Suomen saaristo on pitkälti ruotsin- ja kaksikielisten asuttamaa aluetta. Suomessa on neljä pääsaaristoaluetta; Kotkan saaristo, Helsingin saaristo, Saaristomeri ja UNESCOn maailmanperintökohde, Merenkurkun saaristo.

Helsingin edustalla sijaistsee hyvin monta saarta, joista osalla on sotilaallinen historia Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta. Täältä voit lukea Helsingin seudun saaristo-oppaan.

Saaristomeri on kulttuurisesti samankaltainen kuin Suomen ruotsinkielinen rannikkoalue. Saaristossa on kuitenkin enemmän ruotsista vaikutteita saaneita perinteitä kuin mantereella, esimerkiksi juhannussalot. Ahvenanmaan saaristo on ruotsinkielinen, Turun saaristoalue pääosin ruotsinkielinen ja pohjoinen saaristo-osa enemmän suomenkielinen.
Koska alue on vesistön halkomaa, kulkeminen tapahtuu osittain vesiteitse. Saaristomeren alueen lapset saattavat kulkea kouluun esimerkiksi vesibussilla.

Saariston rengastie on erittäin suosittu retkikohde pyöräillen. Sitä pitkin pääsee hyvin tutustumaan Turun saaristoon ilman omaa venettä hyödyntäen siltoja, maantielauttoja, losseja ja yhteysaluksia. 









Merenkurkun saaristo sijaitsee Vaasan edustalla. Sen läpi on liikennöity Suomesta Ruotsiin, sillä maanvälisten saarten etäisyys toisistaan on lyhimmillään vain 20km. Alueen vierailukartasta näkee, kuinka monella paikalla on ruotsinkielinen nimi.
Talviaikaan on kuljettu aikoinaan jäätietä pitkin ja kesäisin veneitse. Merenkurkun Svedjehamn toimii joka toinen vuosi aloituspisteenä jokavuotiselle Postisoudulle. Postisoudun aikana osallistujat soutavat ja purjehtivat maalaisveneillä Svedjehamnin, Björköbyn ja Ruotsin Holmön väliä kunnioittaakseen saariston asukkaita jotka vuosisatoja kuljettivat postia matkustaen Suomen ja Ruotsin väliä.

Myös Ahvenanmaan Eckeröstä soudetaan samaa tapaa kunniottaen postisoutu Ruotsin Grisslehamniin.

Mille saarelle haluaisit itse matkata? Tehkää vaikka reittisuunnitelma saarihyppelylle. Varatkaa majoitus ja ostakaa kulkuliput, tietysti ruotsiksi.