Kirjallisuus, teatteri ja elokuva

Pelle Svanslös - Pekka Töpöhäntä

kuva: https://www.pellesvanslos.se/om-pelle/

Pelle Svanslös eli Pekka Töpöhäntä on ruotsalaisen Gösta Knutsonin luoma kissahahmo, jolla on vain pieni hännäntöpökkä. Pekan tarinat alkoivat alunperin radiosta, jossa Gösta kertoi omasta lemmikkikissastaan, jolta rotta oli purrut hännän pienenä. Näistä tarinoista syntyi lopulta kirjasarja, jota julkaistiin vuosina 1939-1972. Pekka Töpöhäntä seikkailee myös sarjakuvissa, elokuvissa, teatteriesityksissä ja gramofonilevyissä.
Pelle Svanslösistä on julkaista nyt myös uusia kirjoja, jotka perustuvat Gösta Knutsonin alkuperäisiin tarinoihin. Pekka Töpöhäntä saa myös uuden elokuvan, jonka ensi-ilta tulee olemaan vuoden 2019 lopussa.

Tarinoiden henkilöt ovat pääosin kissoja, joiden esikuvina on ollut Göstan tuntemia henkilöitä. Pekka esittää Göstaa itseään ja hänen vaimonsa on Maija Maitoparta (Maja Gräddnos). Muut hahmot ruotsiksi löydät täältä ja suomeksi täältä.
Tarinoissa kiltti, rohkea ja ystävällinen Pekka, joutuu ilkeän Monni-kissan jekkujen kohteeksi. Monni yrittää eritoten nolata Pekan tämän töpöhännän takia. Pilkka kosahtaa kuitenkin lopulta Monnin omaan nilkkaan.

Pekan koti on Uppsalassa, jossa sijaitsi ennen myös hänelle omistettu talo.
Uppsalassa voi edelleen löytää jälkiä Pekka Töphännästä:
- Åsgränd kadulla on pieni ikkuna, josta voi kurkata, kuinka Pekka ja Maija asuivat
- Carolinaparken/ Engelska parken- puistossa on Pekka Töpöhäntä leikkipaikka
- Pekka Töpöhäntä patsas
- Gösta Knutssons promenad -niminen katu
- Kissojen ylikulkupaikka, jossa oma hauska liikennemerkki
Pekka Töpöhäntävaellus



Liikennemerkki entisen Pekka Töpöhännän talon lähettyvillä Uppsalassa Övre Slottsgatanin ja Drottningsgatanin risteyksessä. Kuva: Taru Kemiläinen

Täältä voi tulostaa Pekkä Töpöhäntä värityskuvia.

Barnböcker -Lastenkirjat

Kirjasto on oikea aarreaitta. Sieltä löytyy kaikenikäisille lukijoille sopivaa kirjallisuutta myös vieraalla kielellä.

Kirjojen valinnassa mieti ensin millaisista kirjoista lapset pitävät ja mikä on heidän ikänsä ja taitotasonsa kannalta sopivaa luettavaa. Valitse tämän jälkeen hiukan helpompilukuisempi tai samantasoinen vieraskielinen kirja. Jos juoni on entuudestaan tuttu, antaa se hyvät eväät ymmärtää tarinaa myös itsenäisesti kuvien avustamana.


Esimerkiksi täällä on hyvin listattuna ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota voit etsiä oman kirjastosi valikoimasta. Voit rajata hakua iän tai aiheen mukaan.
Täältä voit myös etsiä kirjavinkkejä.
Yksistään Jyväskylän alueelta löytyy 716 ruotsinkielistä kuvakirjaa.

Runon päivä

6.7 on Eino Leinon, runon ja suven päivä.

Teemaan sopivasti, ja myös muulloinkin, on mukava ottaa lorupussi esiin ja esittää muutama loru. Esittää voi näyttelemällä tai vaikka Kylli-tätimäisesti samalla tarinaa piirtäen.


Runon päivänä lapset saavat tehdä tietenkin omat runot.
Vieraalla kielellä voi tehdä abstraktin runon esimerkiksi valmiiksi askarrelluista, kuvallisista sanalapuista, jotka lapsi saa koota haluamallaan tavalla. Valmiita kuvakortteja riimipareillä löydät täältä.
Vaihtoehtoisesti lapset voivat valita jonkun lorukorttien teksteistä ja kuvittaa itse sille korttipohjan.

Lasten kanssa voi alkaa hauskaa äänneleikkiä, jossa samankaltaisia sanoja laitetaan peräkkäin.
Esim: Hatt, katt, tratt, knapp, ko, sko, gris, spis.
Nämä sanat voivat myös olla valmiina kuvakortteina, joista lapsi koostaa itselleen mieluisen riimin.

