Juhlat ja perinteet

Svenskadagen 6.11 - Ruotsalaisuudenpäivä

Mistä kaikki juontaa juurensa? Miksi Suomessa ylipäätään puhutaan ruotsia?

Minkä näköinen "Ruotsi- Suomi" oli? Miltä silloinen Ruotsi ja sen alueet näyttivät kartalla? Miten karttakuva eroaa nykyisestä? Alla Ruotsin valtakunta suurimmillaan.
Lähde: http://www.sjohester.se/stmaktstiden3.jpg


Koska Suomi oli pitkään osa Ruotsia, myös ruotsinkieli vakiinnutti paikkansa Suomen alueella. Näistä ajoista perintöna kieli on periytynyt sukupolvelta toiselle. Suomenruotsalaisia on Suomessa nykyään vajaa 300 000.
Missä ruotsia puhuvat suomalaiset asuvat? Tutustukaa esim https://peda.net/jyvaskyla/kielisuihkutus/kjm/ruotsin-kieli/kulttuuri/maantieto/ssral

Minkälaisia ruotsia puhuvat suomalaiset ovat? Keskustelupohjaksi voitte katsoa esim. Mitt Finland är ditt videon, jossa ihmiset kertovat itsestään. Voitte huomata, kuinka erilaisia ja silti samanlaisia olemme.
Svenska nu on rakentanut videon pohjalta tehtäviä, jotka muokattuna soveltuvat myös alakouluun.

Ruotsalaisuuden päivä lyhyesti- YLE Oppiminen

Kuunnelkaa Modersmålets sång esim. denna version av Ekenäs gymnasium.
Sanat lauluun.


Keskusteltavaksi:
- Miltä tuntuisi, jos omaa äidinkieltään ei saisi käyttää?
- Miten ruotsin kieli tai suomenruotsalaisuus näkyy ympärilläsi?

- Ilmestyykö lähialueella ruotsinkielistä lehteä?
- Missä on lähin ruotsinkielinen koulu tai päiväkoti?
- Oletko huomannut ruotsinkielisiä ohjelmia televisiossa? Mitä?
- Oletko huomannut ruotsinkielistä tekstiä tuotepakkauksissa tai käyttöohjeissa? Missä?
- Miten viettäisitte ruotsalaisuudenpäivää?

Luciadagen - Lucian päivä 13.12




Täältä löydät kattavan tietopaketin Lucian päivän historiasta sekä vuosittaisesta Lucian valinnasta.
Liitteessä myös kolmen eri Lucia laulun ruotsinkieliset sanat.

Lucian päivänä voidaan laulaa myös muita Lucian päivän lauluja esim:
Lusse lelle
Staffansvisan


Miksette järjestäisi omaa Luciajuhlaa? Esittäjinä voivat olla aikuiset, lapset tai lapset yhdessä aikuisten kanssa. Kuka Lucia oli ja mitä hän symboloi? Valmiin käsikirjoituksen esitettäväksi löydät esim. täältä Inkeroisten yhteiskoulun Pedanetistä.

Lucianpäivänä voidaan leipoa tai ainakin maistella Lucian päivän pullia. Pullalla on monta ruotsinkielistä nimeä, joista ehkä yleisin on lussekatt. ( https://sv.wikipedia.org/wiki/Lussekatt )



Liitteet:

Luciasånger

Dalahäst

Dalahäst - Taalainmaan hevonen, on tunnettu tuliainen ruotsinmatkalta. Sanotaan, että metsätyömiehet alkoivat 1600- luvun lopulla ensin veistellä niitä puusta ajankulukseen tuliaisiksi kotiin pitkillä työrupeamilla. Puhutaan myös, että talon vanhimmat olisivat ne veistäneet lapsenlapsiensa leikkisiksi. Hevonen liittyy vahvasti skandinaaviseen muinaisuskoon, mutta se oli ennenkaikkea tärkeä apu maatalous- ja metsätöissä.
Osa veistellyistä hevosista meni markkinoille myyntiin, jolloin ne alkoivat levitä myös muualle.
1830-luvulla dalahäst sai koristemaalauksensa.

Hevosten sarjatuotanto alkoi Nusnäsissä vuonna 1928, kun veljekset Nils ja Jannes Olsson (silloin 13- ja 15-vuotiaat) perustivat ensimmäisen pikkutehtaan ostettuaan oman vannesahan.

Nykyään tuotanto tehtaissa tapahtuu samaa tuotantotapaa noudattaen kuin alunperinkin. Valitut puupalat saavat ensin ääriviivat, joiden mukaan palat erotellaan toisistaan. Sitten reunat sahataan tarkasti käsikäyttöisesti vannesahalla. Seuraavana vuorossa on vesitely, joka tapahtuu perinteiseen tyyliin mora-puukolla.

