Opetuksen sisällöt ja opetusmenetelmät

Jyväskylän normaalikoulussa historia ja yhteiskuntaoppi muodostavat toisiaan tukevan opintopolun. Vuosiluokan 9 historiallis-yhteiskunnallisen opetuksen yhteisenä teemana on ”Miten toimia maailmassa?”. Oppiaineille keskeisiä yhteisiä aiheita ovat mm. demokratia, ihmisen vaikutusmahdollisuudet ennen ja nyt, ihmisoikeudet, ihmisen vaikutus ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan.

9. luokalla historiassa (1 vvt) opiskellaan seuraavia sisältöjä:

• Kylmä sota
  • Euroopan jakautuminen
  • Yhdysvallat vs. Neuvostoliitto
  • kylmän sodan kriisejä
  • Suomen asema kylmässä sodassa – vaaran vuosista Kekkosen aikaan
• Hyvinvointivaltion kehitys
• Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

Opetuksessa pyritään tarkastelemaan säännöllisesti ajankohtaisia aiheita ja käsittelemään niiden historiallisia taustoja. Valinnaiskurssit tukevat tätä tavoitetta. Aiheiden käsittelyssä korostuu oppilaiden oma mielenkiinto ja kysymykset. Oppilaita kannustetaan oman näkemyksen muodostamiseen, sen ilmaisemiseen ja keskusteluun sananvapautta ja hyviä käytöstapoja kunnioittaen. Tutkimustaitoihin ohjaaminen, kuten lähteiden käyttöön ja kysymyksenasetteluun, on keskeinen osa historian opetusta 9. luokalla. Mahdollisuuksien mukaan 9. luokalla voidaan tehdä vierailuja ajankohtaisiin näyttelyihin tai kohteisiin lähiseudulla.

Lue lisää historian opetuksessa käytettävistä opetusmenetelmistä:

• Oppimisympäristöt, työtavat ja eriyttäminen historiassa
• Oppimisympäristöt ja työtavat

Arviointi

Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on tukea oppimista, kannustaa oppilasta tekemään omia tulkintoja ja perustelemaan näkemyksiään. Historiallisen tiedon soveltamista ja historiallinen ajattelua painotetaan arvioinnissa. Oppilas saa numeroarvosanan historian osaamisesta lukuvuositodistuksessa. Lukuvuoden aikana oppilas saa palautetta edistymisestään ja oppilaalle annetaan mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan monipuolisesti (ks. historian opetusmenetelmät yllä). Arvioinnissa ja palautteessa huomioidaan historian tiedot, taidot ja työskentely. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomioita siihen, miten monipuolisesti oppilas pohtii ja perustelee näkemyksiään historian käsitteitä käyttäen. Oppimisen tukena käytetään myös itsearviointia ja vertaispalautetta. Oppimista edistävän arvioinnin tukena historiassa voidaan käyttää Wilman formatiivisen arvioinnin liukukytkimiä tai muita itsearviointiin ohjaavia lomakkeita. Opettaja arvioi oppimisen edistymistä tietyn oppimiskokonaisuuden päätteeksi (vähintään kerran lukuvuoden aikana). Oppimista edistävän, formatiivisen arvioinnin kohteet ovat

• sisältötiedon osaaminen
• tiedon hankkiminen menneisyydestä
• historian ilmiöiden ymmärtäminen
• historiallisen tiedon käyttäminen
• vastuun kantaminen opiskelusta
• yhteistyötaidot. 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja laaja-alainen osaaminen

Syyslukukausi 2024: Työelämätaidot ja yrittäjyys

Kevätlukukausi 2025: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin pohjautuvat monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan käytännössä eri oppilasryhmissä eri tavoin lukuvuoden aikana.

Historiassa mainitut teemat tulevat esiin historian sisältöjen ja niihin liittyvien osallistavien oppimismenetelmien kautta.

Historiassa työelämätaidot ja yrittäjyys tulevat esiin teollistumisen yhteydessä, jossa työelämä ja ammatit muuttuivat merkittävästi. Historiassa tutustutaan merkittäviin yrityksiin ja yrittäjiin sekä Suomessa että kansainvälisesti aina 1800-luvulta nykypäiviin asti. Yrittäjyyden ja työelämän muutoksia tarkastellaan ilmiönä, ja voidaan keskustella oppilaiden kanssa miten työelämätaidot ja yrittäjyys ovat muuttuneet verrattaessa nykypäivää historiaan.

Osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista käsitellään historiassa tutustumalla eri aikakausien demokratialiikkeisiin ja kansalaisvaikuttamisen muotoihin. Sotien vaikutukset ja rauhantyö eri historian aikoina ovat vaikuttaneet ihmisten käsityksiin osallistumisesta sekä kestävästä tulevaisuudesta. Historian eri aikojen ihmisoikeusliikkeet sekä ympäristöliikkeet ja niiden vaikutus ihmisten käsityksiin kestävästä kehityksestä antavat esimerkkejä ja pohjan omalle ajattelulle ja toiminnalle.