Opponointi
Sisältö
Opponointi vertaisarvioinnin muotona
Tiede nojaa nykyisin vertaisarviointiin vahvasti: tieteellinen tutkimus ja uusi tieto käy läpi vertaisarviointiprosessin ennen kuin se tulee osaksi tieteellistä tietoa. Vertaisarviointiprosessissa arvioidaan syntynyttä tietoa ja sen muodostamista. Lisäksi arvioidaan, miten tutkijat liittävät sen osaksi aiempaa tietoa ja miten raportointi (artikkelikäsikirjoitus) noudattaa tieteenalan konventioita ja miten raportti pysyy sopivan tiiviinä. Myös valtaosa titkimushankehakemuksista käy läpi vertaisarvioinnin. Tällöin arvioidaan tutkimussuunnitelmaa, mm. etenkin tutkimusaiheen ja tutkimusongelman merkittävyyttä tieteelle ja/tai yhteiskunnalle, innovatiivisuutta ja hankkeen toteuttamiskelpoisuutta.
Kouluopetuksessa vertaisarviointi on tärkeä formatiivisen arvioinnin muoto ja tuotu esiin myös kansallisissa opetussuunnitelmissa. Formatiivisen vertaisarvioinnin tavoite on tukea oppimista ja ymmärrystä omasta oppimisesta ja oppimisprosessista.
Opponointi soveltuukin hyvin tutkiellmaseminaarin yhdeksi työmuodoksi. Pääpaino opponoinnilla on tutkielmatyön tukemisessa, mutta samalla valottaa vertaisarvioinnin roolia tieteellisessä työssä.
Vinkkejä tutkimussuunnitelman opponointiin
Kun luet tutkimussuunnitelmaa läpi, voit pohtia esimerkiksi miten seuraavat näkökulmat ilmenevät seuraavissa osioissa:
Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
- Käykö tutkimusaihe ja sen merkitys ilmi?
- Onko esim. mahdollinen tutkimusaukko tuotu esiin tai mistä näkökulmassa työssä lähestytään aihetta?
Aikaisempi tutkimus
- Onko esiintuotu aiempi tutkimus relevanttia tutkimusaiheen näkökulmasta?
- Millaisia käytetyt lähteet ovat laadultaan (kansainvälisissä tai kotimaisissa vertaisarvioiduissa lehdissä tai kokoomateoksissa julkaistua tutkimusta, oppikirjoja, opinnäytetöitä, muita lähteitä)?
- Käykö keskeiset käsitteet ilmi?
Tutkimusongelma ja mahdolliset täsmentävät tutkimuskysymykset
- Onko tutkimusaihe onnistuttu muotoilemaan täsmällisemmäksi tutkimusongelmaksi ja mahdollisiksi tutkimuskysymyksiksi?
- Onko (alustavat) tutkimuskysymykset vastattavissa? Onko niitä sopivasti tutkimusongelmaan nähden?
Tutkimusmenetelmät, -aineistot ja aineiston käsittely
- Käykö ilmi millainen ja kuinka laaja aineisto on tarkoitus kerätä?
- Onko aineisto ja sen laatu (kvalitatiivinen ja/tai kvantitatiivinen) linjassa tutkimusongelman kanssa?
- Millaisia käytännön näkökulmia aineiston keräämiseen ja analysointiin on tuotu esiin? Onko jotain, mitä pitäisi vielä ottaa huomioon?
- Onko tässä vaiheessa jo pohdittu luotettavuuteen ja eettisyyteen liittyviä tekijöitä? Onko vielä jotain tekijöitä, jotka olisi hyvä ottaa huomioon tässä vaiheessa tutkimusta?
Aikataulu
- Onko aikataulu realistinen ja noudatettavissa?
Muuta
- Tuleeko tutkimussuunnitelmasta mieleen vielä muuta kommentoitavaa, esim. mikä on erityisen hyvää tai selkeää ja mihin voisi kiinnittää vielä huomiota?
- Oliko joitain kohtia, joissa et saanut ajatuksesta kiinni tai jotka oli kirjoitettu epäselvästi?
- Pitäisikö joitakin kohtia perustella vielä huolellisemmin?
