Poissaolo 23.2.2023

Tekijä: Oona Kallio

Teksti:  Miten historiaa luetaan? 

Miten voisit tulevassa luokanopettajan työssäsi hyödyntää lukemaasi? Millä tavalla lukemasi vaikutti ajatteluusi?

Veijolan (2017) tekstissä nousee esiin useita ajatuksia, joita voisin soveltaa tulevassa luokanopettajan työssäni. Veijola aloitti tekstinsä kertomalla esimerkin historian koetilanteesta, jossa oppilailta oli vaadittu perustelemaan omia valintoja. Vaikka oppilaat olivat onnistuneet koetehtävän ensimmäisessä vaiheessa valitsemaan oikeat vaihtoehdot, tehtävän toisessa vaiheessa perustelut ontuivat. Tämä oli saanut Veijolan pohtimaan, mitä asioita oppilaiden kanssa tulisi vielä harjoitella. Tämä esimerkki herätteli ajattelemaan minua opettajana tulevaisuudessa. On tärkeää peilata oppilaiden tehtävien vastauksista, millaista heidän osaamistasonsa on ja peilata opetusta näiden vastauksien pohjalta. Opettajana ei voi olettaa, että esimerkiksi historian tekstitaidot olisivat hallussa, jos niitä ei ole harjoiteltu oppitunneilla.

Kokonaisuudessaan Veijolan tekstissä kiteytyivät hyvin koko opintojakson keskeiset asiat: historian opetus on paljon muutakin kuin asiasisältöjen osaamista. Tämä on todella herättelevä ajatus, sillä omina peruskouluaikoinani muistan opetuksen perustuneen lähinnä ulkoa oppimiseen, vasta lukiossa alettiin tutkimaan enemmän erilaisia lähteitä ja niiden analysoimisen tapoja. Erityisesti Veijolan ajatus siitä, että historian opettajan tehtävänä on opettaa historian kieltä, herätti minussa paljon ajatuksia. On siis tärkeää muistaa, että historian opetukseen kuuluu opettaa, miten historiassa puhutaan ja ilmaistaan asioita monipuolisten tekstien valossa.

Lisäksi Veijola listasi tekstissään monenlaisia konkreettisia keinoja historian tekstitaitojen harjaannuttamiseksi. Esimerkiksi käsitteiden ja vieraiden sanojen tutkimiseen historian teksteissä Veijola oli laatinut selkeän etenemistavan, jota voisin myös itse hyödyntää tulevassa luokanopettajan työssäni. Oppilaat voivat esimerkiksi itse ympyröidä vieraita sanoja ja käsitteitä, joita lähdetään yhdessä pohtimaan; kertooko konteksti jotain tai voisiko sanasta päätellä mitä se tarkoittaa?

Tekstissä puhuttiin siitä, kuinka historian käsitteet ovat tiiviisti sidonnaisia kontekstiinsa. Itse en ollut edes tullut ajatelleeksi, kuinka erilaisia merkityksiä eri käsitteet historiassa saavat eri konteksteissa. Tämän takia oppilailta käsitteen määrittämisen pyytäminen voi koitua ongelmalliseksi, koska tällöin oppilaat todennäköisesti pohtivat käsitettä ilman kontekstia ja selittävät vain ulkoa oppimansa selityksen. Olisikin hyvä, että oppilaita kannustettaisiin selittämään käsitteitä omin sanoin erilaisissa konteksteissa.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.