Poissaoloa korvaavaksi tehtäväksi luin "Historiaa lukkojen takana" (Rautiainen, Tallavaara, Kupiainen & Veijola 2018) projektin pakohuoneista, joita on suunniteltu koulu käyttöön alakoulusta lukioon. Tällä sivustolla esiteltiin marraskuussa 2018 Jyväskylän yliopistossa toteutettu kokeilu, jossa pakohuoneet suunniteltiin Suomessa vuonna 1918 käydyn sisällisodan teemaan. Huoneita on kaksi: punainen ja valkoinen, teeman mukaisesti. Eri huoneisiin on liitetty tositapahtumiin pohjautuva tapauskertomus, jossa lukkoja avaamalla ja arvoituksia ratkaisemalla päästään totuuden pariin. Arvoituksissa on myös erilaisia aineistoja mm. kirjeitä, puhelukoosteita ja rekvisiittaa. 

Tulevassa luokanopettaja työssäni tämä olisi mainio keino opettaa lapsille eri tapahtumia historiasta. Lapset saa parhaiten kiinnostumaan ja aktivoitumaan kun opiskeluun liitetään jotain muutakin kuin normaalikaavaan liittyvää. Tällainen pakohuone projekti kehittää myös ryhmätyötaitoja ja ongelmanratkaisua, josta mainitaan myös projektissa, eli sisällön lisäksi lapset oppisivat arkielämän tärkeitä taitoja. Pakohuone on helppo toteuttaa itse seuraamalla valmiita kaavoja ja muuttamalla tiettyjä asioita. Sen voi toteuttaa myös luokkahuoneessa, jolloin esim. rahaa siihen ei tarvitse. Haluaisin myös jakaa kollegoilleni tietoa tällaisesta opetus mahdollisuudesta, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsisi itse kokeilemaan erilaista opetustapaa. Tällaisen pakohuone variaation voisi ottaa jakson alkaessa alustamaan tietoa tai loppuvaiheessa vahvistamaan osaamista, tietenkin peli tulisi suunnitella tämän mukaan, jotta se palvelisi tavoitetta mahdollisimman hyvin.

Lukemani auttoi minua avartaman lisää erilaisia opetustekniikoita ja tajuamaan sen, kuinka erilaisilla asioilla saadaan opetukseen vaihtelua. Oma historian opetukseni oli aikalailla kappaleenlukua, sekä muistiinpanojen ja tehtävien tekemistä. Tämä projekti sai minut ajattelemaan positiivisella tavalla, että toivottavasti ajat ovat muuttumassa ja opettajat uskaltaisivat enemmän poiketa vanhoista kaavoista ja tuoda opetukseen uusia näkökulmia. Niillä oppilaat saadaan paremmin pidettyä motivoitunena oppimiseen ja he kokevat itse pääsevänsä osallisiksi, kun he saavat keskustella ja yhdessä pohtia asioita. Tämä myös laajentaa heidän ajatusmaailmaa, sillä erilaisia näkökulmia tulee monesta paikkaa. 

Pakohuone variaatio on siis loistava asia ottaa käyttöön myös opetuksessa. Sitä voisi soveltaa myös muihinkin oppiaineisiin kuin historiaan. En ole itse aiemmin edes ajatellut tällaista mahdollisuutta ennen tekstin lukemista. Se kuitenkin osoittaa meille, että opettamisesta saa luovaa, jos vain haluaa nähdä vaivaa ja ottaa asioista selvää. Oppilaat varmasti tykkäävät ja se antaa heille uutta intoa opiskeluun.