Esteettinen osaaminen – Ilmari, Eelis, Eerika, Salla

 

Esteettinen kokemus voi olla abstrakti tai konkreettinen. Se on hyvin subjektiivista, sillä osa voi kokea jonkin asian esteettisenä, kun taas toiset eivät. Esteettiset kokemukset ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. Jokainen ihminen voi kokea estetiikan merkityksellisyyden eri tavoin. Se on merkityksellistä, koska se luo ihmiselle hyvän kokemuksen jostain itselle kauniista.

Oppiminen voi herättää monenlaisia tunteita. Joskus ne voivat olla ikäviä, toisinaan ihania. Se herättää usein onnistumisen, sekä kauneuden ja esteettisyyden tunteita. Flow-tilassa on usein euforian tunnetta, sillä siinä tunnen itseni produktiiviseksi ja saan onnistumisen tunnetta.

Minulle luontevin tapa ilmaista kokemustani tai oppimistani on kertomalla muille sanallisesti tai tekemällä konkreettisesti. Se riippuu tilanteesta ja kokemuksesta. Luontevimpia välineitä itseilmaisussa ovat sanat, taide ja musiikki.

Turvalliset ja musiikilliset ympäristöt herättävät minussa mielikuvituksen ja luovuuden. Myös muiden kanssa musisointi herättää erilaisia mielikuvia. Inkeri Ruokonen kertoo kirjassaan Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa: “Sen [taidekasvatuksen] ulottuvuuksia lapsen kaikinpuoliselle kehittymiselle tulisi rohkeasti aukaista ja perustella kasvattajien ja vanhempien yhteisissä tapaamisissa ja keskusteluissa.” (Ruokonen ym., 2009). Olen samaa mieltä, että lapsien kehityksen edistämiseksi olisi tärkeää edistää lapsen esteettisiä ja luovia kokemuksia. Siksi vanhempien kanssa tulisi käydä keskusteluja siitä, mikä olisi paras tapa toteuttaa tämänlaista kasvatusta.

Kiinnitän huomiota ympäristön puhtauteen ja turvallisuuteen. Näitä seikkoja seuraan aisteillani aktiivisesti. En viihdy aistiympäristössä, jossa voin kokea liian monia aistikokemuksia samanaikaisesti. Esimerkiksi liian monia tuoksuja. Mieluisia aistiympäristöjä ovat sellaiset ympäristöt, joissa koen oloni turvalliseksi ja hyväksytyksi.

Pienet arjen asiat voivat olla hyvin esteettisiä, esimerkiksi kahvikupillinen aamulla tai värikäs ruoka, sekä siisti koti. Arvostan pieniä arjen hetkiä, jotka tuntuvat erityisiltä vain siksi, että ne vievät ajatukseni pois arjen huolista.

Estetiikka ja kulttuuri(kokemukset) tuovat arkeen merkityksellisyyttä, sillä ne toimivat kuin pieninä valonvälähdyksinä arjen keskellä. Ne lisäävät hyvinvointia, kun ne tuovat arkeen mielekkyyttä ja uusia kokemuksia. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen on hyvin sidonnaista suomalaiseen luontosuhteeseen ja se lisää mielen hyvinvointia ja antaa keholle hyvän olon.

Estetiikassa ei suoranaisesti voi olla väärää, sillä se on subjektiivista. Joku voi kokea jonkin asian esteettisesti vääräksi, vaikka toisen mielestä se on oikein. Näin ollen estetiikka ei yleisesti katsottuna voi olla oikeaa tai väärää. Kauneus on katsojan silmissä. Sillä on kuitenkin monia ulottuvuuksia, kuten kauneus ja rumuus tai karheus ja sileys.

 

Lähde:

Ruokonen, I. & Rusanen, S. 2009. Esteettinen kasvattaja kulttuurisena kasvattajana. Teoksessa Inkeri Ruokonen, Sinikka Rusanen & Anna-Leena Välimäki (toim.) Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Yliopistopaino Oy. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80314/3ade1cb7-b61e-4c73-b0a8-b0305b3f927b.pdf?sequence=1