En muista poissaolon päivämäärää, ehkä 23.9?

Luin Jukka Rantalan Kylmän sodan päätöksentekosimulaatio opetuskäytössä (2017). Artikkelissa Rantala käsittelee simulaation käyttöä opetuksessa ja sen tehokkuutta oppimisessa. Simulaatiossa oppilaat pääsevät osallistumaan prosessiin, jossa he asettuvat menneeseen aikaan ja sen ajan ihmisen rooliin. Sen kautta he voivat tarkastella tapahtumaa ja ihmisen roolia sekä vaikutusta tilanteessa. Rantalan mukaan simulaatio tehtävissä syntyy syvempiä oppimisjälkiä verrattaen perinteiseen opetus tyyliin. Oppilaat pääsevät ottamaan historiallisen toimijan roolin ja pääsevät toimimaan kuten sen ajan ihminen olisi voinut toimia. Tämä laittaa oppilaat puntaroimaan erilaisia ratkaisuja ja tehtävässä nousee esille oleelliset kysymykset sekä historiallisen kontekstin merkitys. Simulaatio tehtävissä kehittyy historiallinen empatian taito, joka on merkittävä osa historiallista ajattelukykyä. 

Tulevana luokanopettajana tälläisen simulaatio tehtävän tekeminen voisi olla hyvä tapa käsitellä historian tai yhteiskuntaopin jotain aihealuetta. Tällainen toiminnallinen tehtävä on mielekäs tapa lähteä tutkimaan uutta asiaa ja samalla vahvistaa mm. rymätyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. Opettajana kuitenkin täytyy ottaa huomioon riski siitä, ettei osallistujat saa kiinni tehtävän kontekstista. Ilman tätä he pohtivat tehtävää myös nykyajan tiedon valossa, jolloin tehtävän idea katoaa. Parhaimmillaan tällainen tehtävä aktivoi ja innostaa oppilaita tutkimaan historian luonnetta. Aion ehdottomasti hyödyntää tutkivampia opetustapoja tulevaisuudessa.



Lähde:
Rantala (2017) Kylmän sodan päätöksentekosimulaatio opetuskäytössä