Pienimmätkin lapset osaavat hyvin kuvittaa lorun: ”Yxan, byxan, handen, tanden och en liten bil, solen stolen, katten, hatten och en krokodil”. 

Liitteenä löytyy kaksi riimittelytehtävää, joissa ensimmäisessä eläimeen on liitetty jokin esine ja toisessa verbiin on liitetty jonkin eläimen nimi.

Liitteet:

Eläinriimit, ratkaisut
Eläinriimit ilman vihjeitä
Eläinriimit, joissa kirjainmäärä on annettu vihjeenä

Bamse


kuva: https://www.bamse.se/blogg/nytt-bamsenummer-14/

Bamse:

Bamse on världens starkaste och snällaste björn, maailman vahvin ja kiltein karhu. Rune Andréasson loi tämän sarjakuvahahmon, joka saa supervoimat syötyään isoäitinsä tekemää hunajaa (dunder-honung). Bamse kohtaa ystävineen sarjakuvissa monia seikkailuja vastustajinaan taikureita, noitia, lohikäärmeitä ja esim. merirosvoja, mutta hän kamppailee myös samojen arjen haasteiden kanssa kuin kuka tahansa. Bamse hahmot asustavat Kumpulassa maaseudulla ja monen talo sijaitsee korkealle vuoren huipulla. Suuria teemoja sarjakuvassa ovat ystävyys, luottamus ja solidaarisuus, miksi se sopiikin hyvin myös kasvatukselliseksi alustaksi. Täältä voit ladata Bamsen kuva- ja keskustelukortit empatia- ja tunnekasvatukseen liittyen.

Aluksi Bamselle pitivät seuraa Kilpinen (Skallman) ja Pomppi (Lille Skutt), mutta henkilökaarti on kasvanut vuosien saatossa hurjasti. Täältä ja täältä voit kurkata, ketä vakiohahmoja lehdissä seikkailee. Bamse sarjakuvan henkilöt muuttuvat sarjakuvassa vuosien saatossa, perustavat perheen, aloittavat koulun tai uuden työn. Myös uusia lurjuksia ja vihollisia tulee vastaan.

Aluksi Bamsea julkaistiin 12 numeroa vuodessa, mutta nykyään lehtiä ilmestyy vuosittain 20 ja tämän lisäksi lukuisia muita lehtiä kuten: Bamsen seikkailut, Bamse - kiva oppia, Bamsen joulu, Bamse-kirjasto, Bamse perheen nuorimmille sekä lukuisia erikoisnumeroja. 

Bamsesta on tullut käsite, aivan kuten Muumeista Suomessa. Bamsesta löytyykin paljon oheismateriaalia pehmoleluista ja värityskirjoista aina laastareihin ja vaatteisiin.

Linkkejä:
Lyhyitä videoita.
Bamsen pieni jumppafilmi 

Lyhyt historia Bamsen takana:

Rune Andréasson loi useita eri nallehahmoja ennen kuin Bamse näki päivänvalon. 1943 alkoivat Brum-nallen seikkailut Allers lehdessä. 1940-luvun lopulla kuvioihin tuli mukaan Teddy, joka ensin ilmestyi sarjakuvana lastenlehdessä ja sittemmin omana lehtenään. Kun televiso saapui Ruotsiin, Andréasson aloitti Nalle -nimisen piirrosanimaation, jossa Nalle kertoi tarinaa samalla sitä piirtäen. Nallesta on tehty kymmeniä TV-ohjelmia ja muutamia vuosia se oli myös lehdissä viikottaisena sarjakuvana.
Teddy ja Nalle sekä heidän piirroskaverinsa esikuvinaan vuonna 1962 syntyi Bamse ystävineen. Bamse sai oman viikkosarjakuvansa Allers-lehteen 1966, jolloin myös ensimmäiset kuusi Bamse-elokuvaa esitettiin TV:ssä. 1972 esitetiin seitsemän uutta Bamse-elokuvaa ennen kuin Bamse sai oman sarjakuvalehtensä 1973.

Rune Andréasson luovutti lehden toisiin käsiin 1990, kuitenkin piirtämistä ja käsikirjoittamista koko ajan jatkaen aina kuolemaansa saakka 15.12.1999. Tämän jälkeen onkin ilmestynyt postuumisti useita "uusia" sarjakuvastrippejä ja tarinoita.

Bamse ja peikkometsä






Olitko aiemmin kuullut Bamsesta?
Mitä pidät siitä?
Kuka Bamsen monista ystävistä itse olisit?

Lähteenä:
Bamsen kotisivut.