Demokraattinen koulu

Tutustuin Rakentavaa vuorovaikutusta -oppaan (Elo, S., Kaihari, K., Mattila, P. & Nissilä, L. 2018) artikkeliin ”Osallisuus ja demokratia kouluissa” (Rautiainen 2017). Artikkelissa kuvattiin osuvasti sitä, miten demokratia kouluissa kaipaa uudistusta. Tekstissä viitattiin uuden opetussuunnitelman käyttöönoton johtavan sellaisiin muutoksiin kouluissa, joita voitaisiin nimittää kutsua koulutuksen kolmanneksi reformiksi. Uusi opetussuunnitelma ohjaa oppilaan aktiivisuuden ja osallisuuden valjastamiseen opetuksen lähtökohdaksi. (Rautiainen 2017, 17.)

Nykyisillään kouluissa edustuksellinen demokratia voi toteutua siten, ettei suurimmalla osalla oppilaista ole minkäänlaista kosketuspintaa demokraattiseen päätöksentekoon tai yhteistyöhön, jota päätöksenteko vaatii. Yksittäisen oppilaan osallisuus koulun demokratiassa voi rajoittua oppilaskunnan jäsenten valitsemiseen äänestämällä. Äänestäminen on toki yksi tärkeimpiä vaikuttamisen muotoja, muttei suinkaan ainoa.

Kouluissa demokratian uudistamisen lähtökohtana voitaisiin käyttää juurikin oppilaiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja oppilaiden aloitteellisuuden kuulemista. Edustuksellinen demokratia ja oppilaskunnan hallitus ovat tärkeitä (ja lailla kouluille ohjeistettuja, kuten artikkelissakin mainittiin), mutta niiden rinnalle kouluihin kaivataan jotain sellaista, mikä osallistaisi kaikkia koulun oppilaita. Sen lisäksi, että kaikki oppilaat pääsisivät vaikuttamaan, yhteisöllinen toiminta myös lisäisi kouluun kiinnittymisen tunnetta ja täten myös kouluviihtyvyyttä ja parempia oppimistuloksia.

Demokratian uudistamisen painopiste on oppilaiden arkielämässä. Tunne siitä, että oppilaiden mielipiteillä ja viihtyvyydellä on merkitystä, on yksi tärkeimpiä tekijöitä osallisuuden luomisessa. On selvää, että on paljon asioita joissa oppilaiden toiveita ei voida toteuttaa, mutta koulussa on myös paljon sellaista, johon oppilaat voivat vaikuttaa.