LPES105 Kehonhuolto 2 op 2022-2023
Tervetuloa kehonhuolto -kurssille!
Tervetuloa aloittamaan kurssia!
Tervetuloa aloittamaan kehonhuoltokurssia
Ensimmäisellä demokerralla käymme läpi kurssin tavoitteet, suoritustavat ja tärkeimmät käytännön asiat. Keskustelemme kehonhuollon tavoitteista, sisällöistä ja toteutustavoista osana koulun liikuntaa linkittäen keskustelu tuleviin käytännönharjoituksiin ja opetusharjoituksiin.
Harjoitukset
Harjoituksia on 20 tuntia (10 kertaa). Harjoitusten alussa perehdytään lyhyen teorian kautta kyseisen kerran aiheeseen (esim. anatomia, hermosto, tietty kehonhuoltomenetelmä, rentoutuminen, hengitys), tavoitteisiin ja siihen soveltuvaan pedagogiseen lähestymistapaan. Demoilla tehdään aina käytännönharjoituksia sekä usein myös ohjausharjoituksia pareittain tai pienryhmissä.
Opetusharjoitus ja seurannat
Harjoitusten lisäksi kurssiin sisältyy 1 kehonhuollon opetusharjoituskerta oppilasryhmälle. Se ohjataan parin kanssa tai halutessasi yksin. Tämän lisäksi seurataan 1 opetusharjoitus ja osallistutaan tuntien jälkeiseen keskusteluun (n. 30 min).
Kehonhuolto- ohjelma
Opetusparit tekevät ohjaamastaan tunnista ohjelman oppilaille (tietoa, harjoituksia, kuva-tai videomateriaali). Työ on 50 % kurssin arvioinnista.
Seminaari
Kurssi päättyy yhteiseen seminaarikertaan, jossa kokoamme kurssin aikana syntyneitä ajatuksia ja kokemuksia yhteen sekä pohdimme kehonhuollon merkityksiä ja toteutusta osana koulun liikuntaa ja hyvinvointikulttuuria.
Yhteenveto kurssin suorittamisesta
Harjoitukset (20t = 10 kertaa) ja niihin liittyvät tehtävät
Kehonhuollon opetusharjoitus (1 kaksoistunti parin kanssa tai yksin omavalintaisesti)
Opetusharjoituksen seuraaminen (1kertaa)
Tuntisuunnitelman laatiminen omasta opetusaiheesta muiden käyttöön
Kehonhuolto-ohjelman laatiminen omasta opetusharjoitusaiheesta
Seminaari (2t = 1 kerta)
Kurssin arviointi
Kurssi arvioidaan numeerisesti (1-5). Arviointi jakautuu seuraavasti:
- Kehonhuolto-ohjelma: Informatiivisuus, tarkoituksenmukaisuus (perustellut sisällöt), oppilaslähtöisyys, esitystavan selkeys, motivoivuus.
- Tuntisuunnitelma: Käyttökelpoisuus (muut pystyvät suunnitelman pohjalta toteuttamaan harjoituksen): selkeät ja konkreettiset tavoitteet, havainnointi ja palaute tavoitteiden mukaisesti, tarkkuus ja selkeys, jolla sisällöt, ydinasiat, liikkeiden vaikutukset ja toteutustapa sekä organisointi ovat kuvattu.
- Osallistuminen: Läsnäoleva ja aktiivinen osallistuminen harjoituksissa, annettujen harjoitustehtävien etukäteisvalmistelu ja omien tavoitteiden ja itsearvioinnin pohtiva kirjaaminen, muiden kohtaaminen eettisesti.
Hienoa, että olet valinnut tämän kurssin. Kurssista tulee varmasti antoisa meille kaikille.
Olet lämpimästi tervetullut!
Mea
merja.kalaja@jyu.fi
L 337(3 krs)
p. 0445038881
Ensimmäisellä demokerralla käymme läpi kurssin tavoitteet, suoritustavat ja tärkeimmät käytännön asiat. Keskustelemme kehonhuollon tavoitteista, sisällöistä ja toteutustavoista osana koulun liikuntaa linkittäen keskustelu tuleviin käytännönharjoituksiin ja opetusharjoituksiin.
