LIIKUNNANOPETUKSEN TEHTÄVÄT ja TAVOITTEET 

Koulumme liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Liikunnanopetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta kehittämään sellaisia tietoja ja taitoja, jotka tukevat liikunnan harrastamista vapaa-ajalla kohti liikunnallista elämäntapaa. Koululiikunnassa harjoitellaan motorisia perustaitoja sekä työskentelytaitoja.

Liikunnanopetuksen tehtävät voidaan jakaa liikuntaan kasvattamiseen ja liikunnan avulla kasvattamiseen. Kasvattamista liikuntaan ja kasvattamista liikunnan avulla ei voida useinkaan käytännön toiminnassa erottaa toisistaan. Merkittäviä tekijöitä sekä kasvattamisessa liikuntaan että kasvattamisessa liikunnan avulla ovat opetettavien sisältöjen monipuolisuus, oppituntien ilmapiiri, opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus, opetusmentelmät ja -järjestelyt, arviointi sekä tilannekohtaiset ratkaisut.

Liikunnanopetuksen ydintä ovat fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä edistävät taidot ja tiedot, jotka ovat eduksi sekä omalle että yhteisön hyvinvoinnille ja terveydelle tässä hetkessä ja pidemmällä aikavälillä

Fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteet toteutuvat kaikilla vuosiluokilla sisältöihin ja oppimisympäristöihin luontevasti sopivilla tavoilla. Opetuksen sisältöjä ei ole jäsennetty lajeittain eikä liikuntamuodoittain. Erilaiset liikuntatehtävät sekä liikuntamuodot ja -lajit nähdään toiminnallisina välineinä, jotka edesauttavat opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jokainen oppilas on oppijana ja liikkujana ainutlaatuinen, oppilaan kasvaminen ja kehittyminen on yksilöllistä. Nämä arvot ohjaavat liikuntakasvatuksen tavoitteita, sisältöjä ja arviointia.

Koululiikunnan tavoitteista keskeisin on oppilaan sisäisen motivaation vahvistaminen myönteisten kokemusten kautta. Tällä tavoin tuetaan oppilaiden omaa pätevyydentunnetta liikunnassa.

OPETUKSEN JÄRJESTELYT

Liikunnan opetusryhmiä on vuosiluokilla 1-6 n. 22. 1.-2. luokat liikkuvat omien luokkien ryhmissä ja vuosiluokilla 3.-6. Vuosiluokilla 1-3 on 1x75min liikuntaa viikossa (yhdessä jaksossa (yhdessä jaksossa 2x75min). Vuosiluokilla 4-6 on liikuntaa 2x75min viikossa (yhdessä jaksossa 1x75min).

liikuntaryhmät muodostuvat kahden rinnakkaisen luokan oppilaista. Ryhmäjakoa ohjaavat oppilasryhmien ja lukujärjestyksen rakenteet sekä pedagogiset perusteet. Lukuvuoden liikuntasuunnitelman tilankäyttösuunnitelma ohjaa opetusryhmäkohtaista liikuntaohjelmaa. Käytössämme on kaksi liikuntasalia ja niissä on erilaiset varusteet, myös salien koot poikkeavat toisistaan. U2:ssa on hyvät edellytykset palloiluun, Sylisalissa voimisteluun/salityöskentelyyn, koska siellä on telineet. Ulkoliikuntajaksojen aikaan käytössämme on Kampuksen urheilukenttä. Koulun käytössä olevat liikuntatilat jaetaan tasapuolisesti kullekin opetusryhmälle. Näin saadaan aikaan kullekin opetusryhmälle n. kahden viikon välein vaihtuva tilankäyttösuunnitelma, jonka pohjalta opettajat voivat tehdä suunnitelmia yhdessä ja erikseen.

Talven ulkoliikuntajaksoilla on käytössä myös lähialueen hiihtomahdollisuudet. Uinninopetus toteutetaan koulun urheiluhallin yhteydessä olevassa uimahallissa.

Sylisali on koulumme monitoimisali, joka toimii siis myös muussa kuin liikuntakäytössä. Siellä järjestetään koulukokoontumisia ja juhlia. Pukuhuoneisiin johtavan käytävän seinällä on salin päivittäiset ja tuntikohtaiset varauslistat. Niistä tulee tarkastaa, millaista toimintaa salissa minäkin päivänä on, jotta salin monipuolinen käyttäminen mahdollistuu.