Värjäys tapahtuu kastamalla hevoset kahdesti pohjaväriin, jonka jälkeen ne hiotaan ja kastetaan maaliin vielä kertaalleen. Kauniit kuviomaalaukset maalataan käsin. Viimeisenä silauksena hevoset saavat pinnalleen lakkakerroksen.

Perinteisesti hevoset ovat oranssinpunaisia, mutta nykyään niitä löytää turistiliikkeistä monissa eri värivaihtoehdoissa.
Täältä näet alkuperäistehtaan vaihtoehdot.


Lähde: https://www.nilsolsson.se/

Liitteet:

Dalahäst - ääriviivat
Dalahäst värityskuva

Midsommarfest

Fira midsommar som riktiga svenskar!

Juhlikaa juhannusta kuin oikeat ruotsalaiset. 

Askarrelkaa ensin perinteiset kukkaseppeleet. Voitte tehdä ne luonnonkukista sitomalla tai allergiaystävällisesti kartongista. Myös askarteluun voi ottaa vierasta kieltä mukaan käymällä samalla läpi esimerkiksi värejä. Tekemistä on hyvä myös ohjeistaa ruotsiksi samalla konkreettisesti havainnollistaen.

(en) sax=sakset
klippa=leikata
(ett) lim=liima
limma/klistra=liimata
ett papper=paperi
en kartong=kartonki
en blomma=kukka
ett löv/ ett blad=lehti
en blomkrans=kukkaseppele/-kranssi



Midsommarstång, toiselta nimeltään majstång, kuuluu olennaisena osana juhannusjuhlintaan. Juhannussalon tekemisen voi antaa vaikka piirustustehtäväksi. Vaihtoehtoisesti lapset voivat rakentaa oman salon vessa- ja talouspaperirullista, sanomalehdestä yms. paperitavarasta.

Kun rekvisiitta on saatu valmiiksi, on aika leikkiä ja laulaa.

Metning- onginta


Ongintaa varten rakennetaan ongintapiste, onki ja hankitaan tietysti myös "palkinnot". Jotta iso vonkale kävisi onkeen, on lausuttava kalastusloru joko itse ääneen lukemalla tai aikuisen perässä toistaen. 

"Fiskar, fiskar i denna sjö,
nappa nu i detta spö."

Säcklöpning- Pussijuoksu
Pussijuoksua varten tarvitaan jätesäkkejä ja tila, jossa kilpailijat pääsevät liikkumaan esim. 20m matkan esteettä. Pussijuoksu voidaan toteuttaa yksilökilpailuna tai joukkueittain.

Balanslek/Balanskrans- Tasapainoleikki 

Kukkaseppele pujotetaan toisen jalan ympärille ja lapset lähtevät liikkumaan ennalta sovitulla alueella. (esim. 5x5m) Tarkoituksena on pysyä pystyssä yhdellä jalalla kulkien tiputtamatta omaa seppelettä. Toisen kilpailijan seppeleeseen ei saa koskea. Pelaaja putoaa pelistä, jos hän kaatuu, molemmat jalat osuvat maahan tai kun seppele putoaa. Se, joka on jäljellä viimeisenä, on voittaja.
Taustalla voi soittaa ruotsinkielistä musiikkia tunnelman luomiseksi.

en fot= jalka
tappa balansen= menettää tasapaino
hoppa på ett ben=hyppiä yhdellä jalalla

Potatissked - Perunalusikka

Osallistujat jaetaan kahteen joukkueeseen. Osallistujat muodostavat kaksi jonoa niin, että jonojen ensimmäiset ovat vastapäätä toisiaan. Jonojen ensimmäisille annetaan lusikka ja lusikkaan peruna. Lusikkaa pitää kannatella yhdellä kädellä ja toisella on tarkoitus pudottaa vastustajan peruna kyydistä. Se kumpi pudottaa toisen perunan nopammin voittaa erän. Hävinnyt pelaaja siirtyy toisen joukkueen jonoon. Peliä pelataan, kunnes toisessa joukkueessa ei olee enää yhtään pelaajaa tai kunnes toisessa joukkueessa on selkeä enemmistö.

en sked= lusikka
en potitatis=peruna
snabbare= nopeampi ("Mikko var snabbare-Mikko oli nopeampi")



Söka par i midnattssolen - Yöttömän yön parinetsintä
Jokainen osallistuja saa itselleen parin. Parien toiset puoliskot muodostavat ns. sisäringin ja ottavat toisiaan kädestä. Toiset muodostavat sisäringin ulkopuolelle ulkoringin. Sisärinki ja ulkorinki alkavat musiikin/laulun alkaessa pyörimään vastakkaisiin suuntiin. Kun laulu/musiikki taukoaa, on parien etsittävä toisensa ja mentävä käsikädessä kyykkyyn. Hitain pari kyykyssä putoaa pois pelistä. Peliä jatketaan kunnes jäljellä on 3-1 paria osallistujamäärästä riippuen.