Harjoitukset
Harjoituksia on 20 tuntia (10 kertaa). Harjoitusten alussa perehdytään lyhyen teorian kautta kyseisen kerran aiheeseen (esim. anatomia, hermosto, tietty kehonhuoltomenetelmä, rentoutuminen, hengitys), tavoitteisiin ja siihen soveltuvaan pedagogiseen lähestymistapaan. Demoilla tehdään aina käytännönharjoituksia sekä usein myös ohjausharjoituksia pareittain tai pienryhmissä.
Opetusharjoitus ja seurannat
Harjoitusten lisäksi kurssiin sisältyy 1 kehonhuollon opetusharjoituskerta oppilasryhmälle. Se ohjataan parin kanssa tai halutessasi yksin. Tämän lisäksi seurataan 1 opetusharjoitus ja osallistutaan tuntien jälkeiseen keskusteluun (n. 30 min).
Kehonhuolto- ohjelma
Opetusparit tekevät ohjaamastaan tunnista ohjelman oppilaille (tietoa, harjoituksia, kuva-tai videomateriaali). Työ on 50 % kurssin arvioinnista.
Seminaari
Kurssi päättyy yhteiseen seminaarikertaan, jossa kokoamme kurssin aikana syntyneitä ajatuksia ja kokemuksia yhteen sekä pohdimme kehonhuollon merkityksiä ja toteutusta osana koulun liikuntaa ja hyvinvointikulttuuria.
Yhteenveto kurssin suorittamisesta
Harjoitukset (20t = 10 kertaa) ja niihin liittyvät tehtävät
Kehonhuollon opetusharjoitus (1 kaksoistunti parin kanssa tai yksin omavalintaisesti)
Opetusharjoituksen seuraaminen (1kertaa)
Tuntisuunnitelman laatiminen omasta opetusaiheesta muiden käyttöön
Kehonhuolto-ohjelman laatiminen omasta opetusharjoitusaiheesta
Seminaari (2t = 1 kerta)
Kurssin arviointi
Kurssi arvioidaan numeerisesti (1-5). Arviointi jakautuu seuraavasti:
- Kehonhuolto-ohjelma: Informatiivisuus, tarkoituksenmukaisuus (perustellut sisällöt), oppilaslähtöisyys, esitystavan selkeys, motivoivuus.
- Tuntisuunnitelma: Käyttökelpoisuus (muut pystyvät suunnitelman pohjalta toteuttamaan harjoituksen): selkeät ja konkreettiset tavoitteet, havainnointi ja palaute tavoitteiden mukaisesti, tarkkuus ja selkeys, jolla sisällöt, ydinasiat, liikkeiden vaikutukset ja toteutustapa sekä organisointi ovat kuvattu.
- Osallistuminen: Läsnäoleva ja aktiivinen osallistuminen harjoituksissa, annettujen harjoitustehtävien etukäteisvalmistelu ja omien tavoitteiden ja itsearvioinnin pohtiva kirjaaminen, muiden kohtaaminen eettisesti.
Hienoa, että olet valinnut tämän kurssin. Kurssista tulee varmasti antoisa meille kaikille.
Olet lämpimästi tervetullut!
Mea
merja.kalaja@jyu.fi
L 337(3 krs)
p. 0445038881
Harjoitusten aiheet
Harjoitusten aiheet sisältöjä
1. Kehon kannatusta ja ergonomista käyttöä kehittävä harjoittelu (Rulla). Liikeharjoituksia selkärangan keskiasennon tunnistamiseen, lantion ja hartiarenkaan hallintaan, hengityksen suuntaaminen, kehämäinen hengitys (pallea-rintakehähengitys), aktiivinen uloshengitys (vatsalihakset)
2. Kehon kannatus liikeharjoittelu, ryhdin havainnointi.
Spiraalistabilaatio nauhalla kehon pystylinjauksen tunnistamista, vertikaaliketjun rentouttamista ja spiraaliliikkeen vahvistamista. Jalkaterän harjoitteet.