IHMISENÄ KASVAMINEN

Liikunnassa vuorovaikutustilanteita on luonnostaan runsaasti esimerkiksi peleissä ja leikeissä. Monipuolisia työtapoja käyttämällä opettaja varmistaa myös monipuolisen vuorovaikutuksen sellaisissakin oppisisällöissä, joissa vuorovaikutusta ei ole niin paljon kuin esim. peleissä. Esimerkiksi luovan liikunnan, musiikkiliikunnan ja voimistelun avulla voidaan tukea oppilaiden ilmaisua rohkaisemalla käyttämään omaa kehoa tunteiden ja ajatusten ilmaisuun. Liikuntakasvatuksen avulla tuetaan oppilaan omaa kulttuuri-identiteettiä arvostamalla ja kunnioittamalla eri kulttuuritaustaisten oppilaiden tapoja liikuntatunnilla. Kulttuurien erilaiset tavat ilmenevät esimerkiksi oppilaiden käytettämässä vaatetuksessa. Opettaja voi osoittaa arvostustaan erilaisia kulttuureja kohtaan hyödyntämällä mm. monipuolisesti eri kulttuureiden musiikkia liikuntatunneilla. Kulttuurien kohtaaminen voi johtaa ristiriitoihin elleivät oppilaat opi ymmärtämään erilaisista kulttuuritaustoista nousevia tapoja ja käytänteitä. Oppilaita ohjataan ymmärtämään, että kulttuurit ovat kautta aikojen saaneet vaikutteita toisiltaan. Erilaisista tavoista ja ominaispiirteistä huolimatta oppilaita tulee kasvattaa liikunnassa yhteistyökykyisyyteen.

Ihmisenä kasvamisen tavoitteeseen liittyvät sosiaaliset ja psyykkiset sisältöalueet ja niiden saavuttamiseen tähtääviä toimintakäytänteitä liikunnassa

Liikuntakasvatus on oppimista liikuntaan ja liikunnan avulla. Liikunnan avulla oppiminen vaatii opettajalta määrätietoisia toimenpiteitä, joten kuvaamme niitä tässä. Yhteisöllisyyden kehittymiseksi tarvitaan sosiaalisten taitojen ja niiden osatekijöiden, kuten myötäelämisen sekä sosiaalisten tukemistaidon opettamiseen panostamista, koska niillä on selkeä merkitys yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Määrittelemme sosiaaliseettiset tavoitteet seuraavasti:

• oppilastovereiden huomioonottaminen ja yhteishengen rakentaminen: taito työskennellä kaikkien ryhmän jäsenten kanssa, kannustaminen ja tunnustuksen antaminen hyvistä yrityksistä ja onnistuneista suorituksista
• parhaansa yrittäminen, aktiivinen osallistuminen kaikkeen liikuntaan
• työrauhan antaminen toisille
• sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen
• asiallinen kielenkäyttö, muiden mielipiteiden kuunteleminen, neuvottelutaito, kompromissien hyväksyminen
• omien virheiden myöntäminen
• oppilastovereiden auttaminen ja avun vastaanottaminen
• väkivallan välttäminen
• voitoista ja onnistumisista iloitseminen suuresti rehentelemättä
• epäonnistumisten ja tappioiden kestäminen suuttumatta ja selittelemättä
• vastuu liikuntavälineistä ja -tiloista; osallistuminen välineiden ja tavaroiden järjestelemiseen
• liikunnan ymmärtäminen leikkinä, viihtyisänä yhdessäolona
• itsearvostus, pystyvyyden ja hallinnan tunne

Liikuntatilanteet luodaan turvallisiksi psyykkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti, jokainen oppilas hyväksytään omine liikuntavalmiuksineen. Opettaja paneutuu turvallisuuden varmistamiseen, opetuksen eriyttämiseen oppilaan ja ryhmän taitoja vastaavaksi sekä luo tunneille oppimista edistävän ilmapiirin. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistetaan itsenäisen työskentelyn taitoja. Opettaja huolehtii esim. monipuolisten sisältöjen, oppilaita osallistavan toiminnan ja palautteen antamisen kautta siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehostaan, pätevyydestään ja yhteisöllisyydestä. Opetuksessa käytetään myös tehtäviä, joissa opitaan keskittymistä ja pitkäjänteistä työskentelyä yksin ja yhdessä muiden kanssa. Iloa ja virkistystä tuottavilla tehtävillä tähdätään myönteisiin kokemuksiin, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä. Sisältöinä käytetään tehtäviä, joissa opitaan tarkkaavaisuutta ja pitkäjänteistä työskentelyä yksin ja yhdessä muiden kanssa. Tehtävillä tähdätään myönteisiin kokemuksiin, jotka vahvistavat tarkkaavaisuuden lisäksi kehotietoisuutta ja tietoista läsnäoloa. Liiikuntatuntien sisältöinä käytetään välillä myös kehonhuoltomenetelmiä, kuten pilates- ja jooga-tyyppisiä harjoitteita. Näillä menetelmillä pyritään lisäämään oppilaiden tarkkaavaisuuden taitoa, lisäämään tietoista läsnäoloa ja kehontuntemusta sekä vähentämään stressiä. Holistisessa kehollisuudessa asennot ja liikkuminen perustuvat erityisesti liikkujan omaan kinesteettiseen havainnointiin.

