Käytin materiaalina Löfstöm J. (toim) (2911) Yhteiskuntaopin opetuksen touteutumalleja.Tutustuin kyseiseen materiaalin, jotta voisin hyödyntää sitä omassa opetustyössäni. Materiaalista löytyi erilaisia tapoja, joiden avulla käsiteltiin yhdeksännen luokan yhteiskuntaopin eri aihealueita. Jokaista aihetta käsittelivät eri henkilöt. Tästä huolimatta kaikkien aiheiden opiskelussa nousi yksi yhteinen asia. Opiskelun monipuolisuus.Oppijoita ja keinoja oppia on monenlaisia. Tästä syystä näen järkevänä hyödyntää erilaisia keinoja opetuksessa. Otan esimerkiksi Antti Värtön, joka käsitteli yhdeksännen luokan kanssa erilaisa perhe muotoja. Hän käytti opetuksessaan näytelmiä, keskustelua, erilaisten tekstien (esim. lehtiartikkeli) lukemista ja hyödynsi mustapekan pelikortteja. Värtö teki huomion siitä, että osa opetustyyleistä innosti oppilaita opiskelemaan niin paljon, että he eivät malttaneet edes lähteä välitunnille. Osa tyyleistä ei puolestaan ollut niin toimivia. Lukiessani tekstiä minulle vahvistui ajatus siitä, että erilaisia tapoja opetella asioita kannattaa rohkeasti kokeilla.

Tuuli Asikainen tutustui yhdeksännen luokan kanssa työelämään. Asikainen kertoi havainneen ryhmän olevan puhelias. Tämän seurauksena hän sisällytti opiskeluun paljon keskustelua. Vaikka liputan monipuolisuudelle opiskelussa, niin mielestäni ryhmän luonne on hyvä ottaa huomioon oppituntien suunnittelussa. Asikainen hyödynsi opetuksessaan draamaa eläytymistehtävän kautta. Eläytyminen auttaa oppilaita havainnollistamaan tietoa, ja heidän on helpompi liittää tieto käytäntöön. Asikainen havaitsi tämän opettamassaan ryhmässä. Sain tekstistä idean käyttää saman tyylistä tehtävää tulvaisuudessa omassa opetuksessa.

Tekstissä ilmeni myös opetukseen liittyviä haasteita, joita on hyvä huomioida opetuksessa. Käyttäessä kirjan ulkopuolista materiaalia, sen täytyy haastavuudeltaan kohdata kohderyhmänsä. Värtön opettamalla ryhmällä haasteeksi osoittautui liian haastavan materiaalin käyttö. Asikaisella ongelmia tuottivat poissaolot, myöhästely sekä läksyjen tekemättä jättäminen. Lukiessani haasteista ryhdyin pohtimaan, miten toimisin itse niiden ilmaantuessa. Oivalsin, että aina tulee olla jonkinlainen varas suunnitelma, mikäli alkuperäistä ideaa ei voi jostain syystä toteuttaa. Lisäksi ryhmässä tulisi kertoa, miten esimerkiksi läksyjen jättämättä tekeminen vaikuttaa oppilaan omaan, sekä ryhmän opiskelun kulkuun.

Monipuolisuus ja rohkeus kokeilla, jäivät minulle päällimmäisenä tekstistä käteen. Löysin tekstistä myös hyviä ideoita ja ajatuksia omaa opetustyötä varten!