistä. Kannattaa muistutella itseään siitä, ettei tiedä kaikkea toisen elämästä. Ongelmallisellekin käytökselle saattaa olla syitä, joita ei voi tietää. Huonoa käytöstä ei pidä hyväksyä, mutta aina voi ymmärtää. Esimerkiksi syrjinnän vaarassa olevaan ryhmään kuuluvalle ihmiselle on saattanut kasaantua niin paljon syrjinnän kokemuksia, että hän odottaa aina niin sanotusti pahinta. Syrjivästi käyttäytyvällä on hänelläkin historiansa. 

Jos haluat sukeltaa syvemmälle empatian ja myötätunnon maailmaan tutustu Fingon globaalikasvatuksen verkkokurssin osioon “Myötätunnon kulttuuri laajentaa empatian piiriä”. Mukana mm. rauhankasvattaja Hanna Niittymäen podcast (19 min) ja tutkija Antti Rajalan video (8 min).