Oppitunnin rakenne (45 minuuttia)
1. Luokan naurattaminen (n. 2 minuuttia)
Oppitunnin aluksi opettaja pyrkii samaan luokan nauramaan spontaanisti luokkaan tullessaan toimimalla jollain tapaa hölmösti. Pyrkimyksenä on saada luokka intoutumaan luonnolliseen nauruun ja virittää oppilaita tulevan tunnin aiheeseen.
2. Keskustelua juuri tapahtuneesta (n. 5 minuuttia)
Opettaja kysyy oppilailta juuri tapahtuneesta. Tarkoituksena on luoda keskustelua aiheeseen liittyen.
- Mikä äskeisessä tilanteessa nauratti, vai naurattiko ollenkaan?
- Mikä opettajan käytöksessä oli hassua?
- Minkälaiset tilanteet saavat yleensä nauramaan?
- Nauroiko vierustoverisi?
- Tuliko sinulle hyvä mieli nauramisen jälkeen?
- Milloin olet nauranut viimeksi oikein kovaa?
- Mikä sinua silloin nauratti?
- Voiko olla erilaista naurua?
- Minkälaista erilaisia nauruääniä tunnistat?
Keskustelun jälkeen opettaja näyttää valkokankaalta videon, jossa pääosassa on naurun leviäminen. Tämän jälkeen keskustelua.
- Mitä videolla tapahtui?
- Oliko video kuvattu Suomessa? Miksi oli, miksi ei? (Perustelut)
- Opettaja voi kertoa, että video on kuvattu East Angliassa, Englannissa
- Vaikka video ei ollutkaan Suomessa kuvattu, silti ymmärtää mistä kyse
- Voisitko kuvitella olevasi tällaisessa tilanteessa?
- Nauru on universaali asia ja ihmisille yhteinen kieli
Kootaan luokka rinkiin ja lähdetään tekemään erilaisia nauruharjoituksia opettajan johdolla. Pohditaan, mitä ajatuksia nauraminen herättää, missä kohtaa kehoa se tuntuu sekä pyritään huomaamaan, mitä eroa on tekonaurulla ja luonnollisella naurulla. Tavoitteena myös tuottaa ääntä yhdessä ja heittäytyä tehtävään.
- Harjoitus 1: He-he-he hi-hi-hi ho-ho-ho
Monotoninen jono, jossa toistetaan tavuja.
- Harjoitus 2: Erilaiset naurut
Opettajajohtoisesti erilaisia nauruja (kovaa, hiljaa, kikattaen, hihittäen, huutonauraen, happea haukkoen sekä eri tavuilla)
5. Itsetuntemus ja nauru (n. 15 min)
Luokan lattialle levitetään iso paperi, johon on piirretty ihmisen kuva. Harjoitteen tarkoituksena on pohtia naurua itsetuntemuksen näkökulmasta ja käydä samalla piirtämässä ja värittämässä lattialla olevaan ihmisen kuvaan missä nauru tuntuu ja miltä se näyttää. Lisäksi käydään alla olevia kysymyksiä läpi ja kannustetaan oppilaita keskustelemaan ja kysymään mieltä askarruttavia kysymyksiä. Oppilaan tehtävänä on naurahtaa lyhyesti aina kun väittämä pitää omalla kohdalla paikkaansa. Tunnin arviointi tapahtuu tämän itsearvioinnin muodossa.
- Olen nauranut niin kovaa että vatsaan sattuu?
- Olenko nauranut sopimattomassa tilassa?
- Olen nauranut niin kovaa että en saa sanaa suustani?
- Olen nauranut silloinkin kun muitakin ei ole naurattanut?
- Olenko nauranut hermostuneena/ surullisena/ ahdistuneena?
- Olenko nauranut kun ei saisi nauraa?
- Olenko kokenut muiden naurun ikävänä?
- Olenko nauranut itselleni?
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin