Aada-Maria Back
Kimo -22
- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät?
Artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättivät ajatuksen "ai näinkin voi tehdä" ja "olisipa meidän tunnit olleet tuollaisia". Tulevana opettajana haluan ehdottomasti tietää lisää eri tavoista opettaa historiaa, etten toistaisi omia muistikuviani historian tunneista, jotka seurasivat vahvasti opettajajohtoista kaavaa. Erilaisilla opiskelutavoilla opiskelusta voi tehdä paljon enemmän motivoivaa sekä mielekästä. Moninaiset opiskelutavat myös mahdollistavat kaikenlaisille oppijoille.
-Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Oma historian ja yhteiskuntaopin oppituntieni kokemus oli, että tunnit olivat vahvasti opettajajohtoisia ja toistivat samaa kaavaa; opettaja kertoo ja kysyy muutaman kysymyksenn (aktiivisimmat vastasivat ja muut eivät osallistuneet juurikaan), tehdään muistiinpanoja ja tehtäviä sekä lopuksi annettiin kotitehtävä. Välillä pidettiin koe tai tehtiin monisteelle kertaavia tehtäviä. Projektityöskentelyä ei juurikaan ollut ja silloin, kun sitä oli, varsinkin yläasteikäiset olivat vastahakoisia, koska se ei ollut tuttua ja oletus oli, että projektit tai muut normaalista tunnista poikkeavat toteutustavat ovat työläämpiä (koska tunnilla oli helppo tuijottaa seinää opettajan puhuessa)
- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Esimerkeissä harjoitetaan mm. eläytymistä ja päättelykykyä.
- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Opettajalla tulee olla tietoa siitä, miten esimerkiksi eläytymistehtävää voi toteuttaa ja siitä, millaisia materiaaleja siihen kannattaa käyttää. Opettjan tulee olla itse hyvin perillä aiheesta, sillä todennäköisesti oppilaille nousee kysymyksiä aiheeseen liittyen.
- Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät?
Artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättivät ajatuksen "ai näinkin voi tehdä" ja "olisipa meidän tunnit olleet tuollaisia". Tulevana opettajana haluan ehdottomasti tietää lisää eri tavoista opettaa historiaa, etten toistaisi omia muistikuviani historian tunneista, jotka seurasivat vahvasti opettajajohtoista kaavaa. Erilaisilla opiskelutavoilla opiskelusta voi tehdä paljon enemmän motivoivaa sekä mielekästä. Moninaiset opiskelutavat myös mahdollistavat kaikenlaisille oppijoille.
-Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Oma historian ja yhteiskuntaopin oppituntieni kokemus oli, että tunnit olivat vahvasti opettajajohtoisia ja toistivat samaa kaavaa; opettaja kertoo ja kysyy muutaman kysymyksenn (aktiivisimmat vastasivat ja muut eivät osallistuneet juurikaan), tehdään muistiinpanoja ja tehtäviä sekä lopuksi annettiin kotitehtävä. Välillä pidettiin koe tai tehtiin monisteelle kertaavia tehtäviä. Projektityöskentelyä ei juurikaan ollut ja silloin, kun sitä oli, varsinkin yläasteikäiset olivat vastahakoisia, koska se ei ollut tuttua ja oletus oli, että projektit tai muut normaalista tunnista poikkeavat toteutustavat ovat työläämpiä (koska tunnilla oli helppo tuijottaa seinää opettajan puhuessa)
- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Esimerkeissä harjoitetaan mm. eläytymistä ja päättelykykyä.
- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Opettajalla tulee olla tietoa siitä, miten esimerkiksi eläytymistehtävää voi toteuttaa ja siitä, millaisia materiaaleja siihen kannattaa käyttää. Opettjan tulee olla itse hyvin perillä aiheesta, sillä todennäköisesti oppilaille nousee kysymyksiä aiheeseen liittyen.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.