3. Liikkuvuusmenetelmiä
Liikkuvuusharjoittelun eri menetelmät
Dynaaminen ja staattinen, aktiivinen ja passiivinen liikkuvuus, yhdistelmävenytykset
Hengityksen rooli venytyksissä (sisäänhengitys, rentouttava palleahengitys, aktiivinen uloshengitys)
4. Faskia liikkuvuus ja dynaaminen jooga
5. Rentoutusharjoituksia:
Kehotietoisuutta kehittävä rentouttava liike (hengityksen ja kehon aistimusten havainnointi),
Parirentoutusharjoituksia ohjaten
6. Toiminnallista kehonhuoltoa kouluun (liikkuvuus, ketteryys, kehonhallinta, tasapaino)
7. Akrojoogaa ja parivenytyksiä ja -rentoutuksia
8 .Restoratiivinen harjoittelu rentoutusharjoituksena (Yin-jooga)
9. Istumisen ergonomia, hyvä arkihengitys, kasvojen lihasten rentouttaminen (kielijumppa ja kasvohieronta stressin ja jännityksen kireyttämille lihaksille).
10. Avoinna
Lisäksi harjoituksiin sisältyy rentousharjoituksia ja edellisen kerran teeman liittyviä ohjausharjoituksia
Yin ja restoratiivisen joogan harjoituksen ohjaaminen
Yin jooga on hidas, passiivinen ja parhaimmillaan meditatiivinen harjoitus, jossa asanat tuetaan hyvin apuvälineitä käyttäen, jotta keho voi rentoutua ja nivelet ovat tuettuna. Pääosin asennoissa ollaan istuen tai maaten ja niissä viivytään useampia minuutteja. Tarkoituksena on vaikuttaa sidekudoksiin,myös kehon syvempiin osiin, sisäelimiin. Yin jooga perustuu osin kiinalaisen lääketieteen meridiaanioppii. Asanoissa viivytään noin 5 min ajan (sisältää asennon etsimisen ja siitä poistumisen)
Restoratiivinen jooga on menetelma tietoiseen, syvään lepoon. Siinä keho tuetaan täysin erilaisten välineiden avulla rentouttaviin asentoihin jopa 5–20 minuutiksi. Asanat ovat vielä lepäävämpiä kuin yin joogassa. Nimen käytössä on päällekkäisyyttä.
Ohjauksen vaiheiden tavoitteena on kehotietoisuuden syveneminen ja lepohermoston aktivoitumisen mahdollistaminen ja sen säilyttäminen. Kaikki tapahtuu erityisen tietoisesti ja hitaasti. Siirtymisen asanaan ja siitä pois ovat olennainen osa harjoitusta. Niissä rauhallisuus, kiireettömyys ja tietoiset liikkeet ovat olennaista.
1. Asanaan asettuminen
Näytä miten asanaan mennään turvallisesti
Anna vaihtoehto
Ehdota erilaisia välinetukia
Kannusta kuuntelemaan kehoa ja hienosäätämään omaa asentoa rentouden tunteen löytämiseen.
2. Asanassa viipyminen
Anna havainnoinnin kohde
Kannusta jättäytymään olemisen tilaan ja antamaan itselle mahdollisuus levätä
Tässä osiossa on hyvä olla myös hiljaa jonkin aikaa
3. Asanasta poistuminen
Kerro jo hieman aikaisemmin, että kohta ollaan poistumassa
Anna vaihtoehto jäädä vielä asanaan pidemmäksi aikaa
Kerro miten voi poistua turvallisesti
Kannusta hitaaseen poistumiseen ja lepäämään jäämiseen paikalleen, kuuntelemaan asanan vaikutuksia kehossa
4. Mini rentoutus tai liike
Asanasta poistumisen jälkeen voidaan viipyä hetki lepoasennossa antaen kehon palautua pitkään kestäneestä asennosta ja verenkierron lähteä uudelleen käyntiin venytyksessä oleisiin alueisiin.
Anna myös vaihtoehto tehdä liikettä joka tuntuu sopivalta, voit myös antaa esimerkkejä.
Tämän jälkeen kerrotaan ja näytetään seuraava asana
Harjoitus päättyy vielä rentoutumiseen ja siitä rauhallisesti poistumiseen. Harjopitus päätetään istuen. Omien oppilaiden kanssa voi myös ajan salliessa antaa jokaisen päättää harjoituksensa haluamallaan tavalla ja aikaan eli jäädä rentoutumaan halutessaan pidemmäksi aikaa. Näin jokainen poistuu omia aikojaan jatkamaan päivää kunnioittaen toiseten rentoutumisen jatkumista.