Kulttuuri
Pohjola tutuksi
Viikingit
Ruotsi
Norja
Tanska
Suomi
Islanti
Fäärsaaret
Grönlanti
Ahvenanmaa
Saamelaiset
Pohjoismaalaisia satuja
Kungahuset- Kuningashuone
kuva: https://www.kungahuset.se/kungafamiljen.4.1c3432a100d8991c5b80002606.html
Kuka muu voi kuin presidentti voi olla valtion päämies tai keulakuva? Miksi kaikilla mailla ei ole presidenttiä? Eivätkö kuninkaat kuulukaan vain ritariaikaan?
Voiko muunmaalaisesta tulla kuningas? Näin kävi Ruotsissa, kun Ruotsin valtiopäivät valitsi ranskalaisen Jean-Baptiste Bernadotten seuraavaksi kruununperijäksi, joka aloitti hallitsijana 1818. Bernadotten suku on siitä lähtien hallinnut Ruotsia ja siihen kulloinkin kuuluneita alueita. Ruotsalaisen monarkian juuret ylettyvät kuitenkin vielä pidemmälle yli tuhannen vuoden päähän. Hallitsijoina on ollut yli 70 henkilöä.
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on nykyisin enemmän keulakuva kuin valtaapitävä hallitsija. Korkeinta poliittista valtaa käyttää pääministeri, mutta kuningas kuitenkin toimii ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana ja maan keulakuvana ulkomailla. Hän myös avaa valtiopäivät ja johtaa muodollisuuksia hallituksen vaihtuessa. Kuninkaalla on myös sotilaallista valtaa.
Vaikka monarkia nykyisin edustaa enemmän seremoniallista kuninkuutta, on kuninkaalla edelleen vaikutusvaltaa, ja hän symboloi kansakunnan yhtenäisyyttä ja perinteitä.
Kruununprinsessa Victoria on perimysjärjestyksessä seuraavana, joten hänestä kruunataan Ruotsin seuraava hallitsija. Hän tulee olemaan ensimmäinen nainen johtamassa Ruotsia Bernadotten suvun hallinta-ajalla.
Kuningasperheen jäsenet jaetaan kuningashuoneeseen ja muuhun kuningasperheeseen.
Kuningashuone:
- Kuningas Carl XVI Gustaf (s. 1946)
- Kuningatar Silvia (s. 1943)
- Kruununprinsessa Victoria (s. 1977)
- Prinssi Daniel (s. 1973)
- Prinsessa Estelle (s. 2012)
- Prinssi Oscar (s. 2016)
- Prinssi Carl Philip (s. 1979)
- Prinsessa Sofia (s. 1984)
- Prinssi Alexander (s. 2016)
- Prinssi Gabriel (s. 2017)
- Prinsessa Madeleine (s. 1982), naimisissa herra Christopher O'Neillin kanssa (s. 1974)
- Prinsessa Leonore (s. 2014)
- Prinssi Nicolas (s. 2015)
- Prinsessa Adrienne (s. 2018)
- Prinsessa Birgitta (s. 1937)
Kuningasperheeseen kuuluu Kuningashuoneen lisäksi Kuninkaan siskot:
- Prinsessa Margaretha, Rouva Ambler (s. 1934)
- Prinsessa Désirée, Silfverschiöldin Vapaaherratar (s. 1938)
- Prinsessa Christina, Rouva Magnuson (s. 1943), naimisissa kenraalikonsuli Tord Magnusonin kanssa.
Kuningasperheeseen kuuluu myös - Kreivitär Marianne Bernadotte af Wisborg (s. 1924)
Kuvittele ja pohdi:
Millainen maa Suomi olisi, jos Suomesta olisikin tullut kuningaskunta valtiomuotoa valittaessa?
Kuka olisi nykyään Suomen kuningas? Vai olisiko Suomella kuningatar?
Mitä mieltä olet kuningasperheestä?
Pitäisikö Ruotsin luopua kuninkaasta ja valita keulakuvakseen presidentti? Miksi? Miksi ei?
Kuka itse olisit kuningasperheestä?
Onko olemassa muita maita, joita johtaa kuningas tai kuningatar? Mitkä nämä maat ovat?
Luettelo monarkioista, Wikipedia
Lähde:
Kuningashuoneen kotisivut
Svenska för- och efternamn
Onko Tove naisen vai miehen nimi? Entä Inge?
Sukupuolineutraalit nimet ovat yleistymässä, mutta suurin osa nimistä on edelleen selkeämmin joko miehen tai naisen nimeksi miellettäviä. Jokaisella kielellä on omat perinteiset nimensä, jotka saattavat kuulostaa oudoille kulttuuriin perehtymättömän korvissa, kun niitä verrataan oman äidinkielen nimistöön.
Täältä voit katsoa tavallisimmat ruotsalaiset etunimet Ruotsissa. Suomenruotsalaisissa perheissä suositaan samoja nimiä kuin Ruotsissakin, mutta Suomessa perinteiset nimet ovat vielä kärjessä ja kansainväliset nimet eivät ole yhtä yleisiä kuin länsinaapurissamme.
Täältä löytyy nimigeneraattori, johon syöttämällä vanhempien nimet ja valitsemalla sukupuolen, saat luotua vastineeksi ruotsinkielisen nimen.
Tiesitkö, että Suomessa on oma nimipäiväkalenteri erikseen suomen-, ruotsin ja saamenkielisille nimille ja lisäksi ortodoksinen nimipäiväkalenteri?
Nimiä voi lasten kanssa käydä läpi vaikka siten, että jokaiselle lapselle jaetaan lapulla uusi nimi. Tilaan nimetään paikat, johon kaikki tytöt ja kaikki pojat menevät. Nimen haltijan tulee päättää, onko nimi pojan vai tytön nimi ja mennä sen mukaan oikeaan paikkaan. Leikkiä voi jatkaa vielä esimerkiksi esittäytymällä uudella nimellä toisille. Tietenkin itselleen saa keksiä hauskan äänen tai tekeytyä vaikka vanhaksi, iloiseksi tai ujoksi.
Pohjoismaisissa sukunimissä yleinen pääte on -son, joka tarkoittaa poikaa. Islannissa sukunimi määräytyy edelleen useimmiten niin, että isän etunimeen liitetään omistusliite -s ja joko sana tytär- dóttir tai poika -son.
Tästä Top-80 listasta näkee selkeästi, kuinka paljon juuri -son loppuisia nimiä on ruotsalaisen sukunimistön kärjessä.
Entä se Tove sitten? Tove on naisen nimi.
Inge? On puolestaan miehen nimi.
Pohjoismaat ja niiden liput
Ruotsinkielentaito on avain ymmärtää norjaa sekä tanskaa. Se antaa myös valmiudet ymmärtää pohjoismaalaisuutta ja pohjoismaalaista kulttuuria laajemmassa mittakaavassa.
Ensimmäisen askeleen pohjoismaihin voi tehdä esimerkiksi kartan ja lippujen avulla. Mitkä ovat pohjoismaat? Missä ne sijaitsevat kartalla? Entä millaiset niiden liput ovat?
Lipputeemaa voi hyödyntää monin tavoin askartelussa, esimerkiksi viirinauhana, jonka voi ripustaa pohjoismaiden kartan ylle.
Alla lippuja on hyödynnetty havainnollistamaan samaa fraasia kirjoitettuna eri kielillä.
Liitteet:
Kulttuuriin liittyviä värityskuvia
Värityskuvat
Tietovisa
