Glenn, P. 2003. Laughter in Interaction. Boston: Cambridge University Press.

Hietalahti, J. 2010. Epämukavaa - sepä mukavaa: yhteiskuntafilosofinen tutkielma komiikan, naurun ja väkivallan suhteesta. Jyväskylän yliopisto. Pro Gradu -tutkielma.

Mannerheimin lastensuojeluliitto https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/vanhemmaksi-kasvu/kohti-itsetuntemusta/. Viitattu 27.2.2019.

Mielenterveysseura. 2015. Huumori vahvistaa. http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/huumori-vahvistaa. Viitattu 12.2.2019. 

Peltomaa, R. 2001. Naurun paikka. Keskustelunanalyyttinen tutkimus naurun merkityksestä parturin ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa.

Saranpää, L. 2019. Asiantuntijan haastattelu. 7.2.2019.

Sorvisto, H. 2018. Kohti parempaa itsetuntemusta: itsetuntemuksen määritelmä, merkitys ja hyväksi koetut menetelmät itsetuntemuksen kehittämisen ohjaajien näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Pro Gradu -tutkielma.

Suomen Mielenterveysseura https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/huumori-vahvistaa. Viitattu 27.2.2019.

Tiede. 2000. Nauru on sosiaalista liimaa. Viitattu 18.2.2019.

Tieteen kuvalehti. 2010. Ihminen nauraa muille ihmisille. https://tieku.fi/kulttuuri/kayttaytyminen/ihminen-nauraa-muille-ihmisille. Viitattu 27.2.2019.

Vartiovaara, I. 2004. Voimaa eustressistä. Helsinki: Duodecim.

Yle. 2013. Vuoksenmaa, J. Itselle nauraminen on tärkeää. https://yle.fi/uutiset/3-6877708. Viitattu 27.2.2019.

Yle. 2014. Elävä arkisto - Naurujoogassa saa nauraa tyhjästä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/24/naurujoogassa-saa-nauraa-tyhjasta. Viitattu 27.2.2019.