​

Tavoitteena on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotietoinen yhteisö, jossa kaikki saavat olla turvallisesti omia itsejään ja kokea arvostusta ja osallisuutta. Tällaista tilaa tavoiteltaessa analysoidaan kaikkia toiminnan osa-alueita ja pyritään muokkaamaan niitä mahdollisimman inklusiivisiksi eli kaikki ihmiset mukaan ottaviksi. 

Koska maailmaa ei saada valmiiksi hujauksessa, on hyvä ottaa (toimintavuodelle/kurssille/markkinoinnille/viestinnälle/käytetyille opetusmateriaaleille/tiloille) pieniä konkreettisia tavoitteita ja edetä niitä kohti askel kerrallaan. 

Normien purkaminen

Normit ovat oletuksia siitä, millaisia ihmiset ovat. Esimerkiksi historian kirjoissa normin mukainen ihminen voisi olla valkoinen eurooppalainen vammaton heteromies. Hän on luultavasti se henkilö, jonka näkökulmasta käsin suurin osa kouluaikamme historian opetuksesta on tapahtunut. 

Kansalaisfoorumin kirjoituskurssin normiosallistuja saattaisi olla keski-ikäinen, suomenkielinen valkoinen nainen. 

Jotta normeja voi alkaa purkaa, ne on ensin tehtävä näkyväksi. Ihminen, joka itse on lähellä toimintaympäristönsä normeja, ei välttämättä havaitse niitä kovin helposti. Hän on kuin kala vedessä. Kaikki on tuttua ja ymmärrettävää. 

Tavoitteena pitää olla normien väljeneminen ja sellaisen toimintakulttuurin luominen, jossa monenlaiset ihmiset voivat turvallisesti ja helposti toimia joutumatta jatkuvasti epämukaviin tilanteisiin. 

Tutustu Normit nurin -oppaasta vähemmistöihin kuuluvien nuorten aikuisten omiin tarinoihin. Tarinat löytyvät sivuilta 15, 19, 27, 29, 37, 41, 51 ja 53.

Konkreettisia toimintoja

Alla on kysymyksiä, joiden avulla voi alkaa havainnoida, millaisia muutoksia voisi omassa ja yhteisön toiminnassa tehdä.

• Onko koulutusten markkinoinnissa ja muussa viestinnässä käytetty kieli selkeää?
• Havainnollistetaanko asioita kuvien ja muun visuaalisen tuen avulla?
• Käydäänkö koulutusten rakenne ja toimintatavat läpi etukäteen?
• Miten varmistetaan, että asiat ovat tulleet ymmärretyiksi?
• Millaista kuvastoa, sanastoa ja esimerkkejä käytetään? Näkyykö niissä ihmisten moninaisuus positiivisella tavalla? Purkavatko ne esimerkiksi sukupuoliin tai perhemalleihin liitettyjä stereotypioita?
• Jos käsitellään vähemmistöryhmää, niin tuleeko ryhmän sisäinen moninaisuus esiiin?
• Ohjataanko opiskelijoita havaitsemaan yhteiskunnan epätasa-arvoisuuksia?
• Onko opetuksen sisältö hyvin länsimaa- tai Eurooppa-keskeistä?
• Osaavatko kouluttajat ja ohjaajat reflektoida omaa kielenkäyttöään esimerkiksi niin, ettei puhe ole heteronormatiivista tai sukupuolia stereotypisoivaa?
• Eihän mikään toiminta ole saavuttamatonta vähävaraisimmille ihmisille? 
• Onhan yhteisesti sovittu, etteivät vähemmistöjä tai eri sukupuolia pilkkaavat vitsit ole sallittuja?
• Onko sitouduttu siihen, että kaikkeen häirintään ja syrjintään puututaan viipymättä ja rohkeasti? Onko ideoitu yhdessä hyviä puuttumisen tapoja?
• Onko kaikki mahdolliset kohtuulliset mukautukset tehty, jotta koulutukset olisivat fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti esteettömiä? 

Syrjimättömyystesti

Saadaksesi lisää konkreettisia ajatuksia tee Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa laadittu Syrjimättömyystesti. Testin näkökulma on organisaation eli vastaa kysymyksiin kuvitellen itsesti työnantajan edustajaksi. Mikäli sinulla on kehittämisideoita Kansalaisfoorumin toimintaan tai koulutukseesi syrjimättömyyden suhteen, ota asia mielellään puheeksi työntekijöidemme kanssa. Kehitetään yhdessä!