Muista antaa palautetta rakentavasti, opponointipalautteen tarkoitus on auttaa kehittämään tutkimussuunnitelmaa/ tutkimusta. Pelkkä positiivinen palaute ei auta kehittämään työtä eteenpäin, mutta muista tuoda esiin näkökulmia, jotka näyttäytyivät sinulle hyvinä tai mielenkiintoa herättävinä. Muista tuoda myös esiin kehitettävät näkökulmat rakentavasti.
Vinkkejä kanditutkielman vaiheen opponointiin
Kun luet kanditutkielman vaihetta läpi, voit pohtia esimerkiksi miten seuraavat näkökulmat ilmenevät seuraavissa osioissa, käytä tässä apuna myös tutkielman arviointikriteerejä:
Johdanto
- Johdatteleeko johdanto tutkielman tematiikkaan ja motivoidaanko aihe?
- Käykö tutkimusaihe ja sen merkitys ilmi?
- Onko esim. mahdollinen tutkimusaukko tuotu esiin tai mistä näkökulmassa työssä lähestytään aihetta?
Aikaisempi tutkimus
- Onko esiintuotu aiempi tutkimus relevanttia tutkimusaiheen näkökulmasta?
- Millaisia käytetyt lähteet ovat laadultaan (kansainvälisissä tai kotimaisissa vertaisarvioiduissa lehdissä tai kokoomateoksissa julkaistua tutkimusta, oppikirjoja, opinnäytetöitä, muita lähteitä)?
- Käykö keskeiset käsitteet ilmi?
Tutkimusongelma ja mahdolliset täsmentävät tutkimuskysymykset
- Onko tutkimusongelman/tehtävän ja tutkimuskysymysten muotoilu selkeä ja toimiva? (esim. jos laadullisessa tutkimuksessa tutkimuskysymykseen voi vastata kyllä tai ei, niin kysymystä pitäisi muokata)
- Onko tutkimuskysymykset ja aineisto linjassa?
Tutkimusmenetelmät, -aineistot ja aineiston käsittely
- Käykö ilmi miten ja millainen aineisto on kerätty riittävällä tarkkuudella?
- Onko aineisto ja sen laatu (kvalitatiivinen ja/tai kvantitatiivinen) linjassa tutkimusongelman kanssa?
- Millaisia käytännön näkökulmia aineiston keräämiseen ja analysointiin on tuotu esiin? Onko jotain, mitä pitäisi vielä ottaa huomioon?
Tulokset
- Onko tulokset esitelty loogisessa järjestyksessä?
- Muodostuuko tulosten esittelytavasta vastaus tutkimuskysymyksiin?
- Onko tulosten esitys havainnollista? Nouseeko olennaisin esiin?
Pohdinta
- Miten tutkimuksen tuloksia on tulkittu? Miten tuloksia on pohdittu aiemmissa luvuissa käsitellyn aiemman tutkimuksen näkökulmasta?
- Onko tutkimuksen johtopäätökset (napakat, tiivistetyt ja tulkitut tulokset merkityksineen) esitetty selkeästi? Kytkeytyykö ne alun johdannon luonnehdintaan tutkimuksen merkityksestä?
- Miten luotettavuuteen, rajoituksiin ja eettisyyteen liittyviä tekijöitä on tuotu esiin ja pohdittu? Onko vielä jotain tekijöitä, jotka olisi hyvä ottaa huomioon?
- Millaisia jatkotutkimusaiheita on tuotu esiin ja miten tutkimuksen käytännön merkitystä on pohdittu?
- Tuleeko tutkielman vaiheesta mieleen vielä muuta kommentoitavaa, esim. mikä on erityisen hyvää tai selkeää ja mihin voisi kiinnittää vielä huomiota?
- Oliko joitain kohtia, joissa et saanut ajatuksesta kiinni tai jotka oli kirjoitettu epäselvästi?
- Pitäisikö joitakin kohtia perustella vielä huolellisemmin?
- Miten havainnollisesti asioita on esitetty (esim. visualisoinnit) tutkielmassa)
Muista antaa palautetta rakentavasti, opponointipalautteen tarkoitus on auttaa kehittämään tutkielmaa. Pelkkä positiivinen palaute ei auta kehittämään työtä eteenpäin, mutta muista tuoda esiin näkökulmia, jotka näyttäytyivät sinulle hyvinä tai mielenkiintoa herättävinä. Muista tuoda myös esiin kehitettävät näkökulmat rakentavasti.