Luin kirjallisuudesta Anna Veijolan artikkelin “Miten historiaa luetaan?”. Veijola pohti artikkelissaan historian tekstitaitojen ja historiallisen ajattelun merkitystä historian opiskelussa ja opetuksessa. Veijola antoi aiheesta konkreettisen esimerkin, jossa 7-luokkalaiset eivät ymmärtäneet miten historian koetehtävä pitäisi tehdä.

Teksti oli mielestäni paljon ajatuksia herättävä. Päällimmäisenä mieleen tuli, että miten voin opettaa historiallista ajattelua ja historian tekstitaitoja, jos en ymmärrä itsekään niiden merkitystä? Onneksi omia taitojaan voi kehittää jatkuvasti. Koen, että esimerkiksi tämän kurssin demotapaamisilla omat ajattelun taitoni ovat kehittyneet historian ja historian opettamisen osalta paljon. 

Lisäksi artikkeli muistutti hyvin siitä, että kaikki historiallinen tieto perustuu tutkijoiden lähteiden luotettavuuteen. Veijola kirjoitti mielestäni hyvin: “Historia ei siis kuvaa neutraalisti menneisyyden maailmaa, vaan esitetyt tulkinnat on muodostettu tietystä näkökulmasta ja ovat päteviä suhteessa käytettyyn lähdeaineistoon.” Mielestäni tämä on hyvä muistaa myös tulevaisuudessa luokanopettajan työssä historian tunneilla. 

Tulevana opettajana voin hyödyntää artikkelin herättämiä ajatuksia soveltamalla niitä ala-asteelle. Historia alkaa täysin uutena oppiaineena, joten mielestäni on tärkeää opetella alusta asti historian opiskeluun vaadittavia taitoja.