Yhdenvertaisuuslaissa mainitaan 14 perustetta, jolla yksilö tai ryhmä ei saa tulla syrjityksi. Ne ovat: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvän syy. 

Opinnollista toimintaa ajatellen olisi hyvä kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten saada mukaan osallistujia eri vähemmistöistä. Keskeisiä syrjinnän vaaraa aiheuttavia tekijöitä tässä kontekstissa lienevät kielitaito, varallisuus, terveydentila (esimerkiksi mielenterveyden haasteet) sekä vammaisuus. 

Esteettömyys (fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen)

Esteettömyyden käsitteellä on totuttu arvioimaan fyysisten tilojen toimivuutta liittyen liikunnan esteisiin tai aistivammoihin. Sanaa on helppo laajentaa sosiaalisen ja psyykkisen esteettömyyden arviointiin. Onko koulutus ja koulutusmateriaalit suunniteltu niin, että osallistuminen on myös sosiaalisesti ja psyykkisesti esteetöntä? Käytetäänkö koulutustilanteissa ja viestinnässä sellaista kieltä, joka lisää inklusiivisuutta?

Esimerkkejä: Tuntuuko alkavaa suomea puhuvasta osallistuminen turvalliselta ilman jatkuvaa epämukavaan tilanteeseen joutumista? Onko koulutustilanteet järjestetty niin, että sosiaalisista tilanteista kuormittuva osallistuja voi luontevasti pitää taukoja? Ovatko koulutusten ilmapiiri ja keskustelutavat kehopositiivisuutta edistäviä? Käydäänkö koulutuksissa ja muissa tilanteissa läpi turvallisen tilan sääntöjä? Rohkeneeko kouluttaja tai ohjaaja puuttua syrjivään puheeseen tai toimintaan? Millaista on sensitiivinen ja toimiva puuttuminen?

Koulutuksiin ja toimintaan hakeutuminen

Koulutusten osallistujien tavoittelussa on hyvä noudattaa positiivista erityiskohtelua, jotta osallistujajoukko saadaan mahdollisimman moninaiseksi. Siksi on hyvä miettiä, millaisin toimenpitein tai miltä foorumeilta voisi tavoittaa vaikkapa eri ikäisiä, eri sukupuolia, eri kieliryhmiin tai uskontoihin kuuluvia, vammaisia henkilöitä, mielenterveyskuntoutujia tai vaikkapa Suomen romaneita jne. 

Jos osallistujajoukko on perinteisesti ollut melko “keskiluokkaista”, voi tutkia, onko olemassa esteitä vähävaraisempien ihmisten osallistumiselle. Tällaisia voivat olla osallistumis- tai tarvikemaksut tai pelko sosiaalisesta epämukavuudesta. 

Inklusiivisuus

Mieti kaikissa tilanteissa, onko mihin tahansa vähemmistöön kuuluvan helppo tulla mukaan, osallistua tasa-arvoisesti muiden kanssa, saada onnistumisen kokemuksia, tulla kuulluksi, käyttää valtaa ja kokea ryhmään kuulumista ilman että joutuu toistuvasti epämukavan erityishuomion kohteeksi. 

Intersektionaalinen eli moniperustainen syrjintä

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa todetaan, että intersektionaalisuus tarkoittaa ”tarkastelutapaa, jossa monien tekijöiden, sukupuolen ohella, esimerkiksi sosioekonomisen taustan, asuinpaikan, alkuperän, perhetaustan, koulutuksen, iän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun katsotaan vaikuttavan samanaikaisesti yksilön asemoitumiseen yhteiskunnassa”. 

Ihminen ei koskaan ole vain yksi ominaisuus, ja siksi hän voi tulla myös eri ominaisuuksiensa perusteella syrjityksi eri tavoin ja eri tilanteissa. 

Virikkeitä

Tutustu Yle:n sarjaan All X panel. Paneeleissa keskustelee joukko tiettyyn ihmisryhmään kuuluvia ihmisiä ennakkoluuloja purkaen. Keskustelut ovat noin 15 minuutin pituisia. Huomioi, että kaikki paneelit eivät liity syrjinnän vaarassa oleviin vähemmistöihin. Jos kuulut itse jonkin paneelin esittelemään ihmisryhmään, voit saada arvokasta vertaistukea.

Katso Sumaiyah Manzoor-Khanin koskettava spoken word -esitys This is not a humanising poem. Esitykseen voi valita suomenkielisen tekstityksen. Se kestää 3 minuuttia. Pohdi videon katsottuasi, mitä seurauksia näkyvään vähemmistöön kuulumisella saattaa olla ihmisen käytökseen. Voi olla, että sinulla on itselläsi siitä kokemusta.