Luin Anna Veijolan artikkelin “Miten historiaa luetaan?” (2017). Artikkelissa pohdittiin yläasteen historian opetusta tekstin tulkinnan kannalta. Tekstistä kävi ilmi, että nuorilla on haasteita historian tekstitaidoissa. Artikkelissa oli myös vinkkejä siihen, kuinka nuorten tekstitaitoja voisi parantaa. Veijola toi esiin esimerkin seitsemäsluokkalaisten vastauksia, joissa pyydettiin perustelemaan oppilaan valintoja historian tekstin keskeisistä osista. Oppilaat eivät ymmärtäneet, kuinka tehtävä oli pitänyt tehdä. Artikkeli oli mielenkiintoinen ja herätti ajatuksia siitä, kuinka itse aion opettaa historiaa ala-asteella.  

Tulevana luokanopettajana voin hyödyntää artikkelia soveltamalla sen tietoja ala-asteelle. Ala-asteella historiaa käydään eri tavalla kuin yläasteella, mutta historiaa voi opettaa tulkitsemaan ala-aste ikäisten tasolla. Historia alkaa uutena oppiaineena ala-asteen lopussa ja sen lukeminen sekä tulkinta ovat aika erilaista verrattuina muihin kouluaineisiin. Koen, että oppilaita tulisi opettaa siinä, kuinka juuri historiaa voisi lukea. Tunnilla voisi ottaa erilaisia historiallisia lähteitä oppitunnin aiheeseen liittyen ja pohtia niitä oppilaiden kanssa. Historian tulkinnassa lähteet ovat todella tärkeitä ja niiden tulkinnassa pitää huomioida monta eri asiaa. Koen, että lähteistä tulkintaa voi toteuttaa jo ala-asteella, jolloin he saavat kuvan siitä, millaisia historian eri lähteet voivat olla. 

Artikkeli herätti paljon ajatuksia ja aloin pohtimaan omaa yläastettani sekä historian tulkintaa. Koen, että tulkintaa ei juurikaan opetettu ja koin sen haastavaksi uutena kouluaineena sekä uusien työtapojen myötä. Sain artikkelista vinkkejä siihen, kuinka monipuolisesti historiaa ja lähteiden tulkintaa voi tehdä.