Poissaoloa korvaavana tehtävänä luin Anna Veijolan tekstin, "Miten historiaa luetaan?" Kielikukko 2/2017. Tekstissä esiteltiin oppilaiden ymmärrystä historian aiheista ja ajatusta siitä, miten oppilaiden tulee päästä itse tutkimaan ja analysoimaan oppituntiin liittyviä aiheita, käsitteitä ja ilmiöitä. Historiallisen tekstitaidon tärkeyttä korostettiin ja annettiin eväitä siihen, miten opettaa aihesisältöjen lisäksi historian tekstien käsittelyä, ymmärrystä ja analysointia.

Historian opetuksessa tulee panostaa historiallisten käsitteiden ja tekstien käsittelyyn, jotta oppilaat osaavat orientoitua historiallisten tekstien lukemiseen. Myös näkökulmien ja kontekstien huomioon ottamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. 

Tekstissä esiteltiin erilaisia työskentelytapoja, joita oppilaat voivat käyttää lukiessaan historiallisia tai historiaan liittyviä tekstejä. Esimerkiksi tunnin aikana voitaisiin lukea itsenäisesti tai koko luokan kanssa aiheeseen liittyvää tekstiä joko oppikirjasta tai muualta, ja teksti luettaisiin kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla tutustutaan tekstiin ja toisella kerralla oppilaat kävisivät tekstiä ajatuksella läpi, ympyröiden haastavia tai uusia käsitteitä, ilmiöitä, ihmisiä. Tämän jälkeen oppilaat voivat pienissä ryhmissä selvittää ympyröimiään sanoja, ja lopuksi käydään yhdessä läpi mitä ne oikeasti tarkoittavat. Opettajana voin esitellä esimerkiksi samaa tekstiä, mutta taustalla on eri konteksti. Voitaisiin esitellä tunnilla tekstiä, tehdä tulkintoja, ja seuraavalla tunnilla esitellään sama teksti uudessa yhteydessä ja vertaillaan oppilaiden tekemiä tulkintoja.

Lukemani avulla tulin tietoiseksi siitä, minkälaista historian opetusta olen itse saanut. Alakoulussa käsittelimme vain oppikirjaa kun taas lukiossa historian opettaja panosti siihen, että ymmärrämme tekstin takana olevan tarinan ja maailman. Historiallinen tekstitaito on itselleni uusi käsite, jota ei olla omalla oppipolullani käsitelty.