Kuvataiteen oppiminen on henkilökohtainen polku, jolla tehdään, kokeillaan, koetaan ja harjoitellaan. Se risteää ja on vuorovaikutuksessa toisten kulkemien polkujen kanssa. Opettajan tehtävä on rakentaa ja avata polkua taiteen oppisisällöillä. Taiteellista oppisisältöä, polun rakennusainetta, ovat mm. kuvataiteen materiaalit, menetelmät, tekniikat ja ilmaisukeinot sekä taidehistorian ja taiteen tietoaines.

Ilmaisukeinoja käytetään yläkoulun kuvataideopinnoissa monipuolisesti niin, että ne mahdollistavat sekä oppijan itsenäisen työskentelyn, että vuorovaikutteisen oppimisen toisten kanssa. Taidetta tarkastellaan ja siitä keskustellaan tavoitteena taidekäsityksen monipuolistuminen ja omakohtaisten kuvataiteellisten taitojen ja tietojen syventyminen.

Taiteen polulla havaitaan moniaistisesti maailmaa ja tulkitaan sitä kuvia tekemällä. Kuvataiteen oppimisessa painottuu oma tekeminen. Kannustimena voi toimia esimerkiksi vertaispalaute, opettajan palaute tai esim. sisäinen motiivi ilmaista mielipiteensä tai tunteensa kuvallisesti.

Polulla kohdataan erilaisia kulttuureita ja taidekäsityksiä, hahmotetaan omaa paikkaa monikulttuurisessa ja moniarvoisessa maailmassa. Opetuksella pyritään johdattamaan polkua esteettisen ymmärryksen lisäksi myös eettisen ja ekologisen ymmärryksen syvenemiseen ja laajenemiseen, ympäristöjen ja kulttuureiden kunnioittamiseen ja hyväksymiseen.

TYÖSKENTELYN LÄHTÖKOHDAT

- paikallisten taide- ja kulttuurilaitosten palveluihin tutustuminen, taidenäyttelykäynnit
- elämykset, kokemukset, moniaistisuus
- havainnot
- mielikuvat
- tunteet ja tunnelmat
- erilaiset kuvajärjestelmät (sommittelu, värioppi, mittasuhteet, perspektiivijärjestelmät, omat kuvakulttuurit jne. )
- taidehistoria ja nykytaide
- monitaiteisuus
- kuva-analyysi ja taiteesta keskusteleminen



ILMAISUKEINOT: MENETELMÄT JA TEKNIIKAT

- piirtäminen ja piirtimet esim. lyijykynät, hiilet, liidut ja tussit
- maalausmateriaalit ja - tekniikat (vesi- ja puolipeitevärit, guassit, akryylivärit, öljyvärit)
- kolmiulotteinen työskentely ja rakentelu, kuvanveisto ja keramiikka (savimassat, kipsi, puu, pahvit, kierrätys- ja luonnonmateriaalit)
- grafiikan menetelmät (kohopaino, syväpaino, laakapaino)
- valokuvaus ja kuvankäsittely, liikkuva kuva, elokuvakerronta ja editointi
- sarjakuva, karikatyyri
- kuvataiteen kokeelliset menetelmät
- monitaiteiset menetelmät (draama, musiikki, kehollisuus ja improvisaatio kuvataidetyöskentelyn lähtökohtana)
- kuvataiteen kokemisen ja tulkinnan sanaistaminen

Lähestyttäessä kuvataiteen opetusta tekniikkalähtöisesti opetellaan ensin tekniikkaa, sitten sillä ilmaisemista. Edistyttäessä pystytään soveltamaan ja kehittämään tekniikkaa ilmaisun palveluksessa. Näin kehittyy ”kuvallinen viisaus”: tekniikan opettelun kautta lisääntyy rohkeus kokeellisuuteen ja luovuuteen.
Lähestyttäessä kuvataiteen opetusta ilmaisulähtöisesti keskitytään esim. ideoiden, ajatusten tai tunteiden visualisointiin ja tekniikka opitaan ilmaisulle alisteisesti. Olipa lähestymistapa kumpi tahansa, itse prosessi on oppimisen kannalta vähintään yhtä arvokas kuin lopputulos.

TYÖSKENTELYN LAATU

- keskittymisen ja pitkäjänteisen työskentelyn taidot
- vastuullinen ja turvallinen työskentely, työrauha
- mielekäs työskentely, tarkoituksenmukainen työskentelytekniikan ja -välineen valitseminen
- motoriset ja tekniset taidot
- suunnittelu- ja ideointitaidot, luonnostelu, ajatteluprosessin kehittely
- taiteellisen ilmaisun rohkeus
- oman ja toisten työn arvostaminen, omien ja toisten ideoiden hyväksyminen, kannustaminen

LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN SEKTORIT KUVATAITEEN NÄKÖKULMASTA

LUKUVUODEN 2024-2025 KOKO YLÄKOULUN TEEMAT

Lukuvuoden monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemat ovat  "Työelämätaidot ja yrittäjyys"
ja "Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen".

Kuvataiteen osalta työelämätaidot ja yrittäjyys näkyvät oman kuvataiteellisen toiminnan suunnittelussa, pitkäjänteisessä toteuttamisessa, työvälineiden huollossa sekä työympäristön toimivuudesta ja siisteydestä huolehtimisessa. Rakentava kommunikointi, yhteistyötaidot ja työrauhan ylläpitäminen kuvataidetuntien aikana ovat tärkeä osa työelämätaitojen harjoittelua. 
Oman työskentelyn esitteleminen sähköisen portfolion muodossa valmentaa myös tulevaisuuden työelämätaitoihin.

Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat luonteva osa kuvataiteellista työskentelyä ja kuvallista viestintää. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen tulee esiin resurssiviisaudessa – materiaalien harkitussa, kunnioittavassa  ja tarkoituksenmukaisessa käytössä.
 

Muita laaja-alaisen osaamisen sektoreita ovat

- ajattelu ja oppimaan oppiminen (luonnosten arvostaminen osana prosessia, omat portfoliot oman kasvun ja kehityksen kuvaajana)
-kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
-itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (kuvataideluokan ja yhteisten välineiden turvallinen ja hygieninen yhteiskäyttö)


ARVIOINTI

On oppimista edistävää, vuorovaikutteista, keskustelevaa ja reflektoivaa. Se perustuu työskentelyyn ja työskentelyn tuloksiin
ja antaa tietoa oppilaan kehittymisestä.


Numeroarviointi annetaan kevätlukukauden päätteeksi ja se perustuu valtakunnallisessa kuvataiteen opetussuunnitelmassa määriteltyihin arviointikriteereihin.

Oppilasarvioinnin työkalut kuvataiteessa ovat

• oppilaan työskentelyn seuraaminen
• opetuskeskustelut ja muu palaute työskentelyn ohjauksen yhteydessä
• vertaispalaute

Keskeisimpänä numeroarvioinnin työkaluja ovat

• Classroomiin palautetut tehtävät
• sähköinen portfolio. Jokainen oppilas kuvaa oman työskentelynsä vaiheita ja valmiit tuotokset. Lopuksi jokainen kokoaa näistä oman työkansion, missä esittelee omat työnsä ja pohtii omaa työskentelyään. 
• henkilökohtainen arviointikeskustelu tehtyihin töihin ja/tai portfolioon perustuen