Kimo -22

Artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat kuulostivat minun mielestäni todella jännittäviltä ja kiinnostavilta. Artikkelissa mainittiin lyhyesti Venäjän vallankumoukseen liittyvä tehtävä, jossa oppilaat eläytyivät eri yhteiskuntaryhmien rooliin. Jo se, että näkökulmaa on hieman rajattu, auttaa tutustumaan lähemmin ja konkreettisemmin ilmiöön, sekä kehittää useasti mainittua historiallista empatiaa. Lisäksi oppilaat toimivat alun perin ryhmässä, jossa he saavat esittää ideoita ja saada vahvistusta, inspiraatiota tai kehitysapua muiden ajatuksista. Luulen, että jossain vaiheessa oppilaat voisivat myös jakaa oppimaansa muulle luokalle, jolloin myös tapahtuu yhteisöllistä oppimista.

 

Luennolla ja myös aiemmalla demokerralla tehdyt tutkivan oppimisen tehtävät toimivat aika samalla periaatteella: oppilaat saavat olla tutkijoina, heille esitetään vaiheittain uusia aineistoja ja annetaan aikaa analysoida ja tehdä johtopäätöksiä sekä tarvittaessa mennä takaisin ja muuttaa näkemystään. Tämä kaikki kehittää ymmärrystä historiallisen tiedon luonteesta, kuinka se saattaa muuttua uusien lähteiden ilmestyessä ja ei ole koskaan täysin varmaa. Esimerkeissä harjoitetaan siis kysymysten esittämistä, lähteiden tulkitsemista ja käyttöä, analysointia ja johtopäätösten tekemistä, ryhmässä toimimista, syiden ja seurausten etsimistä ja monia muita taitoja.

 

Valitettavasti minun kokemukseni mukaan meillä ei koulussa ollut koskaan mitään tämän tyyppistä. Luimme ainoastaan oppikirjan tekstejä, opettelimme niihin kirjoitettuja tapahtumia ja faktoja ja yritimme muistaa ne kokeessa. Toki niin ne eivät jääneet hyvin pitkä-aikaiseen muistiin. Joskus katsoimme jotain videoita tietyistä tapahtumista tai ilmiöistä, joka hieman auttoi konkretisoimalla, mutta olimme silti aina passiivisessa roolissa.

 

Toki opettajalle on varmaan hankalampaa toteuttaa mielenkiintoa herättäviä tutkivan oppimisen projekteja, kuin vain käyttää valmiita oppikirjan tekstejä ja opetusvideoita. Se olisi kuitenkin varmasti sekä oppilaille että opettajalle parempi ja opettavaisempi kokemus. Tämäntyyppisen opetuksen järjestäminen vaatii opettajalta paljon luovuutta ja rohkeutta sekä tietysti myös historiallisen ajattelun taitoja. Toisaalta kuitenkin nyt kun tutkivaa oppimista on lähdetty kehittämään, opetusmateriaaleja voitaisiin valmiiksi muokata enemmän tähän malliin, jotta jokaista projektia ei tarvitsisi lähteä keksimään tyhjästä. Toki jos oppilaat tottuvat tällaisiin oppimismenetelmiin, he voivat itsekin kiinnostua joistain aiheista ja oppia hakemaan tulevaisuudessa lähteitä myös itse.