 

Liikunnan arviointi vuosiluokilla 3-6

Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla ja ohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Ne tukevat oppilaiden myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön oppilaan oppimisesta ja työskentelystä. Palautteessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset vahvuudet sekä kehittymistarpeet ja tuetaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Arviointi toteutetaan oppilaan toimintaa ja työskentelyä havainnoimalla. Liikunnan arviointi perustuu fyysisen-, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Move!-mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina. Oppilaita ohjataan itsearviointiin. Liikunnan sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa Norssin opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää liikunnan valtakunnallisia arviointikriteereitä.

Arviointi ohjaa liikuntaan:

• kun oppilas voi havaita kehittyvänsä (eli saa tietoa, miten voi kehittyä ja havaita edistyvänsä)
• kun oppilas ymmärtää, mitä merkitystä arvioitavalla asialla on hänelle juuri nyt
• kun oppilas ymmärtää, mitä hyötyä siitä on hänelle (esim. voi hyödyntää osaamistaan tai jaksaa opiskella keskittyneemmin)
• kun se on kannustavaa (tunne siitä, että kelpaa sellaisenaan)

 

LIIKUNNAN ARVOSANAN PERUSTEITA VUOSILUOKILLA 3-6

• Kiitettävä/Erinomainen 9-10: Oppilaan fyysinen toiminta on kiitettävän aktiivista ja tehokasta lähes kaikissa liikunnan sisällöissä. Oppilas edistyy liikuntataidoissa monipuolisesti. Oppilas osaa kiitettävästi motoriset perustaidot ja koulussa opetetut sisällöt, eli osaaminen ylittää hyvän osaamisen tason. Oppilas osaa soveltaa koulussa opetettuja sisältöjä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilaan toiminta on oma-aloitteista ja hän pystyy itsenäiseen harjoitteluun ilman opettajan läsnäoloa. Oppilas osallistuu ryhmän toimintaan aktiivisesti myönteisessä hengessä. Oppilas noudattaa lähes aina sopimuksia, tulee tunneille ajoissa ja on asiallisesti varustautunut. Oppilas auttaa oma-aloitteisesti opettajaa ja kavereitaan järjestelyissä sekä kannustaa kavereitaan erilaisissa liikuntatilanteissa. Oppilas ottaa myönteisesti vastaan saamansa avun ja palautteen. Oppilas osaa toiminnassaan ottaa muut huomioon.

• Hyvä (8): Oppilas saavuttaa keskimäärin hyvän osaamisen tavoitteet. Oppilaan toiminta vastaa yleensä kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan. Oppilas edistyy liikuntataidoissa hyvin. Oppilas osaa hyvin motoriset perustaidot ja koulussa opetetut sisällöt. Oppilas tekee annetut tehtävät ja pystyy itsenäiseen työskentelyyn ohjatussa tilanteessa. Oppilas osallistuu ryhmän toimintaan. Oppilas noudattaa tavallisesti sopimuksia ja tulee tunneille ajoissa ja on yleensä asiallisesti varustautunut. Oppilas tekee pyydettäessä oman osuutensa järjestelyistä. Oppilas auttaa ja kannustaa kavereitaan annetun tehtävän mukaisesti. Oppilas ottaa yleensä vastaan saamansa avun ja palautteen.

• Hyvän osaamisen alittavan tason perusteita (5-7): Oppilaan osaaminen motorisissa taidoissa sekä työskentelyssä alittaa keskimäärin hyvän osaamisen tason. Oppilaan toiminta vastaa yleensä kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan. Oppilas edistyy liikuntataidoissa, mutta motoriset perustaidot vaativat kuitenkin lisäharjoitusta. Oppilas tekee annetut tehtävät ohjatussa tilanteessa. Oppilas osallistuu ryhmän toimintaan, mutta ei välttämättä esitä asiallisesti ajatuksiaan. Oppilas noudattaa tavallisesti sopimuksia ja tulee yleensä tunneille ajoissa. Oppilas tekee pyydettäessä oman osuutensa järjestelyistä. Oppilas kannustaa kavereitaan silloin tällöin. Oppilas ottaa yleensä vastaan saamansa avun ja palautteen. Oppilaan toiminta vaatii valvontaa, ohjausta ja kannustamista. Oppilas innostuu helposti asiaankuulumattomista virikkeistä. Oppilas osallistuu ryhmän toimintaan vastahakoisesti tai jää pois yhteisestä työskentelystä. Oppilas saa helposti aikaan eripuraa. Oppilas ei noudata sopimuksia. Oppilas käyttäytyy välinpitämättömästi.