Kasvatuskeskustelu

Kasvatuskeskustelu toimintamallina

Toimintamalli
  • Kasvatuskeskustelua käytetään, kun oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti.
  • Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä kasvatuskeskusteluun enintään 2 tunniksi, mahdollisimman pian tapahtuneesta koulupäivän aikana, ennen tai jälkeen.
  • Keskustelu kirjataan wilmaan ja siitä on ilmoitettava oppilaan huoltajille, joille varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi.
  • Keskustelussa teko tai laiminlyönti käydään läpi yhdessä oppilaan kanssa.
  • Selvitetään tarvittaessa laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot, joilla käyttäytymistä ja oppilaan hyvinvointia voidaan koulussa parantaa.
  • Keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt.
  • Samasta asiasta voidaan määrätä uudelleen kasvatuskeskusteluun tai jälki-istuntoon.

Tyypillisiä kasvatuskeskusteluasioita?

  • Toistuva oppituntien häirintä
  • Toistuva kotitehtävien laiminlyönti tai koulutarvikkeiden unohtaminen
  • Toistuva myöhästely oppitunneilta
  • Lunttaaminen ja väärentäminen
  • Toisen omaisuuden varastaminen ja turmeleminen
  • Tottelemattomuus henkilökuntaa kohtaan
  • Epäasiallinen käytös tai kielenkäyttö
  • Muu toistuva koulun sääntöjen rikkominen

Miksi kasvatuskeskusteluja?
  • Kasvatuskeskustelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen toimintatavan jälki - istunnolle.
  • Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulun häiriökäyttäytymistä.
  • Kasvatuskeskustelussa oppilaan käyttäytymistä tai tapaa toimia pyritään ohjaamaan ja hänen on itse mietittävä rikkomuksen seuraukset.
  • Opetetaan vastuullisuutta ja otetaan vanhemmat mukaan yhteisiin kasvatusasioihin. Avataan kasvun rajoja keskustelun kautta, jolloin oppilaalle tulee tunne, että hänestä huolehditaan, häntä kuunnellaan ja asiat otetaan vakavasti.
  • Oppilas joutuu pohtimaan mitä teki, miksi ja miten korjata tilannetta lisäten oppilaan vastuuntuntoa.
  • Oppilaan oman vastuun kasvaminen itsestä ja muista
  • Oppilaiden epätoivotun käyttäytymisen vähentäminen
  • Saada oppilas miettimään rikkomuksiaan tarkemmin ja ymmärtämään tekojensa seuraamukset
  • Saada oppilas kunnioittamaan ja noudattamaan koulun sääntöjä paremmin
  • Mietitään yhdessä oppilaan kanssa oikea toimintamalli vastaavissa tilanteissa jatkossa
  • Tiedonkulun nopeutuminen kodin ja koulun välillä
  • Kodin ja koulun välisen yhteistyön tiivistäminen
  • Jokainen aikuinen on koulussamme velvollinen puuttumaan tilanteisiin, joissa näkee koulun sääntöjä rikottavan ja aloittamaan tilanteen selvittämisen viipymättä.
Perusopetuslaki 35 § a - Kasvatuskeskustelu
  • Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.
  • Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.
  • Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi.

Perusopetuslaki 36 § - Kurinpito
  • Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.
  • Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.
  • Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
  • Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.
  • Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan.



Liitteet:

KASVATUSKESKUSTELU.pptx

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä