ERILAISET OPPIMISKÄSITYKSET

Oppimiskäsitys on käsite, joka avaa ihmisten erilaista oppimista. Se pohjautuu ihmiskäsitykseen ja ohjaa opettajan työtä. Perinteinen pedagoginen tutkimus jakaa oppimiskäsitykset neljään eri kategoriaan. Nämä ovat behavioristinen, kognitiivinen, konstruktivistinen ja kontekstuaalinen oppiminen.

OPPIMISKÄSITYKSET

Behavioristinen	Kognitiivinen	Konstruktivistinen	Kontekstuaalinen
- Oppija passiivinen - Opetus ulkoa säädeltävää käyttäytymisen muuttumista - Opettajan tehtävä siirtää malleja suoraan oppilaille, oppilas “vastaanottaja” - Palkitaan toivottuja tuloksia, yritetään vähentää ei-toivottuja -Palaute tärkeää - Arviointi määrällistä	- Oppija aktiivinen - Opetus oppimisen ohjausta - Opettajan tehtävänä motivointi, opittavan pohjustaminen - Mielekäs opiskelu - Oppija rakentaa tiedon ja ohjaa oppimistaan	- Oppija aktiivinen - Opetus - Opettaja luo oppimisympäristön, kysyy kysymyksiä ja antaa palautetta - Uusi tieto vanhan “päälle” - Oppija ohjaa oppimistaan	- Oppija aktiivinen - Opetuksen lähtökohtana oppijan omakohtainen kokemus - Opettaja ohjaa oikeaan suuntaan kohti tavoitteita - Ilmiön havainnointi ja reflektointi-> ymmärtäminen ja käsitteellistäminen

OPS on laadittu olettaen, että oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia yksin ja ryhmässä. OPS:n mukaan oppiminen on erottamaton osa ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehon ja eri aistien käyttöä korostetaan uuden OPS:n myötä kokonaisvaltaisessa oppimisessa.

Oppiminen sanana tarkoittaa jonkin asian muuttumista, koulukontekstissa uuden asian omaksumista ja taitojen kehittymistä. Oppiminen yleensä on välttämätöntä elämässä selviämisen ja elämässä tarvittavien taitojen hankkimisen kannalta. Oppiminen voi olla tarkoituksellista ja tavoitteellista tai tiedostamatonta ja automaattista. Se tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön ja ympäröivän kulttuurin sekä ihmisten kanssa.

Oppimiseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä on useita. Perinteisen kasvatustieteen näkökulmasta opettamiseen vaikuttavat keskeisimmin oppilaan tausta, motivaatio, kognitiiviset taidot, opetukselliset työtavat, oppimistavoitteet ja tehtävien sisältö. Yhdessä näistä kaikista koostuu oppijan osaaminen ja niiden vaikutuksesta syntyvät oppimistulokset. Kaikki nämä tekijät vuorovaikuttavat keskenään ja korreloivat ympäristötekijöiden ja oppimisympäristön kulttuurin kanssa. Esimerkiksi motivaatioon voivat vaikuttaa oppilaan ystävien opiskelumotivaatio, luokan ilmapiiri, opettajan kyky motivoida luokkaa, oppilaan minäkuva ja kiinnostus asiaa kohtaan. Kognitiiviset taidot ovat myös hyvin moninaisia. Jotkut oppilaat ovat parempia sanallisessa, toiset kuvallisessa päättelyssä, toisilla ajattelun taidot ovat jalostuneet pidemmälle.

Opetuksen laadulla ja oppimisen tehokkuudella on ilman muuta yhteys. Tärkeää on, että opettaja tuntee oppilaiden oppimiseen vaikuttavat tekijät. Hyvällä opetuksen suunnittelulla on myös suuri merkitys, kun halutaan päästä hyviin oppimistuloksiin. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon oppilaiden tausta, kiinnostuksen kohteet ja motivaatio aiheeseen.

Autenttisen oppimisen lähtökohtia

Oppiminen on tutkimusten mukaan tehokkainta, kun siihen liittyy aivojen tunnealueen aktivoituminen. Dweckin kasvun ajattelumallin mukaan itseään haastavat, virheistään oppivat, motivoituneet ja työteliäät oppijat oppivat tehokkaimmin. OPS:n eräänä tärkeimmistä tavoitteista on, että oppilaat oppivat autonomisiksi oppijoiksi. Tällöin oppimisympäristön tulisi olla avoin, vapaa, tarjota erilaisia oppimismahdollisuuksia ja lisätä oppilaiden keskinäistä kunnioitusta. Opettajalta vaaditaan taitoa havaita erityisen taitavien ja toisaalta erityistä tukea vaativien oppilaiden tarpeet. Lahjakkaille oppilaille on hyvä tarjota ylimääräisiä tehtäviä ja luoda mahdollisuuksia kehittää omaa ajatteluaan. Itsenäisen pohdinnan ja erilaisten virikkeiden avulla oppitunnit säilyvät mielekkäinä. Tukea tarvitseville voidaan jakaa tukimateriaalia ja oppimista auttavia välineitä, voidaan suunnitella henkilökohtainen opetussuunnitelma, pienentää opetusryhmiä ja hyödyntää erityisopettajien palveluita.

Arviointi

Oppilaan arvioinnin merkitystä on korostettu uudessa OPS:ssa. Opettaja ei voi nähdä oppilaan ajattelua, mutta seuraamalla oppilaan havainnointia, suunnittelua ja oman toiminnan arviointia voidaan tehdä johtopäätöksiä oppilaan ajattelun taidoista sekä ohjata niitä. Perusopetuslain mukaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja kehittää oppilaan itsearviointia. Opettajan palaute vaikuttaa siihen, millainen oppimis- ja minäkuva oppilaille kehittyvät itsestään. Hyvä palaute on laadullista, kuvailevaa, analysoivaa ja tulevaa oppimista edistävää vuorovaikutusta. Arvioinnin tulisia olla monipuolista (ei pelkästään tentti), rohkaisevaa ja yrittämiseen kannustavaa. Opettajan tulee huolehtia, että oppimistavoitteet ja arviointiperusteet ovat opiskelijoiden tiedossa. Arvioinnin tulee aina perustua opetussuunnitelmaan.