Musiikkina voi soittaa Youtuben listoja ruotsalaisista kesään sopivista lauluista tai laulaa vaikkapa Blinka lilla stjärna där.

Fotograferare - Valokuvaaja
Isommassa lapsiryhmässä lapset on hyvä jakaa leikkiä varten pienempiin porukoihin. Yksi lapsi on valokuvaaja, joka pyörittää toista lasta kädestä pitäen ympäri. Kun valokuvaaja päästää irti, on pyöritettävän jähmetyttävä siihen asentoon, missä hän sillä hetkellä on. Valokuvaaja ottaa jähmettyneestä patsaasta kuvan ja ottaa seuraavan lapsen pyöritettäväksi ja kuvattavaksi. Kuvattujen lasten tulee olla paikoillaan niin kauan, kunnes kaikki ryhmän lapset on kuvattu, ja valokuvaaja valitsee mielestään parhaan kuvan jähmettyneistä asennoista. Valokuvaajan valinnasta tulee seuraava valokuvaaja.

en fotograferare=valokuvaaja
ta ett foto=ottaa valokuva
en favoritfoto=lempivalokuva ("Vad är ditt favoritfoto?")

Små grodorna- Pienet sammakot
Lapset kerääntyvät yhteen paikkaan ja hyppelevät kuin sammakot samalla kun små grodorna laulua lauletaan. Kun laulu taukoaa, on sammakkojen jähmetyttävä paikoilleen. Jos laulaja näki, että joku liikkui laulun loputtua, siirtyy tämä henkilö mukaan laulukuoroon. Laulua jatketaan ja tauotetaan niin kauan, kunnes vain yksi sammakko jää jäljelle.

Morsgrisar- Äidin porsaat
Äidin porsaat on hyvin tyypillinen laululeikki juhannuksena, vaikka Suomessa sitä lauletaan useimmin joulun alla. Leikissä kävellään ja lauletaan yhdessä ringissä käsistä kiinni pitäen ja pysähdytään osoittamaan itseä ja kavereita. Tarkoituksena on saada lapset yhtymään lauluun mukaan vieraalla kielellä.

Klappa händerna när du är riktig glad- Jos sun lysti on
Leikissä lauletaan ja toimitaan laulun ohjeiden mukaan käsiä ensin taputtaen, sormia napsuttaen, tömistäen jaloilla jne.

Björnen sover - Karhu nukkuu
Lapsista yksi valitaan karhuksi. Valitaan kauempaa myös turva-alue, johon lasten on karhun herättyä juostava turvaan. Muut lapset muodostavat ringin karhun ympärille, ottavat toisiaan käsistä ja laulavat björnen sover -laulua. Kun laulu loppuu, karhu jahtaa laulajia. Jos hän saa laulukuorolaisen kiinni, muuttuu hänkin karhuksi ja leikki alkaa alusta. Leikkiä leikitään niin kauan, kunnes kaikki lapset ovat muuttuneet karhuiksi tai kun karhuja on jo monta.

Sju olika blommor - seitsemän erilaista kukkaa
Ennen tehtävää lapsille on hyvä kertoa skandinaavisesta juhannuksen mystiikasta. Siitä, miten on kerätty rohtoyrttejä ja kukkasia, tehty asioita epätavallisesti (kävely takaperin, ilman vaatteita, keskiyöllä jne.) ja kokeiltu taikoja etenkin tulevan kumppanin toivossa.

Kerätkää 7 erilaista kasvia kuten juhannustaikoihin kuuluu. Valitkaa sitten paikka, jonne kukin vuorollaan kävelee takaperin. Kun perille päästyä kääntyy oikein päin, saa toivoa toiveen laskemalla kukkansa siihen paikkaan.

plocka sju olika blommor=kerätää 7 erilaista kukkaa
gå baklänges=kävellä takaperin
önska=toivoa

Myös ruokailutavat voi ottaa esille esimerkiksi varhaisperuna ja sillimaistiaisten muodossa! 

 

Liitteet:

Sånger