POMM1013 Historia ja yhteiskuntaoppi, 4op

 

Aarne Aalto

Korvaava tehtävä

Poissaolo 23.2.2023

 

 

Luin Anna Veijolan (2017) artikkelin ‘’Miten historiaa luetaan?’’, koska artikkelin otsikko vaikutti mielenkiintoiselta ja samalla ajankohtaiselta. Artikkelin alussa nousi esille se, että oppilaat olivat hienosti löytäneet ydinkohdat Ranskan Vallankumoukseen liittyen 7. Luokan historian koevastauksissaan, mutta sitten se tärkein osio eli perusteluiden kontekstualisointi oli erittäin pintapuolista. Historian opetuksessa on korostunut usein juuri ydinkohtien löytäminen, mutta sitten niiden syiden ja eri seurausten löytäminen voi olla oppilaille hankalampaa.

 

 

Tämä esimerkki tuo esille sen, että historia tekstitaidot eivät olleet vielä oppilaille aivan kristallin kirkkaina. Oppilaita eivät olleet osanneet soveltaa lukemaansa niin kuin historian opettaja oli ajatellut. Toisaalta opettaja toi artikkelissaan esille sen, etteivät he olleet käyneet oppilaiden kanssa läpi enne koetta, miten historian oppiaineen ja tiedonalan tapoja käyttää kieltä ja kielentää asioita konkreettisesti tapahtuu. Historian opettaja ei voi vaatia, jotain oppilailta, mitä hän ei ole heille opettanut. Toisaalta uskon opettajan oppineen tämän tapahtuman kautta sen, että ei voi olettaa, että se miten ajattelee ei aina välity, myös oppilaille samalla tavalla.

 

Miten voisit tulevassa luokanopettajan työssäsi hyödyntää lukemaasi?

Haluaisin hyödyntää tätä artikkelia siten, että oppilaat voisivat harjoitella historiallista empatia taito eli asettumalla menneisyyden ihmisen asemaan esimerkiksi draaman avulla, vaikkapa Ranskan Vallankumouksen ajan ihmisten asemiin. Tällöin oppilaat saisivat konkreettisen fiiliksen siitä, että miten sen ajan ihmiset elivät ja toimivat.

 

Lisäksi kävisin oppilaiden kanssa läpi erilaisia primääri- ja sekundääridokumentteja (kirjeitä, puheita, kaunokirjallisia lähteitä, kuvia ja karttoja) liittyen Ranskan Vallankumoukseen esimerkiksi vertailemalla, miten eri maissa kirjoitettiin Ranskan Vallankumouksesta. Oliko eri mailla (Saksa, Iso-Britannia, Venäjä, Italia) erilaisia näkemyksiä? Oliko taustalla jokin konteksti (sensuuri, ihmisoikeudet, rotukysymykset), joka voi rajoittaa dokumenttien sisällöllistä tekstiä tai kuvien valintaan?

 

Millä tavalla lukemasi vaikutti ajatteluusi?

Huomasin sen, että historian opetuksessa on eri tasoja, jotka vaikuttavat vahvasti historian oppimiseen ja opetukseen. Historian kielessä on käsitteellisyys ja käsitteiden monitasoisuus suuressa roolissa. Haastavaksi tästä tekee se, että eri käsitteitä pitää, myös osata käyttää asianmukaisesti. Ehkä mielenkiintoisin artikkelin sanoma oli tämä: “Historian tekstit tulee asettaa yhtäältä synty kontekstiinsa ja toisaalta siihen kontekstiin, jossa sitä tulkitaan. Tätä tehdäkseen oppilas tarvitsee riittävästi historian sisältötietoa siitä ajasta ja tilanteesta, missä teksti on laadittu.” (Veijola 2017, 5) On eri asia lukea Ruotsin historiaa suomalaisen näkökulmasta, kun ruotsalaisen. Oman maan historia on sen maan lukijalle tärkeämpi ja rakkaampi. Minun on vaikea samaistua, vaikka eri siirtomaiden tilanteisiin, joissa on ollut toinen maa vallassa, koska en ole ikinä kokenut sitä tilannetta itse henkilökohtaisesti.

 

 

 

 

Lähde:

 

Veijola, A. (2017). Miten historiaa luetaan?. Kielikukko, 36(2), 2-7. http://www.parnet.fi/~finra/Kielikukko/Kielikukko%202%202017%20www.pdf